Kaupunkistrategian yhteydessä hyväksyttiin kymmenen keskeistä strategiaa toteuttavaa kärkihanketta, joiden toteuttamisaikatauluksi on arvioitu vuodet 2018 – 2030. Myös kärkihankkeet päivitetään valtuustokauden vaihtuessa vuonna 2021.
Salo2021-hanke perustettiin alun perin valmistelemaan uutta sote- ja maakuntauudistuksen jälkeisen kuntaa. Hanke käynnistyi vuonna 2016, ja sote-uudistuksen kaaduttua keväällä 2019 hankkeessa keskityttiin organisaatiouudistukseen. Organisaatiouudistusta pidettiin tarpeellisena, sillä edellisen uudistuksen (v. 2013 – 2014) jälkeen kaupungin toimintaympäristö oli olennaisesti muuttunut.
Hankkeen uusiksi tavoitteiksi asetettiin hyvinvointipalvelujen uudelleen organisointi, konsernipalveluiden organisointi, esimiestyön edellytysten kehittäminen sekä toimintakulttuurin edelleen kehittäminen.
Salon kaupungin uusi organisaatio aloitti toimintansa 1.4.2020.
Uudessa organisaatiossa hyvinvointipalvelut on jaettu kahdeksi toimialaksi; sosiaali- ja terveyspalveluiden toimialaksi ja sivistyspalveluiden toimialaksi. Hyvinvointipalveluja johtaneen apulaiskaupunginjohtajan virka lakkautettiin ja perustettiin uudet sivistyspalveluiden johtajan ja sosiaali- ja terveyspalveluiden johtajan virat. Uudessa organisaatiossa konsernipalveluihin kuuluu kaksi toimialaa: hallintopalvelut sekä talous- ja henkilöstöpalvelut. Yhdessä kaupunkikehityspalveluiden toimialan ja rakennus- ja ympäristöpalveluiden toimialan kanssa kaupungilla on nyt kuuden toimialan rakenne.
Uudistuksen yhteydessä palveluita siirrettiin palvelualueelta toiselle, millä pyrittiin löytämään kaupungin toimintaa paremmin tukevia kokonaisuuksia. Kehittämis-, elinkeino- ja työllisyyspalvelut jaettiin siten, että viestintä, markkinointi, kansainväliset asiat, osallisuus ja lähidemokratia kuuluvat hallintopalveluihin omana palvelunaan. Kehittäminen, elinkeino- ja työllisyyspalvelut kuuluvat edelleen kaupunkikehityspalveluihin. Edunvalvonta siirrettiin hallintopalveluista sosiaali- ja terveyspalveluihin. Maaseutupalvelut ja maatalouslomituspalvelut siirrettiin hallintopalveluista rakennus- ja ympäristövalvonnan palveluihin.
Kaupungilla on edelleen meneillään erilaisia uudistuksia liittyen palvelujen organisointiin ja esimiestyöhön.
Aloitus 2018/10 | Valmis 2021/04
Oppimisympäristöuudistus ja Oppiva Salo muodostavat yhdessä kaupunkitason strategisen kärkihankkeen. Oppimisympäristöuudistuksella pyritään varmistamaan oppilaiden tulevaisuuden osaamistarpeet, elinvoimaiset oppimisympäristöt ja niitä tukevat monikäyttöiset tilaratkaisut. Oppiva Salo 2018 – 2020 on kehittämisohjelma, jossa kehitetään systeemisesti oppimista, opettajuutta, pedagogista johtamista, oppimisen teknologiaa sekä oppimisen analytiikkaa ja muuntojoustavia oppimistiloja. Kehittämisohjelmalla varmistetaan pysyvä toimintakulttuurin muutos siten, että digitalisaatio ja uusi opetussuunnitelma näkyvät muuttuneina opetus- ja oppimiskäytänteinä oppilaan arjessa.
Aikataulu
Aloitus 2018/10 | Valmis 2021/04
Mitä ovat oppimisympäristöuudistus ja Oppiva Salo?
Oppimisympäristöuudistus ja Oppiva Salo muodostavat yhdessä strategisen kärkihankkeen.
Oppimisympäristöuudistuksella pyritään varmistamaan oppilaiden tulevaisuuden osaamistarpeet, elinvoimaiset oppimisympäristöt ja niitä tukevat monikäyttöiset tilaratkaisut.
