Blogitekstin on kirjoittanut kirjastopalvelupäällikkö Jaakko Lind.
Tiistaina 10. syyskuuta Salon pääkirjastossa esiintyvät pianisti Virva Garam ja sellisti Olli Varonen. Kyseessä on jo neljäs tai viides kerta, kun he tulevat kirjastoon esiintymään. Heidän ohjelmistoonsa sisältyy tällä kertaa Bachia, Brahmsia, Kuulaa ja Sibeliusta.
Konsertin sijaan voisimme Garamin ja Varosen esiintymisen kohdalla puhua myös musiikkiesitelmästä. Esiintyjät kertovat kuulijoille esittämiensä teosten taustoista, niiden syntyhistoriasta ja tarvittaessa myös menneiden vuosisatojen erilaisista esiintymistekniikoista, jotka voivat liittyä jousen käyttöön tai siihen, että pisteellisten nuottien soittamisen tavat ovat vaihdelleet eri aikoina.
Musiikin esittämisestä kirjastoissa on kyse aivan samasta asiasta kuin kirjallisuustapahtumissa. Musiikilla voidaan koskettaa tunteisiin. Sillä voidaan viihdyttää tai kertoa myös aatteista, olivat ne sitten hengellisiä tai poliittisia. Järjestämällä musiikillisia esitelmiä kirjastoissa, haluamme myös kertoa asiakkaille, että musiikkikirjastotyö on paljon muutakin kuin eri formaatteihin tallennettujen äänitteiden lainaaminen asiakkaille.
Musiikkikirjastotyön tavoitteisiin kuuluu muun muassa eri musiikkikulttuureita ja -tyylejä koskevan informaation jakaminen sekä tukea musiikin esittämistä eri tavoin opiskelevia. Musiikkikirjastopalveluita käyttävät myös monet musiikin parissa työskentelevät, kuten kanttorit, opettajat ja säveltäjät. Näiden ammattilaisten lisäksi musiikkikirjastojen palveluita käyttävät myös muut kirjaston asiakkaat. Musiikkikirjastotyötä tekevien puoleen käännytään, kun suunnitellaan häiden, ristiäisten, hautajaisten ja muiden juhlien ohjelmia.
Ennen nykyistä tehtävääni kirjastopalvelupäällikkönä olin usean vuoden ajan musiikkikirjastotyössä. Koskettavin kiittävä asiakaspalaute tuli eräältä asiakkaalta. Valitsin hänen äitinsä hautajaisissa soitetun musiikin. Turvauduin valintojen tekemisessä erään ammattimuusikon apuun. Tätä kertomaani tapausta voimme käyttää havainnollistamaan sitä, että musiikin esittämisessä, sen vastaanottamisessa ja kokemisessa on monesti kyse yhteistyöstä ja vuorovaikutuksesta.
Sanotaan, että ihminen ei elä ainoastaan leivästä. Musiikkia käytetään ja tarvitaan silloin, kun elämässä tapahtuu suuria. Musiikin avulla voidaan tehdä myös erilaisia aikamatkoja.
Syntymäpäiviä valmistelevat tulevat kirjastoon kysymään, löytyykö meiltä jotain tiettyä levyä, jota soitettiin radiossa silloin, kun päivänsankari oli nuori. Etsittävä levy löytyy todennäköisesti suoratoistopalveluistakin, mutta suuremmalla todennäköisyydellä kirjastosta löytyvässä äänitteessä on mukana myös esittäjää ja levytystä koskevaa informaatiota.
Musiikkiin sinänsä liittyy monenlaisia arvoituksia. Musiikin esittäminen tapahtuu ajassa, esittäjänsä kykyjen ja esitetyn musiikin genren ehtojen puitteissa. Musiikki on ääntä ja hiljaisuutta, paisutusta, taukoja, vaimentumista ja mölinää.
Emme kuitenkaan täysin voi tietää, mitä aivoissamme tapahtuu, kun kuulemme musiikkia. Olen soittanut musiikkia muistisairaille, jotka eivät enää ole paljoa puhuneet, mutta musiikin kuuleminen on saanut heidät laulamaan mukana. Musiikilla on siis merkitystä.
