Matkalla Ateljee-ohjaajaksi

Olen Mervi Rahko ja toimin luokanopettajana Salon kaupungin Kaivolan koululla. Yleensä toimin alkuopetuksessa opettajana, ja tänä syksynä aloitin uuden ekaluokan kanssa. Innostuin Ateljee -ohjaajakoulutuksesta Lukeva Salo –hankkeen kautta kuultuani tästä metodista. Odotin koulutukselta vinkkejä lukemaaninnostamiseen tänä päivänä, jolloin laite vie voiton lapsen valitessa itse tekemistään. Halusin selkeän lukusysteemin luokkaan.

Elokuun alussa oli innostava Ateljee –koulutus Moodlessa. Aluksi ajattelin että lauantaipäivä, ja vielä loman viimeinen, olisi tylsää viettää koneen äärellä. Lopulta olin innostunut ja riemastunut enkä ollenkaan väsynyt päivän jälkeen. Tärkeintä antia oli se, miten aloittaa uuden luokan kanssa tätä Ateljee –mallia hyödyntämään. Päätin aloittaa heti!

Keskustelussa korostui se, että tässä ei voi epäonnistua, eikä kaikkea tarvitse ottaa heti haltuun. Merkittävintä itselle oli tämä Ateljee –piirin rakentaminen ja siinä suurluokkaopetus, ja se miten toisaalta alusta asti hiljennytään oman kirjan ääreen pienin askelin omalla paikalla. Sain paljon vinkkejä siihen, miten aloittaa toiminta luokassa. Käsitykseni Ateljee –mallista oli ollut jotakin ihmeellisempää, ja nyt oivalsin että tavallisista ymmärrettävistä asioista tässä puhutaan. Ymmärsin jopa suurimman osan päivän annista, ja oli mukavaa keskustella muiden opettajien kanssa pienryhmässä. Pidin kovasti tästä konkreettisesta esimerkistä, jossa käytiin Buu ja Bää -kirjaa läpi ensin kuvin, sitten tekstin kanssa ja lopuksi kertoen. Päätin ryhtyä tuumasta toimeen.

Jo seuraavana maanantaina lähdin koululle ja rakensin Ateljee-piirin luokkaan. Siivosin myös kirjahyllyn ja katsoin että siellä olisi paljon kuvakirjoja. Ensimmäisenä koulupäivänä luin Ateljee piirissä oppilaille kirjan “Taskullinen suukkoja”, ja huomasin miten hyvät kuuntelutaidot luokalla on! Keskusteltiin kirjan herättämistä tunteista piirissä.

Perjantaina lukutunnilla käytiin läpi Itsenäisen lukijan sääntötaulu sekä keskityttiin noin 5 minuuttia omaan kirjaan, sekä sen jälkeen opettajan lukemaan kirjaan, jolloin sai samalla värittää jos halusi. Tänä päivänä kävimme myös ensimmäisen kerran kirjastoautossa, ja oppilaat saivat itse valita kirjojaan, joiden parissa itsenäisesti viihtyivät. Näitä itsenäisen lukemisen tuokioita olen pitänyt viikoittain useita, ja niistä on tullut mukava rutiini lapsille.

Ensimmäisinä viikkoina luin kirjan “arvaa kuinka paljon sinua rakastan kun on syksy” niin, että mallinsin lukemisen ensin kuvien kautta, jolloin olin peittänyt tekstin. Sitten luin kirjan sanoilla ja lopuksi muistelimme yhdessä kertoen tarinan. Lapsille tuli konkreettisesti opittua miten kirjaa voi lukea kolmella tavalla; kuvin, tekstein sekä kertoen

Syyskuussa oli Atelee –ohjaajakoulutuksen parituntinen ruudun ääressä. Oli mukava päästä heti rupattelemaan muiden kollegojen kanssa, ja kuulla miten muilla on syksy lähtenyt käyntiin sekä kertoa omasta hyvin alkaneesta Ateljee -syksystä. Kuuntelin innolla esimerkkejä siitä, miten käydä läpi Talon Taidot –osioita luokassa.
Koulussa esittelin oppilaille kirjan valintaa esimerkin mukaan ensin lenkkikenkien valinnan kanssa. Oppilaat istuivat ateljee -piirissä ja minä tarjosin lenkkikengiksi hiihtomonoa, saapasta ja korkokenkää. Oppilaita nauratti. Sitten mietittiin opelle kirjaa sohvannurkkaan illaksi, ja esimerkkeinä oli lastenkirja, parkourkirja sekä Jojo Moyesin kirja. Hyvin oppilaat osasivat valita minulle kirjan. Hiukan mentiin sivuraiteillekin kun lapset rupesivat miettimään miten jotkut pelit eivät sovi lapsille, mutta sekin oli hyvä keskustelu. Tämän jälkeen kerrattiin Itsenäisen lukemisen sääntötaulua ja luettiin omia kirjastoautosta lainattuja kirjoja hiljaa omilla paikoilla.