Oppiva Salo on kehittämisohjelma, jossa kehitetään systeemisesti oppimista, opettajuutta, pedagogista johtamista, oppimisen teknologiaa sekä oppimisen analytiikkaa ja muuntojoustavia oppimistiloja. Tämä tarkoittaa esimerkiksi opettajien ja rehtorien koulutusta, luokkatilojen uudistamista ja tablettien, tietokoneiden ja esitystekniikan hankintoja. Ensi lukuvuoden tavoitteena on muun muassa entisestään vahvistaa oppivan yhteisön periaatteiden toteutumista. Oppiva Salo -hankkeen yhteistyökumppanina on Turun yliopisto.
Molempia hankkeita toteuttaa myös meneillään oleva oppimisympäristöselvitys. Salon kaupunginhallitus asetti 7.11.2017 työryhmän tekemään selvitystä kaupungin oppimisympäristöstä ja sen mahdollisuuksista vastata tulevaisuuden tarpeisiin.
Kaupungin koulu- ja päiväkotirakennusten peruskorjaustarpeiden ja sisäilmaongelmien vuoksi selvitys vaiheistettiin ja ensimmäisen vaiheen toimenpide-esitykset painottuvat Halikon, Perniön ja Salon keskustan kouluihin ja päiväkoteihin.
Oppimisympäristöselvitystyö jatkuu laajempana kakkosvaiheessa, jossa tarkastelun kohteena on koko päiväkotien, koulujen ja nuorisotilojen palveluverkko.
Toisessa vaiheessa tarkastellaan tilojen monipuolista muuntojoustavaa käyttöä palvelujen järjestämisen kannalta. Muun muassa tähän liittyen on työryhmä jalkautunut tutustumaan eri yksiköihin kuluvan kevään aikana.
Selvityksessä pyritään aktiivisesti osallistamaan yksiköiden henkilöstöä sekä kuntalaisia. Helmikuussa 2019 pidettiin päiväkodinjohtajien, rehtoreiden ja nuorisopalveluiden edustajien yhteinen tulevaisuustyöpaja. Sitä ennen koulujen henkilöstöltä kerättiin näkemyksiä tulevaisuuden oppimisesta ja oppimisympäristöistä. Lisäksi huhtikuussa pidetyn lapsiparlamentin näkemykset ovat selvitystyöryhmän käytettävissä. Huhtikuussa järjestettiin myös lasten ja nuorten palvelujen toimipisteissä avoimet ovet.
Milloin?
Oppimisympäristöselvityksessä osallistaminen jatkui syksyllä 2019. Elokuun lopulla järjestettiin työpajat, joihin kutsuttiin edustajat kylä- ja vanhempainyhdistyksistä. Syksyllä pidetiin myös useita henkilöstöä osallistavia tilaisuuksia. Selvitystyö valmistui joulukuussa 2019 ja sitä koskevat päätökset tehtiin helmikuussa 2020 kuntalaiskuulemisien jälkeen. Oppiva Salo -hanke on kolmivuotinen ja se päättyy vuoden 2020 lopulla.
Salo IoT Campuksesta muodostetaan kansainvälisesti verkottunut ja kasvava keskus, joka mahdollistaa huippuosaamisen kehittymisen, kaupallisesti menestyvien tuotteiden ja palvelujen kehittämisen ja tuotannon sekä uuden liiketoiminnan syntymisen. Kampuksesta luodaan myös houkutteleva osaamiskeskus kansainvälisille ohjelmille, joita kaupunki sekä tulevaisuudessa maakunta voi toteuttaa Salon alueella.
Aikataulu
Aloitus 2018/10 | Valmis 2021/04
Mikä on Salo IoT Campus?
Salo IoT Campus on yritysten, tutkijoiden ja oppilaitosten yhteisö, jossa rakennetaan älykkäämmän tulevaisuuden teknologioita. Kampuksen katon alla työskentelevät sekä IoT-alan suunnannäyttäjät että alojensa parhaat palveluyritykset.
