Kirjoittaja Satu-Maarit Hildén
Salossa vietetään parhaillaan Kurpitsaviikkoja. Viime viikonloppuna Salossa saatiin nauttia lasten ja nuorten hyvinvointitapahtumasta, PumpkinTubesta. PumpkinTube järjestettiin toista kertaa ja tapahtumassa nähtiin ykkösluokan tubettajien lisäksi urheiluseuroja sekä yrityksiä, jotka halusivat esitellä hyvinvointia vahvistavia palveluitaan. Mukana oli myös mm. kaupungin omia hyvinvointipalveluita kuten ehkäisevä päihde- ja mielenterveystyö. Ständillä sai monenlaista tietoa esimerkiksi sähkötupakasta ja sen vaikutuksista terveyteen. Yhdessä lasten kanssa pohdittiin, mitkä tekijät voisivat estää heidän kohdallaan nikotiinituotteiden aloittamisen ja mitä voisi sanoa tilanteessa, jossa tarjotaan sähkötupakka. Toiminnan tavoitteena oli vahvistaa lasten itsetuntoa ja kieltäytymistaitoja, joiden tiedetään auttavan tilanteissa, joissa kaveri tai joku muu tulee tarjoamaan päihteitä. Päihteiden käytön kokeiluja siirtämällä lapsuudesta myöhäiseen nuoruusikään tai aikuisuuteen, voidaan tutkimusten mukaan estää päihdeongelmien kehittyminen aikuisuudessa.
Kuva 1. Lasten ja nuorten motivaatiotaulu.
Päihteettömyys tukee mielen hyvinvointia. Mielenterveyttä voidaan edistää myös monella muulla tavalla. PumpkinTube tapahtumassa lapset ja nuoret saivat kirjoittaa ajatuksensa ja vastauksensa tyhjään tauluun, jossa oli kysymys ”Mikä tuo sinulle hyvän mielen”. Lasten ja nuorten vastauksia on haluttu tutkia tässä tarkemmin ja blogissa on kooste siitä, mitkä asiat vaikuttavat heidän kokemuksensa mukaan mielen hyvinvointiin ja edistävät siten heidän mielenterveyttä.
Lapsuus ja nuoruusikä ovat voimakkaan kehityksen aikaa. Yksilötekijöiden lisäksi kehitykseen vaikuttavat perhe, ympäristö, vapaa-ajan harrastukset sekä koulu. Näiden tekijöiden avulla kehittyy yksilötasolla mielenterveyttä edistäviä tekijöitä kuten hyvä itsetunto, elämäntaitojen osaaminen ja resilienssi eli mielen joustavuus. Lasten vastauksia analysoimalla esille nousi yksilötason, yhteisötason sekä yhteiskuntatason tekijöitä.
Suuri osa lasten ja nuorten vastauksista liittyi vapaa-ajan harrastuksiin joukkuelajit (kuten koripallo, jääkiekko, sähly ja jalkapallo), uinti, pyöräily, piirtäminen, musiikki, pianonsoitto, legojen rakentaminen, autot, vaatteet ja leikkiminen) perheeseen ja sukulaisiin kuten äitiin, isään, isovanhempiin ja muuhun sukuun. Myös kaverien ja ystävien merkitys nousi vahvasti esille. Nämä edellä mainitut asiat ovatkin yksilötasolla merkityksellisiä tekijöitä lapsen ja nuoren mielenterveyden kehittymisen kannalta. Terveelliset elintavat, hyvät perhe- ja ystävyssuhteet, tunne- ja vuorovaikutustaitojen kehittyminen ja hyvä itsetunto ovat taitoja joihin lasten ja nuorten nimeämät asiat etenkin vaikuttavat.
Yhteisötasolla voidaan mielenterveyttä vahvistaa tarjoamalla sosiaalista tukea ja verkostoja, vahvistamalla yhteenkuuluvuuden tunnetta ja yhteisöllisyyttä. Merkittävää on lapsen ja nuoren osallisuuden lisääminen. Yhtenä esimerkkinä tällaisesta on yhteisötasolla toimivasta tekijästä on kouluympäristö, joka vahvistaa lapsen ja nuoren tunnetta kuulua koulu- ja luokkayhteisöön ja joka osaltaan osallistaa lapset ja nuoret yhteisön toimintaan mukaan.
Tapahtumassa muutama lapsi ja nuori tunnisti ja nimesi yhteisötason tekijän eli suvun tarjoaman sosiaalisen tuen merkityksen sekä urheiluseurojen tuoman merkityksen hyvän mielen tuojana.
Yhteiskunnan tehtävänä on tuoda yhteisöön sellaiset rakenteet ja elinympäristö, että ne tukevat mielenterveyttä ja mahdollistavat tasa-arvon ja syrjimättömyyden. Asukkaiden ja yhteisöjen mielenterveyttä ja hyvinvointia voidaan tukea kunnassa, hyvinvointialueella ja maan hallituksessa monin eri tavoin toimilla ja päätöksillä.
Oli ilahduttavaa huomata, että muutamat salolaiset lapset osasivat nimetä oman kylänsä hyvän mielen tuojana. Esille nousivat Inkere, Kuusjoki ja Vaskio. Lapset selvästi arvostavat omia asuinkyliään ja niiden tarjoamaa elinympäristöä.
Yksilön mielen hyvinvointi rakentuu monista eri tekijäistä. Mielenterveydellä on suuri merkitys paitsi lapsille ja nuorille, myös yhteisöille ja yhteiskunnalle. Lasten ja nuorten vastauksista voidaan päätellä että:
– sosiaalinen tuki on tärkeää heidän mielen hyvinvoinnille. Hyvät suhteet perheeseen, ystäviin ja yhteisöön auttavat tuntemaan itsensä tuetuksi ja vähemmän yksinäiseksi.
-fyysinen aktiivisuus ja harrastaminen on tärkeää heidän mielen hyvinvoinnille. Liikunta vapauttaa endorfiineja ja parantaa mielialaa. Säännöllinen liikunta voi myös vähentää stressiä ja ahdistusta. Sosiaalisessa vuorovaikutuksessa kehittyy myös tunne- ja vuorovaikutustaidot, jotka ovat oleellisia suojatekijäitä mielenterveyden häiriöiltä.
– harrastukset ja luovuus ovat tärkeitä heidän mielen hyvinvoinnille. Luovien toimintojen, kuten taiteen tai musiikin parissa oleminen voi edistää itseilmaisua ja tuoda iloa elämään.
– vanhemmat, perhe, sukulaiset, kaverit ja ystävät ovat tärkeitä heidän mielen hyvinvoinnlle. Heiltä saatu hoiva ja sosiaalinen tuki ovat elintärkeitä mielenterveyden kehittymiselle ja sen ylläpitämiselle.
– yhteiskunnallinen merkitys on myös huomioitu hyvän mielen tekijäksi. Mielenterveys vaikuttaa suoraan kansalaisten hyvinvointiin ja elämänlaatuun. Hyvä mielenterveys voi vähentää sairaanhoidon kustannuksia ja parantaa yhteiskunnallista tuottavuutta.
-yhteisöllisyyden merkitys on tunnistettu. Mielenterveyden edistäminen voi vahvistaa yhteisöjen yhteenkuuluvuutta ja sosiaalista tukea, mikä on tärkeää yhteiskunnan vakauden kannalta.
Muista, että on tärkeää huolehtia itsestäsi ja kasvavista lapsista ja nuorista. Kokeile joitain edellä mainituista hyvän mielen tekijöistä ja huomaa, miten ne vaikuttavat omaan tai läheisten hyvinvointiin
