Kirjoittaja Satu-Maarit Hildén
Uusi hallitusohjelma toteutuessaan pitää sisällään monia muutoksia alkoholipolitiikkaan. Kauppojen hyllyille on Alkosta siirtymässä kevään kuluessa mm. 8 prosenttiset, käymisteitse valmistetut oluet. Terveyden ja hyvinvointilaitoksen (THL) uusimman kyselyn (2024) mukaan jopa 57% suomalaisista haluaa kuitenkin pitää kiinni nykyisestä alkoholipolitiikasta ja 11% haluaa tiukentaa sitä. Valtaosa (90%) oli sitä mieltä, että alkoholijuomisen väkevien osalta tulisi pysyä jatkossakin Alkossa. Vuonna 2022 viinejä ruokakauppaan toivoi 54% vastaajista. Tuoreen kyselyn mukaan luku on nyt 44%, joten selkeästä suunnanmuutoksesta on kyse. Mielipiteet heijastavat suomalaisten huolta alkoholin kulutuksen kasvusta ja alkoholista johtuvien haittojen vähentämisen tärkeydestä. Suomalaisten huolta tulisi kuulla ja poliittisissa päätöksissä sen pitäisi näkyä.
Alkoholiohjelman yksi keskeinen muutos on alkoholin kuljetus vähittäiskaupoista ja Alkosta koteihin. THL:n tutkimuksessa peräti 75% vastanneista ilmoitti, että he eivät luota siihen, että ikärajojen ja päihtyneille myynnin valvonta kotiinkuljetuksissa toimisi. On helppo ymmärtää, miksi niin moni ei luota valvonnan toimivuuteen: ovatko lähetit tilanteessa perillä siitä, milloin alkoholin voi luovuttaa ostajalle ja milloin ei. Lähetit ovat usein lyhytaikaisessa työsuhteessa olevia kuljettajia, joilla ei välttämättä ole koulutusta asiaan liittyen. Miten toimitaan ristiriitatilanteissa, jos kotiovella onkin selkeästi alaikäinen täysi-ikäisen seurassa? Lisäksi on helppo kuvitella lukuisia muita tilanteita, joissa kotiinkuljetusta voidaan käyttää väärin. Miten näitä erimielisyyksiä ja epäselvyyksiä ratkotaan?
Vastuullinen alkoholipolitiikka pitää hoitaa ammattimaisesti. Sitä pitää järjestelmällisesti johtaa ja ennakoida tulevat tilanteet. Ehkäisevän päihdetyön näkökulmasta alkoholin kotiinkuljetus heikentää ikärajavalvontaa, lisää alaikäisten alkoholin saatavuutta, ja raittiiden nuorten määrä saattaa laskea. Salossa v.2023 suoritettuun päihdetilannekyselyyn vastanneista alaikäisistä salolaisista nuorista 42% kertoi nähneensä jonkun toimittaneen alkoholia alaikäiselle vuoden aikana. Iso osa alkoholia käyttävistä nuorista kertoo jo nyt saavansa alkoholin perhepiiristä esim. vanhemmilta sisaruksilta tai vanhemmilta.
Valvonnan toimimiseksi pitää olla valmiit suunnitelmat kotiin kuljetuksen konkreettisista toimenpiteistä. Riskien hallintaa tulee tehdä ja vaarat tunnistaa valvonnan laadukkaan toiminnan turvaamiseksi. Kaikki lopulta kuitenkin perustuu siihen, miten hyvin lähetit osaavat hommansa ja miten sitoutuneita he ovat toimintamalliin. Käytännön ongelmaksi muodostunee se, miten tätä voidaan valvoa vai voidaanko mitenkään? Riittääkö läheteillä aikaa tai motivaatiota ratkoa epäselvyyksiä, jos heidän palkkansa perustuu suoritteisiin?
On ilman muuta selvää, että poliisitehtävien määrä kodeissa tulee kasvamaan alkoholin helpon saatavuuden ja kaupoista saatavien vahvempien alkoholijuomien myötä. Myös turvattomuus kaduilla lisääntyy. Salossa on tutkittu asukkaiden kokemusta (2023) mm. kaduilla liikkuessa ja jo nykyisillään 34% salolaista aikuisista on pelännyt kohdatessaan päihtyneitä henkilöitä kadulla. Lisäksi nuoret ovat kertoneet fyysisestä ahdistelusta (13%) päihtyneiden henkilöiden taholta kaduilla.
Uutta hallitusohjelmaa suunnitellessa, hallitus ei ole laskenut euroissa muutosten vaikutuksia ihmisten terveydentilaan, sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten lisääntymiseen, riskiin työelämän ulkopuolelle joutumiselle eikä alkoholipäihtymykseen liittyvälle rikollisuudelle, tapaturmille tai kuolemille.
Alkoholiohjelman muutoksen merkitystä ei ole myöskään ajateltu alkoholin riskikäyttäjille, joita Suomessa on paljon. Tilanne lapsiperheissä, joissa alkoholia käytetään jo nyt runsaasti, vaikeutuu. Asiantuntijat ovat huolissaan myös yksin asuvista miehistä ja heidän alkoholin käytön lisääntymistä ja ongelmien syvenemisestä. Myös suuri osa kansalaisista jakaa tämän huolen ja toivoo, että uudet muutokset eivät astuisi voimaan.