IoT on lyhenne sanoista Internet of Things eli esineiden internet. Selkokielellä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä että fyysiset esineet, kuten älypuhelimet, tietokoneet, kodinkoneet, teollisuuskoneet ja vaikkapa itseohjautuvat autot voivat kerätä tietoa, olla yhteydessä toisiinsa sekä jakaa keräämäänsä tietoa edelleen käytettäväksi ja analysoitavaksi.
Miksi Salo IoT Campus?
Salo IoT Campus perustettiin koska haluttiin, että Saloon vuosikymmenten aikana kertyneellä langattoman viestinnän kansainvälisellä osaamisella ja elinkeinoelämän rakennemuutoksen kokeneella Salolla olisi uusi kasvualusta – älykäs yhteisö, jossa nuoret ja konkarit kohtaavat luodakseen uutta. Samalla rakentuu tulevaisuuden Salo.
Milloin?
Salo IoT Campus syntyi kun Salon kaupunki paikallisine yhteistyökumppaneineen perusti helmikuussa 2017 Salo IoT Park Oy:n, joka hankki omistukseensa Nokian sekä Microsoftin käytössä olleet tuotekehitys- ja tuotantotilat Salon Meriniityssä.
Mistä lisätietoa?
Salo IoT Campuksen verkkosivuilta löydät tietoa muun muassa:
Verkkosivujen kautta voit tilata uutiskirjeen ja kampuksen asioita voit myös seurata sosiaalisen median kanavissa eli Facebookissa, Twitterissä, Instagramissa ja LinkedInissä. Kampuksen yleiset tilat ovat avoinna kaikille ja siellä voi käväistä vaikkapa kahvilla tai lounaalla.
Lounavoima Oy rakentaa ekovoimalaitoksen Korvenmäkeen ja siihen tukeutuen synnytetään kaupungin omistaman Metsäjaanun teollisuusalueen ympärille kiertotalouspuisto. Hanke mahdollistaa laajan teollisen kehityksen Salon keskusta-alueen itäpuolella erinomaisilla etäisyyksillä ja moottoritieyhteyksillä.
Aikataulu
Aloitus 2018/10 | Rakentaminen 2019/01 – 2020/12 | Valmis 2021/06
Mikä on ekovoimalaitos ja kiertotalouspuisto?
Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n (LSJH) ja Salon Kaukolämpö Oy:n omistama Lounavoima Oy rakentaa Korvenmäkeen ekovoimalaitoksen. Voimalaitoksen polttoaineena on polttokelpoinen jäte, josta on kodeissa lajiteltu pois kierrätettävät tai muuten hyödynnettävät jätteet, kuten biojäte, lasi, muovi, pahvi ja paperi. Voimalaitos tuottaa kaukolämpöä salolaisille ja sähköä valtakunnan verkkoon.
Korvenmäen vieressä sijaitsee Metsäjaanun teollisuusalue, jonne ollaan synnyttämässä kiertotalouspuistoa. Kiertotalouden keskeisenä tavoitteena on säästää luonnonvaroja ja hyödyntää materiaalit tehokkaasti ja kestävästi. Samaa sukua kiertotalouden kanssa ovat esimerkiksi termit biotalous, cleantech ja ekoteollisuus.
Miksi ekovoimalaitos ja kiertotalouspuisto?
LSJH:n jätekeskuksiin tuodaan jokaisena arkipäivänä noin 350 000 kierrätyskelvotonta roskapussia. Vuonna 2018 noin puolet LSJH:n polttokelpoisista jätteistä vietiin ulkomaille, loput hyödynnettiin kotimaan jätevoimaloissa. Korvenmäen ekovoimalaitoksessa kierrätyskelvottomat jätteet saadaan hyödynnettyä lähellä niiden syntypaikkaa. Jätteenkuljetuksen kasvihuonekaasupäästöt laskevat, kun jätettä ei enää tarvitse kuljettaa pitkiä matkoja ja jätteet voidaan muuntaa lähienergiaksi.
Kiertotalous on mahdollisuus monipuolistaa kaupunkimme elinkeinorakennetta. Kiertotaloutta edistämällä vastataan myös aikamme suurimpiin, maailmanlaajuisiin haasteisiin, kuten luonnonvarojen ehtymiseen, jatkuvaan väestönkasvuun, ilmastonmuutokseen ja digitaaliseen vallankumoukseen.
Milloin?
