Äitiysneuvola

Varsinais-Suomen hyvinvointialue järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut 1.1.2023 alkaen. Salon asukkaille tarjottavat palvelut ja toimipisteet säilyvät ennallaan, mutta näiden sivujen sisältöä ei enää päivitetä. Ajankohtaisin tieto löytyy osoitteesta varha.fi.

Katso ajankohtaisin tieto täältä

Äitiys- ja lastenneuvoloiden ajanvarauksessa on käytössä takaisinsoittojärjestelmä, puh. 02 772 3551. Ajanvaraus on avoinna ma-to klo 8–14 ja pe klo 8–12. Takaisinsoittojärjestelmään soitetaan vain kerran ja neuvolasta soitetaan takaisin saman päivän aikana.

Chat-ajanvarauspalvelu kuulo- ja puhevammaisille

Chatin kautta voit varata ajan Salon terveyspalveluista. Kirjoita chatiin oma nimesi ja asiasi. Hoitaja vastaa viestiin ja lähettää sinulle tunnistautumispyynnön.

Chat on avoinna ma-to 8-16 ja pe 8-15.

Siirry chat-palveluun

Äitiysneuvoloiden yhteystiedot

Yhteystiedot neuvoloittain:

Halikon neuvola
Hornintie 1, 24800 Halikko

Alueet: Rappulasta Ruuhikoskenkatu, Isohärjänmäki, Uuttela, Putola, Kurunalue, Iilike, Salainen, Vaskio, Kirkonkylän Etu-ja Takapappila, Halikon asema, Meri-Halikko, Hajala, Märynummi

Läntisen terveysaseman neuvola
Vilhonkatu 25, 24240 Salo

Alueet: Rappula, Pajula, Paukkula, Keskusta (Mariankatu – Annankatu – Hämeentie – 110-tie välinen alue), Ylä-Ollikkala, Ala-Ollikkala, Valhoja, Vanutehtaanmäki, Isokylä, Lope, Metsäperttu, Veitakkala

Pääterveysaseman neuvola
Sairaalantie 9, 21430 Salo

Alueet: Lukkarinmäki, Mököinen, Kisko ja Muurla, Pahkavuori, Karjaskylä, Aarnionperä, Linnunpelto, Pettiläntie, Helisnummi,
Hakamäki, Sirkkula, Villilä, Viitanlaakso, Merikulmantie, Alhaisi, Anisi, Kaukvuori, Pappilanpelto, Viitannummi, Sokerikatu

Tupurin neuvola
Taimistokatu 1, 24280 Salo

Kiikalan neuvola
Lautelantie 4, 25390 Kiikala

Kiskon neuvola, terveydenhoitaja Salon Pääterveysaseman neuvolassa
Sairaalantie 9, 24130 Salo

Uskelankadun neuvola
Uskelankatu 2, 24100 Salo

Alueet: Palometsä, Moisio, Enola, Mahlakankare, Anjala

Kuusjoen neuvola
Ylipässintie 5, 25330 Kuusjoki

Muurlan neuvola, terveydenhoitaja Salon Pääterveysaseman neuvolassa
Sairaalantie 9, 24130 Salo

Perniön neuvola
Vuorilinnantie 5, 25500 Perniö

Perniön neuvola siirtyy väistötiloihin 1.11.2022 alkaen. Väistötilat sijaitsevat Perniön vanhan Kirkonkylän koulun pihapiirissä osoitteessa Lampolantie 9. Paikoitustilaa löytyy koulun pihalta, ajo neuvolaan Salontieltä Lampolantien kautta. Poistuminen tapahtuu Museotietä pitkin.

Perttelin neuvola
Hirventie 3, 25190 Pertteli

Alueet: Hähkänä, Inkere, Romsila, Valkjärvi, Kaivola, Kuusisto, Tattula, Hiisi, Kurajoki

Suomusjärven neuvola
Aronkuja 2, 25410 Suomusjärvi

Äitiysneuvolan seuranta

Ota yhteyttä neuvolaan heti raskauden alussa, kun kuukautiset ovat jääneet pois. Ensimmäinen tapaaminen neuvolassa sovitaan raskausviikolle 9 – 10. Ensikäyntiin varataan aikaa tunti ja molemmat vanhemmat ovat lämpimästi tervetulleita. Kun varaat ensikäyntiaikaa, kerro, jos sinulla on perussairauksia tai jokin säännöllinen lääkitys. Sähköinen äitiysneuvolakortti otettiin käyttöön 1.2.2019.