Luin oppilaille ihanan jääkarhukirjan “Olet aina yhtä rakas” . Harjoittelimme Talon taidoista Pysähdyn ja kerron –kohtaa. Joka sivun jälkeen pysähdyin ja pyysin yhtä oppilasta kertaamaan sadun tapahtumia. Vaikka sivuilla on vähän tekstiä, on osan oppilaista vaikea pitää tarinaa mielessään. Kertaus toi sadun juonen jokaiselle paremmin selväksi, ja kaikki keskittyivät hyvin. Tarinasta keskustelun jälkeen luettiin taas omia kirjoja hiljaa omilla paikoilla.

Toisena päivänä luin oppilaille Tatu ja Patu kirjaa ääneen Ateljee piirissä, kuvia samalla katsellen ja keskustellen. Kerroin että luen tämän yhden kappaleen nyt kolmeen kertaan. Tein kysymyksiä tekstistä kolmen kerran jälkeen, ja huomasimme yhdessä oppilaiden kanssa, että melkein kaikki muistivat vastaukset kysymyksiin. Kerroin miten toisto ja uudelleen lukeminen tehostavat oppimista, ja siksi luemme esimerkiksi aapisen lukuläksynkin kolme kertaa.

Syyskuun pulivälissä oli Ateljee -koulutuspäivä klo 9-15. Päivä alkoi mielenkiintoisella Prosessidraamapajalla, jossa merirosvoksi naamioitunut draamapedagogi Tarja Tähtinen kertoi luennoiden ja välillä konkreettisia harjoituksia kuvaillen draamaopetuksesta. Oli helppo kuunnella ja kokeilla pieniä harjoituksia. Välillä keskusteltiin pienryhmissä muiden opettajien kanssa, se oli mukavaa.

Draamapajan jälkeen oli luento-osuus sekä kirjoituspaja. Keskusteltiin mm. Kaunokirjallisten kirjojen käyttämisestä opettamisessa muiden oppiaineiden tunneilla, arvioinnista sekä omien kirjojen kirjoittamisesta. Saimme esimerkin siili –projektista, jossa oppilaat olivat ensin muovailleet siilit, tehneet siilistä ystäväkirjan sivun, sitten tutkineet siiliä tietokirjojen kautta, sitten kirjoittaneet siilirunoja, tehneet seikkailukartan siilin seikkailuille ja lopuksi kirjoittaneet siilin tarinan. Nämä kaikki sivut oli nidottu yhteen laminoidun kannen kanssa yhteen, ja valmiita kirjoja tulivat katsomaan vanhemmat kirjanjulkistamisjuhliin.

Kirjoituspajassa saimme kirjoittaa seitsemänvirkkeisen novellin niin, että jokaista virkettä ennen saimme ohjeenannon. Se oli helppoa ja hauskaa. Jokainen sai valita parhaan lauseensa ja kirjoittaa sen nettiin. Teimme myös toisen tarinan valkoisesta pupusta, joka alkoi sanoilla “Minä muistan meidän…” ja tarinaan arvottiin paperikassista lisää asioita, joita piti sisällyttää tarinaan. Tämäkin oli kiva tapa kirjoittaa. Lopuksi jotkut lukivat tuotoksiaan ääneen. Tehtiin myös rosvoon liittyviä muistilistoja. Itse kirjoitin listaa rosvon lempipaikoista.

Ateljee –ohjaajakoulutus on ollut itselleni mielekästä, ja olen toteuttanut sitä luokassani niiltä osin kuin on itselleni tuntunut sopivalta. Kannustan muitakin lähtemään rohkeasti mukaan erilaisiin hankkeisiin!

Terveisin Mervi Rahko