Hyppää sisältöön

Eristys ja karanteeni

Eristys

Tartuntatautilain (1227/2016) mukaan kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaava lääkäri voi määrätä eristykseen tai karanteeniin henkilön, joka on sairastunut tai jonka perustellusti epäillään sairastuneen yleisvaaralliseen tartuntatautiin.

Eristys tarkoittaa, että tarttuvaa tautia sairastava henkilö eristetään terveistä. Tällä halutaan välttää mahdolliset jatkotartunnat. Eristys voidaan toteuttaa kotona tai sairaalassa.

Mitä henkilön pitää ottaa huomioon, jos hän on koronavirustartunnan vuoksi eristyksessä?

Eristyksessä olevan henkilön pitää välttää lähikontaktia muihin ihmisiin. Tämän vuoksi ulos, esimerkiksi kauppaan tai muille asioille ei saa mennä, vaikka olisi hyvävointinen. Tartuntariskin vähentämiseksi eristyksessä olevan henkilön pitäisi pysytellä erillään myös muista samassa taloudessa asuvista. Jos mahdollista, eristyksessä olevan olisi hyvä oleskella eri huoneessa kuin muut.

Miten eristyksessä olevan henkilön perheenjäsenten pitäisi toimia?

Eristyksessä olevan henkilön perheenjäsenet ovat karanteenissa (Kts. allaoleva karanteeniohje). Tämä tarkoittaa, että myös heidän pitää välttää kontaktia perheen ulkopuolisiin ihmisiin. Perheenjäsenten tulisi välttää lähikontaktia myös eristyksessä olevaan henkilöön.

Karanteeni

Tartuntatautilääkärin määräämä karanteeni ei ole suositus, vaan viranomaispäätös. Se perustuu näyttöön tai perusteltuun epäilyyn siitä, että henkilö on altistunut taudille. Lääkärin määräämää karanteenia ei voi lyhentää koronavirustesteillä. Karanteenilla estetään tartuntoja mahdolliselta oireettomalta kantajalta muihin henkilöihin. Karanteeni tarkoittaa, että terveen henkilön liikkumisvapautta rajoitetaan. Covid-19 voi tarttua jo ennen kuin varsinaiset oireet puhkeavat.

Miksi karanteenissa olevan henkilön lähipiiriä ei aseteta karanteeniin?

Lähipiiri ei ole karanteenissa, koska he eivät ole olleet lähikontaktissa tartunnan saaneen henkilön kanssa toisin kuin karanteeniin asetettu. Karanteeniin asetetun oireettoman henkilön lähipiiri ei ole tartuttava.

Jos karanteenissa oleva henkilö alkaa oireilla, hänen perheenjäsentensä on suositeltavaa jäädä omaehtoiseen karanteeniin, kunnes koronatestin tulos on valmistunut.

  • Jos testin tulos on positiivinen, virallinen karanteeni laajennetaan tarpeen mukaan lähiomaisiin.
  • Jos testi on negatiivinen, voivat perheenjäsenet jatkaa normaalia elämää.

Testataanko karanteeniin asetetut henkilöt?

  • Jos karanteenissa olevalle henkilölle tulee oireita, hänet ohjataan koronavirustestiin.
  • Oireettomia henkilöitä ei testata kuin poikkeustapauksissa.

Saako karanteenissa oleva henkilö käydä ulkona tai mennä kauppaan?

Karanteenissa olevan henkilön pitää välttää lähikontaktia perheen ulkopuolisiin ihmisiin. Ulos voi mennä, jos ei mene muiden ihmisten lähelle. Esimerkiksi työhön, kouluun, päiväkotiin, harrastuksiin, kampaajalle, hierojalle tai kauppaan sen sijaan ei saa mennä, koska näissä paikoissa lähikontaktia on vaikea välttää.

Omaehtoista karanteenia suositellaan henkilöille, jotka tulevat Suomeen korkean koronailmaantuvuuden maasta.
Muuten omaehtoinen karanteeni ja virallinen karanteeni eivät eroa toisistaan. Samat ohjeet pätevät molempiin.

Jos työpaikalla tai työntekijän lapsen luokalla, päiväkodissa tai harrastusryhmässä todetaan tartunta, tuleeko olla karanteenissa?

Jos henkilö todetaan positiiviseksi, kotikunta tekee tartunnanjäljityksen, jonka perusteella lähikontaktit määrätään tartuntatautilain mukaiseen karanteeniin. Muut henkilöt, joita ei katsota lähikontakteiksi, voivat jatkaa normaalia elämää.

Jos asiassa on epäselvyyttä, ole yhteydessä oman kotikunnan tartuntatautivastaaviin henkilöihin asian varmistamiseksi.

 

Lähde: thl.fi