Lounavoima Oy perustettiin joulukuussa 2017. Sen tehtävänä on järjestää LSJH:n keräämän kierrätyskelvottoman yhdyskuntajätteen hyödyntäminen energiaksi. Tätä varten Lounavoima Oy rakennuttaa nyt ekovoimalaitosta, joka aloittaa jätteiden energiahyötykäytön vuonna 2021. Rakennustyöt ovat edenneet aikataulussa ja 6.5.2019 muurattiin ekovoimalaitoksen peruskivi.
Toimiva työyhteisö rakentuu kuuden osa-alueen kokonaisuudesta, jotka ovat työntekoa tukeva organisaatio, työntekoa palveleva johtaminen, selkeät töiden järjestelyt, yhteiset pelisäännöt, avoin vuorovaikutus ja toiminnan jatkuva arvioiminen. Näihin perusasioihin keskittymällä rakennetaan Salon työyhteisöä toimivammaksi ja samalla parannetaan työntekijöiden työhyvinvointia. Tavoitteena on, että Salon kaupungin kaikissa työyhteisöissä on sellaiset työntekoa tukevat rakenteet ja käytännöt, joilla mahdollistetaan aiempaa tuloksellisempi toiminta ja parempi palvelu kuntalaisille.
Aikataulu
Aloitus 2018/09 | Valmis 2026/12
Mikä on Toimiva työyhteisö -kärkihanke?
Toimiva työyhteisö -kärkihankkeen lähtökohtana on tunnetun organisaatiopsykologi Pekka Järvisen luoma toimivan työyhteisön peruspilareiden malli. Järvisen mukaan organisaation perustehtävä luo pohjan talolle, jonka kantavat pilarit muodostuvat toimivan työyhteisön edellytyksistä.
Nämä toimivan työyhteisön taloa kannattelevat pilarit ovat työntekoa tukeva organisaatio, työntekoa palveleva johtaminen, selkeät töiden järjestelyt, yhteiset pelisäännöt, avoin vuorovaikutus ja toiminnan jatkuva arviointi.
Näistä rakentuu toimivampi työyhteisö, jolla on halu ja kyky palvella kuntalaisia yhä paremmin ja asiakaslähtöisemmin.
Milloin?
Toimiva työyhteisö -kärkihanke Salon kaupungissa tarkoittaa pitkäjänteistä yhdessä tehtävää työtä hyvän työyhteisön peruspilareiden kunnostamiseksi. Hanke on alkanut syksyllä 2018.
Vuosien 2018-2019 aikana on keskitytty avoimen vuorovaikutuksen parantamiseen, joka on äärimmäisen tärkeää, jotta yhteinen keskustelu työn ja työyhteisön kehittämiseksi onnistuu.
Vuoden 2020 pilariksi on valikoitunut työntekoa palveleva johtaminen. Vuosittain aloitetaan uudella pilarilla, joka tuodaan aiemmin kunnostettujen pilarien rinnalle.
Edistetään kt 52 II vaiheen rakentamista Salon kohdalla yleissuunnitelman mukaiseen paikkaan. Keskustan liikenneympäristö rauhoittuu ja liikenne pohjois-etelä -suunnassa tulee sujuvammaksi. Hanke vaikuttaa Salon kasvun ja elinvoiman kehittämiseen sekä Metsäjaanun teollisuusalueen suunnassa että kaupungin pohjoispuolella Isokylän ja moottoritien suunnassa myös kaupan, pienteollisuuden sekä asumisen alustana.
Aikataulu
Aloitus 2017/12 | Asemakaava 2020/12 | Tiesuunnittelu alkaa 2021/01
Mitä tarkoittaa kantatie 52:n kehittämisen II vaihe?
Tavoitteena on läpikulkevan liikenteen ohjaaminen pois Salon keskustan katuverkolta itäisen ohikulkutien kautta. Hankkeen I vaihe Perniöntieltä maantielle 110, Mahtinaisentie, valmistui vuonna 2016. II vaiheessa edistetään hankkeen jatkoa maantieltä 110 valtatielle 1.
Mikä on kantatie 52:n merkitys Salolle ja Varsinais-Suomelle?