Ensikäynti

Puhelinkontaktin yhteydessä sinulle avataan sähköinen äitiyskortti Ipana. Ennen ensimmäistä neuvolakäyntiä täytä Ipanasta puhelimessa saamiesi ohjeiden mukaisesti Esitiedot sekä kyselyt osiosta Alkoholi, Päihteet sekä Ravitsemus ja liikunta.

Seurantakäyntien tiheys vaihtelee yksilöllisen tarpeen ja suunnitelman mukaan. Terveydenhoitajan kanssa tavataan aluksi noin kuukauden välein ja käynnit tihenevät raskauden edetessä. Käyntikerroista yksi on suunnattu vain äidille. Ensimmäistä yhteistä lasta odottaville äideille ja isille varataan oma yhteinen vastaanottoaika osana laajaa terveystarkastusta.

Lisätietoa raskauden seurannasta (pdf) (259,25 Kt)

Äitiysneuvola määräaikaistarkastukset

Raskauden aikana käydään sekä terveydenhoitajan että lääkärin vastaanotolla. Neuvolan verikokeet otetaan vuoden 2014 alusta lähtien laboratoriossa. Terveydenhoitaja ja lääkäri seuraavat raskauden kulkua määräajoin tehtävin tarkastuksin.

Yleiset neuvolatutkimukset

Kaikkia raskauksia on seurattava säännöllisesti, sillä eräät raskauskomplikaatiot eivät anna varhaisvaiheessa mitään oireita. Tällaisia ovat mm. pre-eklampsia (raskausmyrkytys), raskausajan sokeritauti, raskausajan verenpaineennousu, istukan vajaatoiminta ja sikiön kasvunhidastuma.

Laaja terveystarkastus

Laajoissa terveystarkastuksissa huomioidaan aina koko perheen terveys ja hyvinvointi. Tarkastukseen kutsutaan mukaan myös isä/kumppani. Laajaan terveystarkastukseen sisältyy sekä terveydenhoitajan että lääkärin tekemä tarkastus.

Äitiysneuvolassa on yksi laaja terveystarkastus, joka on raskausviikolla 14 – 16 (terveydenhoitaja) ja raskausviikolla 16 – 18 (lääkäri).
Laajassa terveystarkastuksessa käsitellään perheen voimavaroja. Voitte tulostaa lomakkeen Lomakkeet-valikosta ja pohtia sen asioita kotona ennen vastaanottoa.

Terveydenhoitajan kotikäynnit

Terveydenhoitaja tekee kotikäynnin ennen synnytystä kaikille ensisynnyttäjille ja tarpeen mukaan myös muille. Synnytyksen jälkeinen kotikäynti sovitaan perheen kanssa yhdessä ennen kotiutumista. Sairaala ei ilmoita kotiutumisesta neuvolaan.

Ultraäänitutkimukset ja sikiöseulonnat

Ultraäänitutkimukset

Sikiöseulonnan ultraäänitutkimus, niskaturvotusseulonta, tehdään alkuraskaudessa raskausviikoilla 11+0 – 13+6. Ultraäänitutkimuksen jälkeen, samalla käynnillä otetaan verikoe sairaalan laboratoriossa. Verinäyte voidaan ottaa raskausviikolla 9+0 -11+6 . Verinäytteesen perustuvia seulontamenetelmiä ei voida käyttää kaksois- tai muissa monisikiöraskauksissa. Niskaturvotusseulonta on ultraäänitutkimus, joka tehdään emättimen kautta. Tutkimuksessa määritetään myös raskauden kesto ja havaitaan monisikiöraskaudet.

Tutkimus on vapaaehtoinen ja vaaraton. Tarkemmat ohjeet saat neuvolasta ensikäynnillä.

