Muut ilmoitusmenettelyt

Betoni-, tiili- ja maa-ainesjätteen hyödyntäminen

Omassa asumisessa syntyvän puhtaan ylijäämämaan sekä tiili- ja betonimurskeen pienimuotoinen, suunnitelmallinen ja kertaluontoiseksi luokiteltava käyttö omassa maarakentamisessa on sallittu. Edellytyksenä on, että tiili- ja betonimurskeen käyttö korvaa vastaavaan tarkoitukseen sopivien maa-ainesten käyttöä. Muusta hyödyntämisestä on ilmoitettava ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen toimenpiteeseen ryhtymistä. Tarvittaessa ympäristöviranomainen ratkaisee ympäristöluvan tarpeen hankkeelle.

Ilmoitus Salon ympäristönsuojeluun
Alle 500 tonnin betonimurskeen käyttäminen maarakentamisessa ilmoitetaan lomakkeella Salon ympäristönsuojeluun. Maarakentamisessa voi hyödyntää enintään 150 mm kappalekokoista betonimursketta, joka ei sisällä ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavia haitta-aineita eikä muuta jätemateriaalia, kuten puuta, muovia, metallia jne. Pilaantumisen vaaraa katsotaan aiheutuvan, jos haitta-ainepitoisuudet ylittävät ns. MARA-asetuksen (Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa 843/2017) pitoisuus- tai liukoisuusrajat.

Murskeen liukoisuuksista ja pitoisuuksista on esitettävä selvitys.

Jätettä käytetään maarakentamisen tasauksen, kantavuuden ja kestävyyden kannalta vain tarpeellinen määrä.

Jätettä sisältävän rakenteen etäisyys talousvesikäyttöön tarkoitetusta kaivosta tai lähteestä on vähintään 30 m.

Jätettä sisältävä rakenne peitetään tai päällystetään luonnonkiviaineksella tai muulla kestävällä päällystellä.

Ilmoituslomake betoni,- tiili- ja maa-ainesjätteen hyödyntämisestä maarakentamisessa, enintään 500 tonnia

Ilmoitus Elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskukseen
Em. ilmoituksen tekeminen ei koske toimintaa, josta tehdään ilmoitus elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskuksen) tietojärjestelmään merkitsemistä varten (MARA-asetus 843/2017). Maarakentamiskohteita ovat väylät, kentät, vallit ja näiden rakennekerrokset sekä teollisuus- ja varastorakennusten pohjarakenteet.

MARA-asetusta sovelletaan asetuksen liitteessä 1 tarkoitettujen jätteiden ammattimaiseen tai laitosmaiseen hyödyntämiseen em. maarakentamiskohteissa ja siihen liittyvään väliaikaiseen varastointiin silloin, kun rakentaminen ja väliaikainen varastointi perustuvat lakisääteiseen suunnitelmaan, lupaan, ilmoitusmenettelyyn tai kunnan rakennusjärjestykseen. Asetusta ei sovelleta 1- ja 2-luokan pohjavesialueella, asumiseen tai lasten leikkipaikaksi tarkoitetulla alueella, luonnonsuojelutarkoitukseen osoitetulla alueella, ravintokasvien viljelyyn tarkoitetulla alueella eikä sisämaan tulvavaara-alueella.

Ilmoitus jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa, ilmoituslomake ja täyttöohjeet

Lisätietoa
ylijäämämaan sekä purkutyöhön liittyvä betoni- ja tiilijätteen hyödyntäminen, betoni- ja tiilijätteen hyödyntäminen
ympäristöinsinööri Riitta Saari 02 778 7803
ympäristönsuojelutarkastaja Mari Leminen 02 778 7805
ymparistotoimi@salo.fi


Huvivenesatama

Merenkulun ympäristönsuojelulain (1672/2009) 9 luvun 3 §:n mukaan sataman pitäjän on tehtävä jätehuoltosuunnitelma aluksista peräisin olevien jätteiden eli alusjätteiden jätehuollon järjestämiseksi. Huvivenesatama voi tehdä toisen huvivenesataman kanssa yhteisen jätehuoltosuunnitelman.

Alusjätteiden vastaanotto, keräys, varastointi, käsittely ja hyödyntäminen on suunniteltava ottaen huomioon sataman tyyppi ja koko sekä alukset, jotka satamaa käyttävät.

Mikäli satama ei tarvitse toimintaansa varten ympäristölupaa, sataman on tehtävä ilmoitus ympäristönsuojelun tietojärjestelmään. Ympäristöluvanvaraisen sataman jätehuoltosuunnitelma esitetään osana ympäristölupahakemusta.

Uudesta satamatoiminnasta ilmoitus on tehtävä hyvissä ajoin ennen toiminnan aloittamista. Ilmoitus sisältää jätehuoltosuunnitelman.

Jatkossa jätehuoltosuunnitelma on tarkistettava, jos jätteiden laatu, määrä tai jätehuolto muuttuu merkittävästi. Jos jätehuoltosuunnitelmaa ei ole ollut tarpeen tarkistaa kolmen vuoden kuluessa sen hyväksymisestä, sataman pitäjän on lähetettävä asianomaiselle valvontaviranomaiselle ilmoitus, että jätehuoltosuunnitelma on edelleen voimassa.

Sataman ilmoittaminen ympäristönsuojelun tietojärjestelmään tehdään satamailmoituslomakkeella.

