Lukeva koti

Matka hyväksi lukijaksi on elinikäinen seikkailu. Kielitaito ja kielitietous alkavat kehittyä jo kohdussa, ja kehitys jatkuu koko elämän ajan. Tutkimusten mukaan hyväksi lukijaksi tulee, kun lukee päivittäin kaunokirjallisuutta vähintään puoli tuntia. Tämä aika tulisi löytyä kodin arjesta. Kaunokirjallisuuden lukemisesta kannatta yrittää yhdessä tehdä jokapäiväinen mukava rutiini, sillä lukeminen kasvattaa sanavarastoa, lisää empatiakykyä, parantaa kaverisuhteita ja ruokkii mielikuvitusta. Lukeminen kehittää pitkäjänteisyyttä ja muistia sekä vähentää stressiä. Lukemalla saamme siis elämässä elintarkeitä taitoja. Koska lukeminen myös syventää unta, hyvä hetki lukemiselle on esimerkiksi ennen nukkumaan ryhtymistä. Lukeminen kannattaa aloittaa jo vauvalle, mutta ikinä ei ole liian myöhäistä.

Perheen yhteistä lukuharrastusta tukemaan on tehty Meidän perheen lukuhaaste, jonka voi tulostaa tästä.

Meidän perheen lukuhaaste (pdf) (1,16 Mt)

Vauvan kanssa on tärkeää olla läsnä. Tätä voi houkutella leikkiin ääntelyllä ja jokeltelulla. Vauvalle on hyvä laulaa ja lorutella sekä sanoittaa tälle arkitilanteita nimeämällä tunteita, asioita ja toimintoja. Vauvan kanssa voi myös yhdessä lukea kuvakirjoja siten, että nimetään kuvissa olevia asioita.

Lapselle kannattaa lukea ääneen vauvasta asti. Vaikka vauva ei vielä puhu, hänen passiivinen sanavarastonsa on yllättävän suuri. Vauvakin hyötyy säännöllisestä lukemisesta, sillä vaikka hän ei ymmärrä vielä kaikkea, kehittää lukeminen kielitaitoa sekä ymmärrystä puhe- ja kirjakielen eroista. Kirjakieli on huomattavasti puhekieltä rikkaampaa, ja siksi on tärkeää, että lapsi saa pienestä asti nauttia kirjakielen vivahteikkuudesta. Lisäksi tutun aikuisen ääni luo turvaa.

Myös 1–2-vuotiaan kanssa on hyvä lorutella, laulaa ja nimetä ympärillä olevia asioita, tunteita ja toimintoja. Omaa ja lapsen tekemistä voi koko ajan sanoittaa samalla, kun puuhastelee lapsen kanssa. Ääneen lukeminen kehittää myös hahmotuskykyä.

Sanavaraston ja kielitajun kehittymisen kannalta päivittäiset lukuhetket ovat äärettömän tärkeitä. Kun lapsen sanavarasto karttuu, hänen on helpompi ilmaista ajatuksiaan ja tunteitaan. Silloin hänen taas on helpompi sopeutua päiväkotiin ja saada kavereita. Lukeminen myös lisää empatiakykyä, ruokkii mielikuvitusta, kehittää pitkäjänteisyyttä, muistia ja hahmotuskykyä sekä vähentää stressiä.

Leikki-ikäisen lapsen kanssa kannattaa jatkaa asioiden nimeämistä. Tehdessään lapsen kanssa arjen askareita, kannattaa kertoa, mitä tekee. Myös keskustelu lapsen kanssa on tärkeää. Erityisen hyviä hetkiä keskustelulle ovat yhteiset ruokailuhetket, automatkat, nukuttamisen aika sekä tietysti yhteiset lukuhetket. Perheissä, joissa luetaan, myös keskustellaan enemmän. Lapselle lukeminen vaikuttaa merkittävästi siihen, miten lapsi pärjää myöhemmin elämässä.

Kun lapselle luetaan kotona, hän oppii rauhoittumaan kirjan äärellä. Tämä auttaa häntä koulussa, ja kouluun suhtautuvatkin myönteisimmin ne lapset, joille on luettu ääneen. Jotta lapsi motivoituisi harjoittelemaan kouluiässä lukemista, on tärkeää, että hän jo ennen kouluikää on löytänyt ne ihmeelliset maailmat, joita kirjojen kansiin on kätketty.