Yleinen UÄ -tutkimus tehdään raskausviikoilla 10+0 – 13+6, mikäli ei halua osallistua sikiöseulontatutkimukseen. Tutkimuksessa määritetään raskauden kesto ja havaitaan monisikiöraskaudet.

Rakenne-UÄ -tutkimus tehdään raskausviikoilla 18+0 – 21+6 tai raskausviikon 24+0 jälkeen.Tämä ultraäänitutkimus tehdään vastanpeitteiden päältä. Tästä syystä vitsarakon on hyvä olla täynnä. Alkuraskaudessa ei vielä voida arvioida syntyvän lapsen terveyttä tai sukupuolta, mutta voidaan nähdä sikiön liikkeitä ja sydämen syke. Isä ja muut perheenjäsenet ovat tervetulleita mukaan.

Sikiöseulontatutkimukset

Raskauden aikana on mahdollisuus osallistua sikiöseulontatutkimuksiin. Tutkimusohjeet ja tarvittavat lähetteet saat neuvolastasi alkuraskaudessa.

Seulontatutkimuksessa tarkastellaan sikiön niskan seutua lisääntyneen niskaturvotuksen toteamiseksi, joka voi viitata sikiön kromosomipoikkeavuuteen. Näistä kromosomi-poikkeavuuksista tavallisin on kromosomin 21 ylimääräisyys eli 21-trisomia, joka johtaa ns. Downin oireyhtymään. 21-trisomiaa esiintyy noin yhdellä 700 vastasyntyneestä lapsesta ja riski siihen kasvaa äidin iän myötä. Oireyhtymään liittyy asteeltaan vaihteleva kehitysvammaisuus ja tyypilliset ulkonäön piirteet. Vaikeusasteeltaan erilaisia sydänvikoja tavataan usein.

Yhdistetyllä veri – ja niskaturvotusseulonnalla havaitaan 80 – 90 % Down-oireyhtymää sairastavista sikiöistä. Lisäksi eräät vaikeat kehityssairaudet ovat todettavissa jo tässä raskauden vaiheessa.

Kaikissa vaiheissa vanhemmat voivat halutessaan lopettaa tutkimukset. Jos lapsella todetaan kromosomitutkimuksen perusteella jokin vaikea vamma, vanhemmilla on oikeus päättää raskauden jatkosta.

Lisätietoa siköseulonnasta saat seuraavilta verkkosivuilta:

Sikiöseulonnat, stm.fi
sikiöseulonnat, verneri.fi
Perinnöllisyys, norio-keskus.fi

Odottavan äidin ravitsemus

Hyvä ravitsemus raskauden aikana ylläpitää äidin terveyttä, turvaa sikiön kasvua ja kehitystä sekä ehkäisee ravitsemuspulmien syntymistä. Se nopeuttaa myös synnytyksestä toipumista ja tukee imetyksen onnistumista.

Monipuolisesti syövä, terve äiti ei tarvitse erityisiä muutoksia ruokavalioonsa. Täysjyväviljavalmisteet sekä kasvikset, marjat ja hedelmät muodostavat ruokavalion perustan. Liha ja kala sekä maitovalmisteet täydentävät kokonaisuutta. Kasvimargariinia ja öljyä käytetään kohtuullisesti.

Ruokavalio raskauden ja imetyksen aikana

Monipuolinen ja riittävä ruokavalio turvaa hyvän ravitsemuksen raskauden ja imetyksen aikana:

Kasviksia, hedelmiä ja marjoja suositellaan 5 – 6 annosta päivässä mm. riittävän folaatin saannin varmistamiseksi.
Täysjyväleipää, puuroja ja muita täysjyväviljavalmisteita suositellaan riittävän raudan ja kuidun saannin varmistamiseksi ja ummetuksen ehkäisemiseksi.
Leivälle suositellaan rasiamargariineja ja aterioille 2 – 3 kertaa viikossa kalaa kalalajeja vaihdellen välttämättömien rasvahappojen saannin turvaamiseksi.
Rasvattomia, nestemäisiä maitovalmisteita suositellaan 8 dl päivässä turvaamaan riittävä kalsiumin saanti.

