Kirjavinkkejä ja kielitietoista opetusta
Lukuviikko Armfeltin yläkoulussa
Sadat koulut, päiväkodit, kirjastot ja muut tahot osallistuivat Lukuviikkoon 5. – 11.4.2021. Niin myös Armfeltin koulu. Tausta-ajatuksenamme lukuviikkoon osallistumisessa oli se opetussuunnitelman keskeinen lähtökohta, että jokainen opettaja on kielen opettaja ja jokainen opettaja opettaa myös lukutaitoa. Näin ollen lukuviikkokaan ei saisi jäädä vain pienen, lukemiseen ja kielitietoisuuteen vihkiytyneen piirin toteuttamaksi tempaukseksi, vaan mukaan tulisivat kaikki kuhunkin oppiaineeseen parhaiten sopivalla tavalla.
Asiallinen Lukuviikon toteuttaminen edellyttää asiallista Lukuviikon suunnittelua. Koulussamme suunnitteluaika järjestyi, kun aineryhmille annettiin mahdollisuus suunnitella Lukuviikkoa koulun yhteisellä kokousajalla. Lukuviikon toteuttamiseen sen sijaan toi oman lisämausteensa se, että se osui etäopetusaikaan. Joidenkin suunnitelmat toteutuivat tästä huolimatta sellaisenaan, joku siirsi suunnitellut tehtävät suosiolla seuraavan viikon lähiopetukseen ja jonkun ideat jäivät odottamaan tulevia Lukuviikkoja.
Lukuviikolla jokainen aamu alkoi oppilaiden Teamsissa kuvaamilla videohaastatteluilla, joissa opettajat ja ohjaajat kertoivat omasta lukuharrastuksestaan ja lempikirjoistaan eri aikoina. Halukkaita haastateltavia oli niin monta, yli 20, että aloitimme Lukuviikkoon virittäytymisen jo edellisellä viikolla katsomalla ensimmäiset videot ja jäähdyttelimme seuraavalla viikolla viimeisten videoiden myötä. Ihan viimeinen video näytettiin Kirjan ja ruusun päivänä 23.4.
Aamunavausten lisäksi joka päivä koulun somekanavilla julkaistiin oppilaiden tekemiä kirjavinkkauksia, ja olipa joku opettaja vienyt omia kirjavinkkejään myös oman aineensa somekanavalle. Lisäksi Halikon kirjaston kirjastonhoitaja Aarne Pohjois-Koivisto oli koonnut opettajille heidän tilaamiaan kirjakasseja, joita olosuhteiden pakosta päästiin hyödyntämään vasta seuraavilla viikoilla. Kirjaston kirjavinkkaukset kuitenkin toimivat onneksi etänäkin.
Eri oppiaineissa lukuviikko huomioitiin eri tavoilla. Esimerkiksi osa reaaliaineiden opettajista kertoi rakentaneensa oppituntinsa tietoisesti kielitietoisesta näkökulmasta. Kielitietoisilla tunneilla harjoiteltiin mm. lukustrategioita ja muistiinpanotekniikoita ja kerrattiin samalla oppikirjan ja oppikirjatekstin rakentumisen periaatteita. Oppikirjoihin ja tiedonalan esittämistapoihin perehtyminen ja säännöllinen muistuttaminen niistä onkin tärkeää, sillä eri tiedonalojen tekstit ja kielet poikkeavat toisistaan hyvinkin suuresti.
Hyvää lukutaitoa tarvitaan myös erilaisten ruoanvalmistus-, käyttö-, hoito- ja työohjeiden sekä pakkausmerkintöjen lukemiseen, ja näihin sekä alalle tyypillisen kielen tutkimiseen paneuduttiin kotitaloustunneilla. Kotitalouden tunneilla oppilaat pääsivät harjoittelemaan myös uusia lukutaitoja päivittäessään kotitaloussomea sekä perehtyessään kauppojen sähköisiin palveluihin.
Suomen kielessä pidettiin lukutunteja, käytiin kahdenkeskisiä kirjallisuuskeskusteluja ja tutkittiin oppilaiden valitsemien kappaleiden sanoituksia. Aiemmin mainittujen aamunavausten innoittamina oppilaat pitivät myös omia kirjallisuuspuheenvuoroja, joiden tarkoituksena oli harjoitella myös etäviestintää ja houkutella nuoria avaamaan kameransakin etäkokouksessa. Lukuviikko oli samalla myös aikakauslehtiviikko, ja aikakauslehtiä hyödynnettiin suomen kielen lisäksi muissakin oppiaineissa, joissa tutkittiin mm. omaan oppiaineeseen liittyviä yleistajuisia tiedeartikkeleita.
Sen lisäksi, että kaunokirjallisuutta luettiin suomen kielen tunneilla, sitä pidettiin esillä ja hyödynnettiin myös muilla tunneilla. Esimerkiksi vieraissa kielissä perehdyttiin tuttuun satuun kohdekielellä, ja eräs taideaineen opettaja täydensi yhdessä oppilaiden kanssa kirjavinkkausseinäänsä, jossa on esillä teoksia, joiden juonessa oman oppiaineen asiat ovat tavalla tai toisella esillä. Omaan oppiaineeseen liittyvää tieto- ja kaunokirjallisuutta oli lukuviikolle tilannut myös muutama reaaliaineen opettaja, ja kuvataiteessa oman esittävän teoksen materiaalina sai käyttää vain valitsemaansa teosta tai tekstiä, sen yksittäisiä sanoja tai lauseita. Liikunnan “Lukuviikon spesiaalissa” oli tehtävänä kuunnella opettajien valitsemaa tai itse valittua äänikirjaa tai podcastia lenkin ajan ja raportoida sen jälkeen, mitä kuunteli, miksi kuunteli sitä, mitä asiaa teksti käsitteli ja millaisia ajatuksia se herätti.
Vaikka etäopetus jossain määrin vaikeutti kaikkien Lukuviikon suunnitelmien toteuttamista, kokonaisuutena arvioiden Lukuviikkomme onnistui hienosti. Tästä on hyvä jatkaa kohti uusia lukuseikkailuja ja entistäkin kielitietoisemman koulukulttuurin rakentamista.
Mari Rajala