Usein lapsi haluaa kuulla saman tarinan uudestaan ja uudestaan. Vaikka se aikuisesta alkaa tuntua puuduttavalta, on lapselle tärkeää, että hän saa kuulla satua toistuvasti. Sadussa voi olla jokin asia, jota hän mielessään käsittelee, mutta tuttu tarina luo myös turvallisuutta muuttuvassa arjessa.

Jos lapsi kiinnostuu kirjaimista, on aikuisen hyvä lähteä mukaan ja rohkaista lasta leikkimään sanoilla, äänteillä ja kirjaimilla. Lasta ei kuitenkaan tule painostaa lukemaan ennen kouluikää.

Esiopetusiässä kielen merkitys lapsen ajattelussa ja itsensä ilmaisemisessa kasvaa. Esiopetusikäinen lapsi jäsentää jo kielen avulla arkeaan ja rakentaa maailmankuvaansa. Esiopetuksessa kehitetään lapsen kielellisiä taitoja kokonaisvaltaisesti ja ohjataan lasta hahmottamaan kielen muotoja ja rakenteita. Tämä innostaa lasta keskustelemaan kielestä, ja on tärkeää, että myös kotona vanhempi lähtee tähän keskusteluun mukaan ihmettelemällä ja pohtimalla yhdessä, vastaamalla lapsen kysymyksiin tai etsimällä lapsen kanssa yhdessä vastauksia erilaisista lähteistä.

Esiopetusiässä on tärkeää vahvistaa lasten kiinnostusta ja uteliaisuutta puhuttua kieltä sekä lukemista ja kirjoittamista kohtaan. Kun lapselle luetaan kotona, hän oppii rauhoittumaan kirjan äärellä. Tämä auttaa häntä koulussa, ja kouluun suhtautuvatkin myönteisimmin ne lapset, joille on luettu ääneen. Jotta lapsi motivoituisi harjoittelemaan kouluiässä lukemista, on tärkeää, että hän on jo ennen kouluikää löytänyt ne ihmeelliset maailmat, joita kirjojen kansiin on kätketty.

Lapselle on tärkeää lukea ääneen, vaikka hän osaisi jo lukea itse. Lapsen oma lukeminen on aluksi hidasta ja työlästä, ja silloin voi olla vaikeaa seurata tarinan juonta. Lukuhetki turvallisen vanhemman kanssa on myös tärkeää yhteistä aikaa. Kotona lukemisesta kannattaakin tehdä jokapäiväinen mukava arkirutiini esimerkiksi ennen nukahtamista tai ruokailun jälkeen.

Vaikka lapsi olisi jo taitavakin lukija, kannattaa hänelle silti lukea. Aikuinen voi silloin lukea lapselle sellaisia tekstejä, joita tämä ei itse vielä jaksa lukea. Tällaisia voivat olla vaativammat kaunokirjalliset teokset tai tietotekstit.

Tasoerot lasten välillä ovat tässä iässä suuret, ja onkin tärkeää, että aikuinen auttaa lasta löytämään oikeantasoista ja lasta kiinnostavaa luettavaa. Tutkimusten mukaan lapsi hyötyy ainakin yläkoululaiseksi asti siitä, että hänelle luetaan. Lukunopeus kehittyy koko alakoulun ajan, ja siksi lapsi voi kokea vielä pitkään lukemaan oppimisen jälkeenkin lukemisen työlääksi. Yhteiset lukuhetket ovat myös kallisarvoista yhdessäoloa, mikä myös rohkaisee uusiin keskusteluihin. Vain puolen tunnin päivittäinen lukeminen riittää saavuttamaan kaikki lukemisen hyödyt.

Yläkouluikäisestä voi tuntua, että kaunokirjallisuuden lukemiselle ei löydy aikaa. Lukemisen tärkeydestä on hyvä puhua nuoren kanssa, tehdä yhteinen lukusopimus ja sopia motivoiva palkinto tietyn luku-urakan suorittamisesta. Hyvien kirjojen löytäminen voi myös tuottaa vaikeuksia, koska vanhat tutut lastenkirjat tuntuvat liian lapsellisilta. Pikkuhiljaa nuortenkirjojen kautta aikuisille suunnatut kirjat alkavat kiinnostaa, ja niiden runsauden keskeltä voi olla vaikeaa löytää nuorelle sopivaa luettavaa. Jotta nuori onnistuisi pitämään yllä lukemisen arkirutiinina, voi hän tarvita paljonkin huoltajan tukea, muistuttamista ja innostamista.