Raskaus- ja imetysajan painotavoitteet ovat yksilöllisiä. Riittävä ruokailu on erityisen tärkeää alipainoisille ja runsaasti liikkuville naisille. Myös ylipainoisten naisten painon kehittymiseen kiinnitetään erityistä huomiota.

Alkoholin käyttöä vältetään raskauden ja imetyksen aikana alkoholin aiheuttamien sikiöhaittojen ehkäisemiseksi.

Maksaruokia ja maksamakkaraa vältetään raskauden aikana korkean A-vitamiini- ja raskasmetallipitoisuuden vuoksi.

Haukea vältetään raskauden ja imetyksen aikana sen sisältämän elohopean vuoksi.

D-vitamiinivalmistetta käytetään 10 µg (400 IU) vuorokaudessa ympäri vuoden raskaana oleville ja imettäville naisille.

Ravintoa täydennetään raskauden aikana tarvittaessa yksilöllisesti rauta-, foolihappo- tai kalsiumvalmisteella.

Monivitamiini-kivennäisainevalmisteet ovat tarpeen vain yksipuolisen ruokavalion tukena. A-vitamiinia sisältävien valmisteiden käyttöä ei suositella.

Erityissuositukset

Sikiön kasvun ja kehityksen turvallisuuden takaamiseksi eräiden ruoka-aineiden ja juomien käyttöä rajoitetaan raskauden aikana.

Maksa

Maksaruokia (jauhemaksa- ja maksapihvi, maksakastike, maksalaatikko) tulee välttää koko raskauden ajan.
Maksamakkaraa ja maksapasteijaa voi käyttää raskauden aikana enintään 200 g viikossa. Kerralla ei tulisi syödä enempää kuin 100 g.
Jos maksamakkaran tai maksapasteijan käyttö on päivittäistä, sitä tulisi käyttää enintään 30 g päivässä. Tämä vastaa käytännössä noin 2 viipaletta maksamakkaraa tai 2 ruokalusikallista maksapasteijaa.

Kala

Ruokavalioon suositellaan ainakin kaksi kala-ateriaa viikossa.
Kala-aterioille on hyvä valita vaihtelevasti kasvatettua kalaa kuten kirjolohta ja taimenta tai muikkua, siikaa, puna-ahventa tai seitiä.
Raskauden ja imetyksen aikana on perusteltua välttää kokonaan hauen syöntiä sen keräämän elohopean vuoksi.
On suositeltavaa välttää sisävesialueen isokokoisen ahvenen, kuhan ja mateen runsasta ja yksipuolista syöntiä niissä todettujen korkeiden saaste pitoisuuksien vuoksi.
Isoa silakkaa, perkaamattomana yli 17 sentin mittaista silakkaa, voi syödä 1 – 2 kertaa kuussa tai isolle silakalle vaihtoehtona Itämerestä pyydettyä lohta tai taimenta voi syödä 1 – 2 kertaa kuussa.

Lakritsi ja salmiakki

Raskaana oleville naisille ei suositella lakritsin tai salmiakin käyttöä muutamaa makeista suurempaa määrää korkean glykyrritsiinipitoisuuden vuoksi. Glykyrritsiini voi aiheuttaa mm. turvotusta ja verenpaineen nousua sekä keskenmenovaaran. Sillä voi mahdollisesti olla yhteys myös lapsen kehityshäiriöihin.

Alkoholi

Äidin tulee välttää alkoholin käyttöä raskauden aikana. Runsas alkoholin käyttö haittaa sikiön kasvua ja kehitystä. Myös imetettäessä on hyvä välttää alkoholin käyttöä.
Jo muutama päivittäinen alkoholiannos kaksinkertaistaa keskenmenoriskin.
Yli 10 alkoholiannosta viikossa lisää selvästi kehityshäiriöiden sekä fetaalialkoholisyndrooman vaaraa. Satunnainenkin humalakäyttö ensimmäisten raskauskuukausien aikana voi aiheuttaa sikiövaurioita.

Kahvi ja muut kofeiinia sisältävät juomat

Raskaana olevien ja imettävien on hyvä rajoittaa kofeiinin kokonaissaanti 200 mg:aan päivässä. Tämä vastaa esim. 3 dl suodatinkahvia tai 8 dl teetä.
Energiajuomien käyttöä ei suositella. Kolajuomia suositellaan vain satunnaiseen käyttöön.

