Kirjoittaja Satu-Maarit Hildén
Psykologi Jonathan Haidtin teos Ahdistunut sukupolvi tarkastelee, miten älypuhelimet ja sosiaalinen media ovat vaikuttaneet lasten ja nuorten hyvinvointiin ja kehitykseen 2010-luvulta alkaen. Haidt tuo esille huolestuttavan yhteyden älypuhelinten yleistymisen ja mielenterveysongelmien lisääntymisen välillä. Hän huomauttaa, että digitaalinen maailma on muuttanut nuorten elämää merkittävästi, erityisesti sen jälkeen, kun älypuhelimet tulivat laajasti saataville 2010-luvun alussa. Esimerkkeinä Haidt mainitsee mm. että lapset eivät leiki keskenään enää kuten aikaisemmin. Ilman leikkiä lapsista voi tulla sosiaalisesti, kognitiivisesti ja emotionaalisesti rajoittuneita. Leikin myötä kehitetyt taidot ovat äärimmäisen tärkeitä nuoruusiän kehityksessä kohti tervettä aikuisuutta. Ruutuaika voi estää lapsia osallistumasta leikkeihin ja näin vaikuttaa heidän kykyynsä kehittää tärkeitä vuorovaikutustaitoja. Myös vanhemman läsnäolo puhelimella voi häiritä lapsen kiintymyssuhteen ja sosiaalisten taitojen kehittymistä.
Puhelinten ja sovellusten vaikutus nuorten kehitykseen on monisyinen ja huolestuttava. Yksi suurimmista huolenaiheista on se, kuinka jatkuva digitaalinen yhteys voi heikentää nuorten kykyä käsitellä sosiaalisia tilanteita ja vuorovaikutusta kasvotusten. Älypuhelimien ja sosiaalisen median tarjoama “helppo yhteys” saattaa luoda illuusion, että nuoret ovat jatkuvasti yhteydessä toisiinsa. Samalla he voivat kuitenkin kokea lisääntynyttä yksinäisyyttä ja ahdistusta.
Haidt tuo myös esiin älypuhelimien ja sovellusten vaikutukset nuorten unensaantiin, joka on tärkeä osa lapsen ja nuoren kehitystä. Yöhön asti puhelimella valvominen estää nuoria saamasta riittävästi unta, mikä puolestaan heikentää mielenterveyttä ja yleistä hyvinvointia.
Ruudun äärellä vietetty aika on kasvussa. Tilastokeskuksen (2023) mukaan 10-14-vuotiaat viettivät v.2021-2022 lähes neljä tuntia päivässä ruudun äärellä. Ruutuaika on kasvanut myös alle kouluikäisillä: THL:n vuonna 2021 tekemässä seurantatutkimuksessa havaittiin, että puolitoistavuotiaista yli viidennes (22,7 %) vietti ruudun äärellä yli tunnin päivässä. Viisivuotiaista puolestaan 94,6 % ylitti suositellun tuntirajan tietokoneen, pelikonsolin, tabletin tai television ääressä.
Ruutuaika voi vaikuttaa merkittävästi myös lasten hyvinvointiin. THL:n ja Haidtin mukaan lapset oppivat aikuisilta tunteiden ja käyttäytymisen säätelyä sekä sosiaalisia taitoja. Tästä syystä on tärkeää, että arjessa on aikaa ilman elektronista mediaa. Esimerkiksi pienet lapset, joilla on enemmän ruutuaikaa kuin ikäisillään, kokevat usein vaikeuksia kaverisuhteidensa kanssa. Myös viisivuotiailla suurempi ruutuaika on yhteydessä tunne-elämän ja keskittymiskyvyn ongelmiin, kuten impulsiivisuuteen ja ylivilkkauteen.
Sosiaalisen median vertailu ja “tykkäykset” vaikuttavat nuorten itsetuntoon ja mielialaan. Haidt korostaa, että jatkuva vertailu voi johtaa ahdistukseen, masennukseen ja muihin mielenterveyshäiriöihin, erityisesti nuorilla tytöillä, jotka ovat erityisen alttiita ulkonäköön liittyville paineille. Lisäksi nuoret tytöt viettävät huomattavasti enemmän aikaa sosiaalisessa mediassa kuin pojat, joiden ruutuaika keskittyy useammin digipeleihin. Kouluterveyskyselyn mukaan nuorten mielenterveysongelmat kuten masennus, ahdistus ja sosiaalinen ahdistuneisuus ovat olleet kasvussa vuodesta 2013 lähtien. Erityisesti tyttöjen osalta myös riski sairastua syömishäiriöön on ollut suuri vuodesta 2021 lähtien (Kouluterveyskysely 2023).
Vaikka digitaalinen maailma tuo monia etuja käyttäjälleen, sen vaikutukset nuorten kehitykseen ovat huolestuttavat. Haidt ehdottaa, että yhteiskunnan olisi syytä tarkastella nuorten älypuhelimen käytön sääntöjä ja roolia perheissä ja kouluissa varhaislapsuudesta lähtien. On tärkeää löytää tasapaino digitaalisen ja fyysisen maailman välillä, jotta nuorten kehitys ei kärsisi liiallisesta altistumisesta näille teknologioille.
Lähteet:
Jonathan Haidt, 2024.The Anxious Generation: How the Great Rewiring of Childhood Caused an Epidemic of Mental Illness
THL:n seurantatutkimus lasten ruutuajasta 2021
Tilastokeskuksen ruutuaikatilastot 2021-2022
Kouluterveyskysely 2023 tulokset