Varhaiskasvatuksessa tuetaan lapsen kielellistä kehitystä. Lapsi on luonnostaan utelias ja kiinnostunut eri kielistä ja kulttuureista, ja kasvattajien tehtävä niin kotona kuin varhaiskasvatuksessakin on vahvistaa tätä uteliaisuutta. Kieli on sekä oppimisen kohde että väline. Kun lapsen kielitaito paranee, saa hän välineitä vaikuttaa ja mahdollisuuden osallistua.

Kielellistä kehitystä tukevat monipuolinen kieliympäristö sekä kodin ja varhaiskasvatuksen yhteistyö. Lapsi tarvitsee kannustavaa ja johdonmukaista palautetta kielenkäyttö- ja vuorovaikutustaidoistaan. On tärkeää, että lapsi kokee tulevansa kuulluksi ja hänen aloitteisiinsa vastataan. Kielen oppimisen kannalta tulee pitää mielessä, että lapset kehittyvät omaa tahtiaan. On tärkeää, että jokaista lasta tuetaan hänen oman kehitysvaiheensa vaatimalla tavalla.

Varhaiskasvatuksessa lapselle tarjotaan monipuolinen kieliympäristö. Hänelle annetaan kielellisiä malleja ja keskustelumahdollisuuksia niin aikuisten kuin toisten lastenkin kanssa. Toimintaa sanallistetaan johdonmukaisesti käyttäen kuvailevaa ja tarkkaa kieltä. Kielitaidon lisääntyessä aletaan kiinnittää huomiota myös äänensävyihin ja äänenpainoihin. Lasten kanssa pohditaan yhdessä, millaista kieltä eri tilanteissa käytetään. Heidän kanssaan harjoitellaan kertomista, selittämistä ja puheen vuorottelua sekä eläytymistä, huumorin käyttöä ja hyvien tapojen opettelua.

(Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2020)

1.-2. luokka

Alkuopetuksessa tavoitteena on kehittää perusluku- ja kirjoitustaitoa. Hyvä lukutaito kehittyy rikkaassa ja turvallisessa tekstiympäristössä. Oppilaille tarjotaan tutkittavaksi, arvioitavaksi, tuotettavaksi ja etsittäväksi monipuolisesti erilaisia ikäkaudelle sopivia tekstejä ja häntä opetetaan nauttimaan niistä. Oppilaita ohjataan kriittiseen ajatteluun ja heitä rohkaistaan kertomaan oma mielipiteensä. Myös kotona on hyvä tarjota lapselle erilaisia tekstejä ja taata hänelle turvallinen ja ikäkaudelle sopiva mediaympäristö esimerkiksi noudattamalla ikärajoituksia.

3.-6. luokka

Alakoulun ylemmillä luokilla perusluku- ja kirjoitustaitoja syvennetään. Oppilaita opetetaan erottamaan fakta, fiktio ja mielipide toisistaan sekä huomaamaan tekstien erilaiset tavoitteet ja keinot, joilla tavoitteisiin pyritään. Tässä ikävaiheessa erityisesti kertominen, kuvaaminen, vertailu ja selostaminen sekä erilaiset mediaesitykset ovat harjoiteltavia tekstityyppejä. Erilaisten tekstien säännöllinen lukeminen ja tuottaminen koulutyössä ja vapaa-aikana sekä teksteistä nauttiminen auttavat lasta kehittymään hyväksi lukijaksi ja kirjoittajaksi.

7.-9. luokka

Yläkoulussa syvennetään oppilaiden lukutaitoa siten, että he pärjäisivät yhteiskunnassa peruskoulun päätyttyä. Tutkimusten mukaan 20 prosentilla peruskoulunsa päättävistä nuorista ei ole riittävää lukutaitoa, jotta he voisivat toimia yhteiskunnassa täysivaltaisesti.

Yläkouluikäisen on tärkeää harjoitella lukemista monipuolisesti. Koulussa opetellaan ymmärtämään ja tuottamaan kirjoitettuja, kuultuja, kuvallisia ja numeerisia sekä kehollisia viestejä. Eri oppiaineiden tunneilla harjoitellaan analyyttistä, kriittistä, kulttuurista ja katsomuksellista lukutaitoa sekä ympäristölukutaitoa ja kielen vaihtelua eri tilanteissa. Oppilaita rohkaistaan käyttämään luku- ja kirjoitustaitoaan myös vaikuttamiseen ja osallistumiseen omassa elinympäristössään, mediassa ja yhteiskunnassa. Yläkoulussa keskitytään kertoviin, kuvaaviin, ohjaaviin, kantaa ottaviin ja pohtiviin tekstilajeihin.

(Opetussuunnitelman perusteet 2016)