Suola

Suolan käytön vähentäminen on raskauden aikana perusteltua. Runsas suolan saanti lisää raskauden loppupuolella nesteen kertymistä elimistöön, kuormittaa munuaisia ja nostaa verenpainetta.

Rohdosvalmisteet

Erilaisten rohdosvalmisteiden (poissulkien lääkkeiksi rekisteröidyt vitamiini- ja kivennäisainevalmisteet) ja yrttiteejuomien koostumuksesta, vaikutuksista ja turvallisuudesta ei ole riittävästi tietoa. Tuotteiden vaikutuksia sikiöön ja raskauden kulkuun on tutkittu erittäin vähän, ja toisaalta ne voivat sisältää luontaisesti haitallisia aineita, joten niitä ei suositella käytettäväksi raskauden tai imetyksen aikana. Merilevävalmisteita ei tule käyttää, jos jodipitoisuus ei ole tiedossa.

Vitamiinit ja kivennäisaineet

Kaikille raskaana oleville ja imettäville naisille suositellaan käytettäväksi D-vitamiinivalmistetta 10 µg (400 IU) vuorokaudessa ympäri vuoden. Foolihappovalmistetta 400 µg vuorokaudessa suositellaan käytettäväksi raskauden suunnitteluvaiheessa ja alkuraskauden aikana. Ravintoa täydennetään raskauden aikana tarvittaessa yksilöllisesti myös rauta-, kalsium-, ja jodilisällä terveydenhoitajan, ravitsemusterapeutin tai lääkärin arvion mukaan. Monivitamiinilisää käytettäessä ei välttämättä tarvita muita valmisteita.

Listeria

Vältä riskielintarvikkeita:

tyhjiö- ja suojakaasupakatut, kylmäsavustetut ja graavisuolatut kalastustuotteet, kalasta tehty sushi
mäti
pastöroimaton maito ja siitä valmistetut juustot kuumentamattomina
home- ja kittijuustot kuumentamattomina
pakastevihannekset kuumentamattomina
pateet

Muita ohjeita:

Kuumenna pakastevihannekset ennen syöntiä.
Kypsennä liha ja kala huolellisesti ennen syöntiä (kauttaaltaan >70 °C).
Pese/kuori raakana syötävät vihannekset huolellisesti ennen syöntiä.
Säädä kotijääkaapin lämpötila riittävän kylmäksi. Useimmille elintarvikkeille sopiva lämpötila on 5 °C. Kalastustuotteille turvallinen lämpötila on kuitenkin enintään 3 °C.
Älä käytä viimeisen käyttöpäivän ylittäneitä tuotteita.
Säilytä raa´at tuotteet erillään kypsennetyistä.
Pese kädet, veitset ja leikkuulaudat huolellisesti pesuainetta käyttäen käsiteltyäsi niillä raakoja / kypsentämättömiä elintarvikkeita.

Tarkemmat ohjeet eri elintarvikkeiden turvalliseen käyttöön raskauden ja imetyksen aikana löydät ruokavirasto.fi -verkkosivulta.

Ravitsemussuositukset raskaana oleville, imettäville ja lapsiperheille löydät julkari.fi -verkkosivuilta.

Lähteet:

Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Syödään yhdessä -ruokasuositukset lapsiperheille
Ruokavirasto

Mieliala

Naisen fyysisessä tilassa, tunteissa, elämäntavoissa ja suhteissa muihin ihmisiin tapahtuu merkittäviä muutoksia raskauden aikana ja lapsen syntymän jälkeen. Oman kehon muuttuminen, hormonaaliset muutokset ja tuleva äitiys herättää monenlaisia tunteita kuten iloa, onnea, innostusta, jännitystä, huolta, epävarmuutta, pelkoa, ahdistusta, ärtyisyyttä, hermostuneisuutta jne. Itku voi olla herkässä ja tunteet nousevat muutenkin pintaan aiempaa herkemmin ja vahvempina. Mieliala voi myös heitellä laidasta laitaan ilman suurempaa syytä. Odotusaikana myös tuleva isä voi kokea monenlaisia tunteita, joista olisi hyvä keskustella läheisten ihmisten kanssa.

