Alfa-PVP eli lempinimeltään ”peukku”, on synteettinen huumausaine, joka muistuttaa rakenteeltaan khat-kasvin luonnollista psykoaktiivista yhdistettä katinonia. Se kuuluu synteettisiin katinoneihin, joihin lukeutuvat mm. myös aiemmin Suomessa käytetty MDPV.
Peukun vaikutukset ovat usein hyvin lyhytkestoisia, ja uusi annos saatetaan ottaa jo 30–120 minuutin kuluttua. Aine lisää kehon vireystilaa, mutta voi aiheuttaa myös vakavia sivuvaikutuksia kuten ahdistusta, harhaluuloisuutta, psykoosia, sekavuutta ja väkivaltaisuutta. Fyysisiä oireita voivat olla muun muassa sydämen tiheälyöntisyys, ylikuumeneminen, hikoilu, kouristukset ja lihasvauriot. Käytön tiedetään johtaneen myös hengenvaarallisiin tilanteisiin.
Tuoreen jätevesitutkimuksen mukaan peukun käyttö on kasvanut selvästi, erityisesti Etelä- ja Lounais-Suomessa. Pääkaupunkiseudun läheisyydessä kasvu on ollut erityisen jyrkkää, ja myös Tampereella käyttö on moninkertaistunut. THL:n asiantuntija Teemu Gunnar kertoo, että aineen käyttö näkyy tasaisina jääminä jätevesissä pitkin viikkoa, mikä viittaa jatkuvaan ja ongelmalliseen käyttöön. Peukku toimii monille myös korvaavana aineena esimerkiksi amfetamiinille.
Amfetamiinin ja kokaiinin käyttö on samaan aikaan noussut korkeimmilleen monilla paikkakunnilla kuten esim. Salossa. Kokaiini keskittyy edelleen etelään, mutta on yleistynyt myös muualla maassa. Jätevesinäytteet kerätään pääosin viikonlopun päätteeksi, mikä antaa viitteitä huumeiden vapaa-ajan käytöstä. Valtakunnallisen tutkimuksen otanta kattaa noin 60 prosenttia Suomen väestöstä.
Alfa-PVP:tä on havaittu useilla paikkakunnilla Etelä- ja Länsi-Suomessa läpi viikon, esimerkiksi Salossa, Huittisissa ja Savonlinnassa. Kyseessä on yleisin uusi psykoaktiivinen aine, joka on ollut laajassa päihdekäytössä Suomessa jo pitkään. Vielä hiljattain poliisi kohtasi sitä lähinnä puheissa, mutta nykyään sitä löytyy yhä useammin takavarikoista.
THL muistuttaa, että lisääntynyt huumeiden käyttö näkyy myös kasvavina markkina-arvoina. Esimerkiksi amfetamiinin ja kokaiinin arvo huumemarkkinoilla on kasvanut moninkertaiseksi viimeisen vuosikymmenen aikana.
Nuorten huumekuolemien määrät Suomessa ovat Euroopan korkeimmat. Nuorten huumevalistusta tuleekin nopeasti kehittää. Huumevalistusta voidaan kehittää tekemällä siitä realistista, osallistavaa ja helposti lähestyttävää. Tiedon on oltava ajankohtaista ja perustuttava faktoihin, ei pelotteluun. Nuoria kannattaa osallistaa valistuksen suunnitteluun, käyttää heidän tuntemiaan kanavia (esim. some, YouTube, pelit) ja luoda vuorovaikutteisia sisältöjä, jotka puhuttelevat eri elämäntilanteissa olevia nuoria. Tärkeää on myös tarjota keinoja selviytyä paineista ja rakentaa luottamuksellisia aikuis- ja vertaisuussuhteita.
Lähteinä käytetty Päihdelinkkiä