Huvivenesataman jätehuoltosuunnitelma on kuitenkin toimitettava sen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle, jonka alueella huvivenesatama sijaitsee.

Satamailmoituslomake ja täyttöohjeet

Lisätietoa
ympäristönsuojelupäällikkö Heidi Veck 02 778 7800
ymparistotoimi@salo.fi


Jätteenkeräystoiminnan merkitseminen jätehuoltorekisteriin

Jätelain (646/2011) 100 §:n mukainen ilmoitus keräystoiminnasta jätehuoltorekisteriin

Sen, joka aikoo harjoittaa jätteen ammattimaista keräystä, on tehtävä ilmoitus jätelain 142 § 1 mom 2 kohdassa tarkoitettuun jätehuoltorekisteriin merkitsemistä varten sen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle, jonka alueella keräystä harjoitetaan. Ilmoitus on tehtävä hyvissä ajoin ennen keräyksen aloittamista. Ilmoitus käsitellään rakennus- ja ympäristölautakunnassa.

Ilmoitus jätteen ammattimaisesta keräystoiminnasta jätehuoltorekisteriin ja täyttöohjeet

Lisätietoa
ympäristöinsinööri Riitta Saari 02 778 7803
ymparistotoimi@salo.fi


Kuivalannan varastointi poikkeustilanteessa

Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta 1250/2014 ja asetus 1261/2015 asetuksen muuttamisesta

Tilalla, jolla kertyy lantaa tuotantoeläintenpidosta, voidaan kuivalantaa, jonka kuiva-ainepitoisuus on vähintään 30 prosenttia, työteknisen tai hygieenisen syyn vaatiessa varastoida aumassa. Myös orgaanista lannoitevalmistetta voidaan varastoida aumassa alla olevin edellytyksin.

Varastoinnista ei saa aiheutua vesistön pilaantumista tai sen vaaraa. Varastointi aumassa on aina kielletty pohjavesialueella ja tulvanalaisella alueella.

Auma on sijoitettava kantavalle peltoalueelle ja kaltevalla pellolla lähelle pellon yläreunaa. Aumaa ei saa sijoittaa alle 100 metrin etäisyydelle vesistöstä, valtaojasta tai talousvesikaivosta eikä alle viiden metrin etäisyydelle ojasta. Auman pohjalle on levitettävä vähintään 20 senttimetrin nestettä sitova kerros ja auma on peitettävä tiiviillä peitteellä. Lisäksi aumantekopaikalta on poistettava lumi ja alusta on muotoiltava siten, että nesteiden pääsy ympäristöön estyy.

Yhteen aumaan on sijoitettava vähintään yhden hehtaarin alalle ja enintään koko lohkolle levitettävä määrä orgaanista lannoitevalmistetta. Aumaan varastoitu orgaaninen lannoitevalmiste on levitettävä auman perustamisvuonna.

Paikalle, jolla auma on sijainnut, saa sijoittaa uuden auman kahden välivuoden jälkeen.

Kuivalannan ja pakkaamattomien orgaanisten lannoitevalmisteiden varastoinnista aumassa edellä 6 §:n tarkoittamissa tilanteissa ja kuivalannan varastoinnista aumassa 8 §:ssä tarkoitetussa poikkeustilanteessa on ilmoitettava 14 vuorokautta ennen varastoinnin aloittamista kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle, joka tarvittaessa suorittaa tarkastuksen.
Ilmoituksen kuivalannan varastoinnista poikkeustilanteessa tekee se toiminnanharjoittaja, jonka eläintilalla lantaa kertyy. Ilmoituksen orgaanisten lannoitevalmisteiden ja 6 §:n 8 momentissa tarkoitetun kuivalannan aumavarastoinnista tekee niiden vastaanottaja.

Lehmät laitumella.jpg
Lehmät laitumella. Kuva Lasse Kylänpää

Lannan levittäminen

Lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden levittäminen pellolle on kielletty marraskuun alusta maaliskuun loppuun

Lannoitteita ei saa levittää lumipeitteiseen tai routaantuneeseen eikä veden kyllästämään maahan.

Kuivalantaa ja orgaanisia lannoitevalmisteita, joiden kuiva-ainepitoisuus on vähintään 30 prosenttia, voidaan levitysaikana säilyttää pellolla enintään neljä viikkoa levitystä odottamassa.

Pellon pintaan levitetty lanta ja orgaaniset lannoitevalmisteet on muokattava maahan vuorokauden sisällä levityksestä lukuun ottamatta levitystä kasvustoon letkulevittimellä tai hajalevityksenä.

Kasvipeitteisenä talven yli pidettäville peltolohkoille lantaa ja orgaanista lannoitevalmistetta saa syyskuun 15. päivästä eteenpäin levittää vain sijoittamalla, ellei kyseessä ole syksyllä kylvettävän kasvin kylvöä edeltävä lannan levitys.

Suojaetäisyydet

Talousveden hankintaan käytettävien kaivojen ja lähteiden ympärille on jätettävä maaston korkeussuhteista, kaivon rakenteesta ja maalajista riippuen vähintään 30-100 metrin levyinen vyöhyke, jota ei lannoiteta lannalla ja orgaanisilla lannoitevalmisteilla. Muista suojaetäisyyksistä säädetään tarkemmin asetuksessa 1250/2014.

Aumausilmoituslomake

Lisätietoa
ympäristönsuojelupäällikkö Heidi Veck 02 778 7800
ymparistotoimi@salo.fi