Kantatiellä 52 on merkittävä logistinen asema Varsinais-Suomessa osana Hanko-Forssa kehityskäytävää. Hangon satamasta E18-tielle ja edelleen Hämeeseen ja keskiseen Suomeen kulkeva väylä on elinkeinoelämälle tärkeä yhteys. Salossa Metsäjaanun yritysalueelle rakennettava ekovoimala ja kiertotalouspuisto lisäävät merkittävästi kuljetuksia E18-tien ja Turun suuntaan. Kantatie on tärkeä myös Inkereentien varren sekä Perniön teollisuusyritysten sekä Teijon kansallispuiston saavutettavuudelle. Kantatie 52 on tärkeä työmatkaliikenteen reitti erityisesti Tupurin, Perttelin, Perniön ja Kiskon työpaikka- ja asuinalueilta muualle Varsinais-Suomeen.
Milloin?
Salon kaupunkisuunnittelussa on valmisteltavana asemakaava ja asemakaavan muutos, joka perustuu Salon kaupunginhallituksen 12.2.2019 hyväksymään kaavoituskatsaukseen vuodelle 2019. Kaavaluonnos pyritään saamaan nähtäville alkuvuonna 2020. Tavoitteena on, että kaavaprosessi saadaan päätökseen vuonna 2020. Mahdolliset lisäselvitykset ja neuvottelut saattavat viivyttää aikataulua. Optimiaikataulussa tiesuunnittelu olisi mahdollista aloittaa vuoden 2021 alussa ja varsinainen rakentaminen rahoituksesta riippuen 2023 – 2035.
Salon sairaalan peruskorjaus tai uudisrakentaminen toteutetaan yhteistyössä sairaanhoitopiirin kanssa. Tavoitteena on varmistaa tulevaisuuden elinvoimaiset sairaalapalvelut Salossa. Hankkeen onnistumisella saavutetaan pitkäaikaisia elinvoima- ja hyvinvointivaikutuksia Saloon: hanke varmistaa työpaikkojen säilymisen ja kuntalaisten monipuolisten terveyspalvelujen saatavuuden sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen Salossa.
Aikataulu
Aloitus 2018/10 | Valmis 2021/04
Mitä Salon sairaala 2023 -hanke tarkoittaa?
Vuonna 2018 käynnistetyn hankkeen keskeisenä tavoitteena on varmistaa elinvoimaiset ja monipuoliset sairaalapalvelut Salon seudulla myös tulevaisuudessa riippumatta siitä minkälaiseen ratkaisuun tulevassa sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksessa päädytään.
Salon kaupungin ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin yhteisen sairaalan keskeinen toiminta-ajatus on perus- ja erikoistason palveluiden saumaton yhteistyö ja toiminnan jatkuva, yhteinen kehittäminen. Asiakkaalle yhteistyö tulee näkymään esimerkiksi siinä, että erikoissairaanhoitotarpeen jälkeen ei potilasta kuljeteta toiseen potilashuoneeseen, vaan perusterveydenhuolto jatkaa hoitoa samoissa tiloissa.
Uusi toiminta-ajatus tehostaa hoitoa, helpottaa henkilöstösuunnittelua ja tuo säästöä esimerkiksi logistiikkaratkaisuissa.
Uudisrakennusten ja peruskorjauksen kustannusarvio on 57 miljoonaa euroa ja hankkeelle tullaan hakemaan valtion rahoitusta. Sairaalasuunnitelmaa on esitelty sosiaali- ja terveysministeriölle ja vastaanotto on ollut myönteinen liittyen erityisesti uuteen toiminta-ajatukseen.
Laajennusosan käsittävän uudisrakennuksen olisi tarkoitus valmistua sairaalanmäelle vuonna 2023, jonka jälkeen aloitetaan vanhojen rakennusten peruskorjaus ja lisärakentaminen. Osa nykyisen sairaala-alueen kiinteistöistä on niin huonokuntoisia, että ne tullaan purkamaan. Kokonaisuudessaan uusi sairaalakiinteistö olisi valmis vuonna 2027.
Minkälaisia toimenpiteitä tässä kärkihankkeessa tehdään tällä hetkellä?
Kaupunginhallitus päätti 4.5.2020 hankkeen toiminnallisesta suunnitelmasta uudisrakennukseen ja nykyisten rakennusten peruskorjaukseen liittyen. Sairaalahankkeen toinen osapuoli eli Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri teki vastaavan päätöksen huhtikuun lopussa. Rakennushankkeen seuraava vaihe on varsinainen suunnittelutyö.