Mieliala voi vaihdella heti raskauden alusta lähtien. Alkuraskauden runsas keltarauhashormonituotanto voi olla yksi mielialan laskua aiheuttava tekijä. Tieto peruuttamattomasta elämänmuutoksesta voi olla pelottava. Monista kuitenkin tuntuu että pitäisi vain olla onnellinen. Tämän takia tulevan äidin on vaikea ottaa negatiivisia tunteita puheeksi muiden kanssa. Erityisesti jos raskaus on alkanut suunnittelematta, voi äiti joutua tilanteeseen, jota hän ei jaksa yksin käsitellä. Sopeutuminen uuteen rooliin ei useinkaan suju helposti, sillä elämänmuutos on suuri.

Odottava äiti saattaa pohtia myös suhdetta omiin vanhempiinsa. Lapsen odotus tuo monenlaisia muutoksia myös parisuhteeseen. Synnytykseen liittyvät pelot ovat yleisiä, mutta mikäli ne hallitsevat liikaa odottajan mieltä, kannattaa niistä puhua neuvolassa. Eriasteista masennusta esiintyy raskausaikana melko paljon. Masennuksen oireita ovat mm. alakuloisuus, surullisuus, ilottomuus, huolestuneisuus, pelokkuus, muutokset ruokahalussa, mielenkiinnon puute, ärtyneisyys, väsymys, vaikeudet tehdä päätöksiä ja keskittyä, itkuisuus, haluttomuus, itsesyytökset ja itseinho.

Masennusta voidaan hoitaa. Tärkeintä on uskaltaa puhua tuntemuksistaan läheisille ihmisille. Lähipiirin ihmisten tuki on korvaamaton masentuneelle. Kaikista tunteista ja tuntemuksista kannattaa kertoa myös neuvolassa, sillä ulkopuolisen, asiaan perehtyneen ihmisen kanssa keskusteleminen voi jo riittää hoidoksi. Neuvolasta osataan tarvittaessa myös ohjata eteenpäin oikealle taholle. Vertaistukeakin on saatavilla ja se on usein hyvin antoisaa. Lääkehoidon tarpeen arvioi hoitava lääkäri. Monia mielialalääkkeitä voi käyttää myös odotusaikana.

Päivittäinen reipas liikunta lisää tutkitusti mielihyvän kokemista. Riittävä unensaanti on myös tärkeää. Monipuolinen ja terveellinen ruokavalio sisältää riittävästi myös kalaöljyjä, joiden on todettu vaikuttavan myönteisesti mielialaan. Kannattaa myös opetella kuuntelemaan itseään ja tuntemuksiaan. Mieti mikä tekee sinulle hyvää, mistä nautit, mikä tuottaa iloa? Suostutko erilaisiin asioihin vain muiden iloksi ja saatko tuotua oman mielipiteesi kuuluviin?

Lisätietoa mielialaan liittyvissä asioissa saat seuraavilta nettisivuilta:

Seksuaalisuus

Vanhemmuus rakentuu toimivasta parisuhteesta ja vanhempien välinen suhde on lapsen koti. On tärkeää kyetä avoimesti kertomaan toisilleen suhteen häiritsevistä ja iloa tuottavista asioista. Toisen kunnioittaminen ja läheisyys ovat perusedellytyksiä toimivalle parisuhteelle.

Yhtenä edellytyksenä on, että ristiriitoihin tartutaan ja yritetään tehdä niille jotakin. Muuten samat asiat nousevat aina uudestaan ja uudestaan esille. On sanottu, että suhde ei useinkaan kaadu isoihin ongelmiin, vaan pieniin, arkipäiväisiin kysymyksiin. Kyky pitää kiinni yhteisesti sovituista asioista on myös tärkeä parisuhteen toimivuutta ylläpitävä tekijä.

Yhdyntä on mahdollista koko raskausajan mikäli lääkäri ole antanut jotain muuta ohjetta. Toisinaan naiset saattavat kuitenkin olla alkuraskauden aikana haluttomia yhdyntään. Tällöin lähellä oleminen ja hellyys ovat tärkeitä. Raskausaikana seksuaalinen halukkuus voi vaihdella molemmilla paljonkin. Joskus mies saattaa pelätä satuttavansa kohdussa kasvavaa lastaan yhdynnän aikana. Tämä pelko on kuitenkin aiheeton. Sikiö kasvaa äidin kohdun lämmössä lapsiveden suojaamana.

Vastasyntynyt lapsi tarvitsee paljon huomiota osakseen molemmilta vanhemmilta. On tavallista, että synnytyksen jälkeen aika menee lapsen kanssa ja kumppaneiden yhteinen aika jää vähiin. Molemmat tarvitsevat kuitenkin huomiota edelleen myös toisiltaan.

Synnytyksen jälkeen yhdynnät voi aloittaa, kun nainen on mielestään riittävästi palautunut. Mahdollinen välilihan leikkaushaava paranee muutamassa viikossa, mutta saattaa aristaa pitempäänkin. Naisella seksuaalinen haluttomuus on yleistä synnytyksen jälkeen. Limakalvojen kuivuus on tavallista, imetyksestä ja hormonitasapainosta johtuvaa. Siihen löytyy apu erilaisista liukasteista. Asiasta voi keskustella lääkärin kanssa synnytyksen jälkitarkastuksen yhteydessä.

Vanhempainetuudet

Äitiys-, isyys- ja vanhempainrahaetuuksia ja äitiysavustusta voi hakea, kun raskaus on kestänyt vähintään 154 päivää eli 22 raskausviikkoa. Äitiysavustuksen edellytyksenä on, että on käynyt äitiysneuvolassa ennen neljännen raskauskuukauden loppua. Avustuksen voi saada pakkauksena tai rahana. Äitiysrahakausi alkaa 30 – 50 arkipäivää ennen laskettua synnytysaikaa ja jatkuu noin neljä kuukautta.

Päästääkseen osalliseksi sairausvakuutuslain perhe-etuuksista (äitiys-, isyys- ja vanhempainraha), on niitä koskeva hakemus jätettävä paikalliseen Kelaan tai omaan työpaikkakassaan vähintään kaksi kuukautta ennen laskettua synnytysaikaa.

Vanhempainrahan jatkuvuuden takaamiseksi äidin on käytävä lääkärintarkastuksessa 5 – 12 viikkoa synnytyksen jälkeen. Saatu todistus on toimitettava Kelaan.

Lisätietoa ja tarvittavat todistukset saat neuvolasta.

Lue lisää lapsiperheiden etuuksista Kelan verkkosivuilta, kela.fi.

Tupakka, päihteet ja lääkkeet

Tupakointi

Tupakointi vaarantaa äidin ja lapsen terveyden. Tupakansavun kemialliset yhdisteet kulkeutuvat istukan kautta sikiöön ja vauva saattaa altistua jopa suuremmalle nikotiinipitoisuudelle kuin äiti.

On suositeltavaa lopettaa tupakointi raskaaksi tultua. Raskauden alussa herkistyminen hajuille ja mahdollinen huonovointisuus helpottavat lopettamista. Apua tupakasta luopumiseen saat neuvolasta.

Alkoholi

Alkoholi kulkeutuu istukan välityksellä suoraan lapseen. Raskauden alussa runsas alkoholin käyttö voi aiheuttaa sydämen ja luuston kehityshäiriöitä, raskauden lopussa häiritä aivotoimintojen kehittymistä. Alkoholi vaikuttaa haitallisesti lapsen henkiseen ja fyysiseen kehitykseen ja jättää pysyvät vauriot lapseen.

Runsas alkoholin käyttö lisää keskenmenon riskiä ja verenvuodon vaaraa. Verenvuoto häiritsee istukan toimintaa ja hidastaa kohdun ja lapsen kasvua. Istukan mahdollinen irtoaminen on hengenvaarallinen tilanne lapselle ja äidille.

Suomessa syntyy vuosittain satoja alkoholin vaikeasti vaurioittamaa lasta. Jo 2 – 3 annosta alkoholia päivittäin käytettynä voi aiheuttaa lapselle fetaali- alkoholisyndrooman (FAS), josta seuraa kasvun hidastumista, henkistä jälkeenjääneisyyttä ja poikkeavia kasvojen piirteitä.