Tunnin juna on nopea junayhteys Turun ja Helsingin välillä. Sitä varten edistetään uuden junaradan rakentamista Salosta suoraan Lohjan kautta Helsinkiin.
Aikataulu
Aloitus 2017 | Päätös geometriasta 2019/02 | Yleissuunnitelma tarkastukseen 2020/01
Mikä on Tunnin juna?
Tunnin juna on nopea junayhteys Turun ja Helsingin välillä. Yhteyttä varten rakennetaan kokonaan uusi oikorata Espoosta Lohjan kautta Saloon. Lisäksi nopea yhteys sisältää Espoon kaupunkiradan, Salo-Turku-kaksoisraiteen sekä Turun ratapiha-alueet.
Miksi Tunnin juna?
Nopea junayhteys säästää niin työssäkävijöiden, opiskelijoiden kuin matkailijoidenkin aikaa sekä lisää valinnanvapautta työ-, opiskelu- ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksien suhteen. Kun siirtymät ovat nopeita, myös yhteistyömahdollisuudet yritysten, oppilaitosten ja yhteisöjen välillä lisääntyvät.
Tunnin juna kytkee Salon ja Suomen osaksi eurooppalaisen liikenteen ydinverkkoa. Kansainvälinen tarkastelu osoittaa, että kasvu keskittyy ratojen varsille. Toimivat joukkoliikenneyhteydet ratkaisevat sen, mitkä alueet menestyvät tulevaisuudessa.
Tunnin juna on ilmastoteko. Autoilun vähentäminen on sekä luonnolle että lompakolle hyväksi.
Milloin?
Valtio on myöntänyt Tunnin junalle 40 miljoonaa euroa suunnittelurahaa ja hankkeen konkreettinen suunnittelu on jo pitkällä.
Pisimmällä on Espoon kaupunkirata, jonka suunnittelu on jo valmis. Parhaillaan työstetään Espoo-Salo -välin yleissuunnitelmaa. Espoo-Salo -välin suunnittelussa on kyse historiallisesta projektista Suomessa, sillä kokonaan uusia junaratoja on rakennettu 1900-luvun alun jälkeen hyvin vähän.
Mistä lisätietoa?
Tunnin juna -sivusto on radan varren kuntien ja kaupunkien sekä maakunnallisten toimijoiden yhdessä ylläpitämä sivusto, johon koottu hankkeeseen liittyvää edunvalvonta-aineistoa ja ajankohtaista tietoa.
Väylävirasto (ent. Liikennevirasto) tekee hankkeen suunnittelussa tiivistä yhteistyötä radanvarren kuntien sekä maakuntaliittojen kanssa.
Kaupungin asukasluvun kehitys käännetään positiiviseksi luomalla tulevaisuuden kaupungin laadukas, älykäs ja kestävän kehityksen mukainen asumisympäristö yleiskaavallisen ohjelman, keskustan osayleiskaavan ja muiden maankäyttösuunnitelmien mukaisesti. Uusien asuinalueiden kehittämisessä mietitään kansallisen profiilin parantamista mahdollisissa yhteistyöhankkeissa, joita voidaan toteuttaa strategiakauden päättyessä. Saavutettavuuden parantuminen esimerkiksi Tunnin juna -hankkeen myötä mahdollistaa entistä paremmin Salon kehittämistä tulevaisuuden asuinympäristönä kehittyvän Lounais-Suomen sekä kansallisen metropolialueen välisenä porttina.
Aikataulu
Aloitus 2018/10 | Valmis 2021/04
Mikä on Tulevaisuuden asumisympäristö?
Asuminen monipaikkaistuu ja monipuolistuu jatkuvasti. Tulevaisuudessa asutaan monella tavalla, monessa paikassa ja elämäntapa voi muuttua monta kertaa elämän aikana. Digitalisaatio liittyy kiinteästi kaikkiin asumisen ratkaisuihin ja kestävä kehitys sekä yhteisöllisyys ovat tulevaisuuden asumisessa itsestäänselvyys.
Miksi Tulevaisuuden asumisympäristö?
Tulevaisuuden asumisympäristö -kärkihankkeen tavoitteena on kääntää kaupungin asukasluvun kehitys positiiviseksi luomalla tulevaisuuden Salolle laadukas, älykäs ja kestävän kehityksen mukainen asumisympäristö yleiskaavallisen ohjelman, keskustan osayleiskaavan ja muiden maankäyttösuunnitelmien mukaisesti.
Uusien asuinalueiden kehittämisessä mietitään myös osallistumista kansallisiin hankkeisiin. Salon saavutettavuuden parantuminen esimerkiksi Tunnin juna -hankkeen myötä mahdollistaa entistä paremmin Salon kehittämisen tulevaisuuden asuinympäristönä kovassa kasvussa olevan Lounais-Suomen sekä kansallisen metropolialueen välisenä porttina.
Milloin?
Kärkihanketyö käynnistyi asuntopoliittisen ohjelman laatimisella. Ohjelma hyväksyttiin kaupunginhallituksessa 16.9.2019 ja kaupunginvaltuustossa 7.10.2019. Asuntopoliittisessa ohjelmassa on tarkasteltu asuntoasioiden nykytilaa, kaupungin edellytyksiä asuntopolitiikan toteuttamiselle tulevaisuudessa sekä laadittu asuntopoliittiset tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset vuoteen 2030 asti.
Salon kaupungin asuntopoliittisena visiona on, että kaupungin kaikille asukkaille olisi tarjolla heidän elämäntilanteeseensa sopiva asunto sekä viihtyisä ja toimiva asuinympäristö. Visio ja laaditut toimenpide-ehdotukset tukevat Salon kaupungin strategista tavoitetta suunnata alueen voimavarat kaupungin elinvoiman palauttamiseen, työpaikkojen lisäämiseen ja väestön kasvuun sekä tulevaisuuden kilpailukyvyn edistämiseen. Lyhyen tähtäimen toimenpiteistä ensimmäisenä alkaa asuntomessuja koskeva kehittämishanke. Vuoden 2020 aikana selvitetään Salon edellytyksiä hakea asuntomessukaupungiksi ja tehdään alustava arvio siitä, minkä olisi Saloon sopiva asuntomessujen teema. Tavoitteena on, että kaupunginhallitus voisi päättää asuntomessujen hakemisesta kevääseen 2021 mennessä.
Hankkeen tavoitteena on luoda Saloon tulevaisuuden liikkumisjärjestelmä, joka mahdollistaa sujuvat ja kestävän kehityksen mukaiset matkaketjut kaupungin sisällä sekä huippunopeat yhteydet kaupungin ulkopuolelle.
Aikataulu
Aloitus 2018/10 | Valmis 2021/04
Minkälaisia toimenpiteitä tässä kärkihankkeessa tehdään?
Kaupunki on käynnistänyt älykaupunkihankkeen, jonka tavoitteena on kehittää älyliikennepalveluita apuna käyttäen uusia ratkaisuja liikkumiseen erityisesti senioreille ja junioreille. Näiden ryhmien liikkuminen esimerkiksi kodin ja koulun, harrastusten ja palveluiden välillä saattaa olla hankalaa esimerkiksi pitkien välimatkojen ja autottomuuden vuoksi.
Tavoitteena on kehittää palveluverkkoa joustavammaksi yhdistämällä liikkumistarpeita ja tiivistämällä yhteistyötä yksityisten liikennepalvelutarjoajien kanssa. Joustavamman palveluverkon ansiosta palvelutarjontaa voidaan lisätä ja parantaa palvelun laatua sekä oikea-aikaisuutta.
Hanke käynnistyy tarpeiden kartoittamisella yhdessä kaupungin palvelualueiden kanssa, jotta osataan osallistaa oikeat asiakasryhmät, valita oikeat kehityskohteet sekä lähteä yhdessä käyttäjien ja liikennepalveluita tarjoavien yritysten kanssa kokeilemaan uusia palveluratkaisuja. Uutta palvelumallia varten on tarkoitus hankkia alustaratkaisu, jonka avulla kuljetuspalveluita voidaan hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti.
Nyt käynnistynyt älyliikennehanke jatkuu vuoden 2021 loppuun ja rahoitus siihen tulee Business Finlandin Innovatiiviset julkiset hankinnat -ohjelmasta.
Mistä lisätietoa?