Nollatoleranssi alkoholin suhteen raskauden aikana on suositeltavaa. Toisaalta satunnaisesta pienestä alkoholimäärästä (yksi annos alkoholia = esim. 1 pullo olutta) ei ole todettu olevan haittaa.

Kerro avoimesti mahdollisesta alkoholin liikakäytöstäsi neuvolassa, vain siten voit saada tarvittavaa apua ja tukea itsellesi.

Huumeet

Erilaiset huumeet kulkeutuvat istukan välityksellä lapseen. Lapsi voi tulla jo kohdussa huumeriippuvaiseksi ja tarvita vieroitushoitoa syntymän jälkeen.

Amfetamiinin on todettu aiheuttavan sikiölle sydänvikoja, suu- ja kitalakihalkioita sekä henkistä jälkeenjääneisyyttä. Äidille se aiheuttaa verenpaineen nousua ja kohdun sisäisen verenpaineen nousua. Heroiini aiheuttaa sikiölle epämuodostumia ja kasvun hidastumista. Kannabis aiheuttaa sikiölle kasvun hidastumista ja mahdollisesti henkistä jälkeenjääneisyyttä.

Lääkkeiden käyttö raskauden aikana

Keskustele aina terveydenhoitajasi tai lääkärisi kanssa käyttämistäsi lääkkeistä. Varmista näin käyttämiesi lääkkeiden turvallisuus sikiölle. Särkylääkkeenä voi käyttää parasetamolia pakkauksen ohjeen mukaan.

Lääkkeiden väärinkäyttö eli rauhoittavien tai muiden lääkkeiden nauttiminen humalatilan aikaansaamiseksi on aina vaarallista.

Mikäli sinulla on päihteiden väärinkäyttöä, niin ota asia rohkeasti esille neuvolassa. Neuvolasta sinut ohjataan tarvittaessa Salon aluesairaalan äitiyspoliklinikalle tai Tyks:n äitiyspoliklinikalle, Salon A-klinikalle. Kaikissa näissä paikoissa autetaan huume-, alkoholi- tai lääkeongelmaisia raskaana olevia naisia.

Päihdelinkki.fi -verkkosivuilta löydät lisätietoa päihteisiin liittyvistä aisoista
Lasinenlapsuus.fi -verkkosivut tarjoavat tukea ja tietoa vanhempien alkoholinkäytöstä haittoja kokeville
Duodecimin terveyskirjastosta saat tietoa tupakoinnista raskauden aikana

Suun terveydenhuolto

Odotusaikana on hyvä muuttaa koko perheen tavat ja tottumukset sellaisiksi, että ne mahdollistavat tulevalle lapselle hyvän suun terveyden. Huonot hampaat eivät periydy, mutta ravintotottumukset ja hampaiden puhdistustavat siirtyvät vanhemmilta ja sisaruksilta uudelle vauvalle. Hampaiden reikiintymistä aiheuttava kariesbakteeri voi tarttua myös vauvaan.

Suurimmalla osalla vanhemmista on suussaan runsaasti hampaiden reikiintymistä aiheuttavia kariesbakteereja eli mutans streptokokkeja, jotka voivat syljen mukana tarttua myös lapseen. Koko perheen kannattaa hoidattaa hampaansa kuntoon ennen kuin vauvan hampaat alkavat puhjeta. Säännöllisellä ksylitolituotteiden käytöllä vanhemmat voivat vähentää mutans streptokokkien tarttumista ja edistää lapsen suun terveyttä.

Raskaus ja suun terveys

Tehostettu hampaiden hoito raskauden aikana on tärkeää. Raskauden aikaiset hormonaaliset muutokset vaikuttavat epäedullisesti syljen koostumukseen ja altistavat äidin suun sairauksille. Mahdollinen alkuraskauteen liittyvä oksentelu ja tiheät välipalat rasittavat myös hampaita.

Hampaat harjataan huolellisesti pehmeällä hammasharjalla ja fluorihammastahnalla kaksi kertaa päivässä. Ksylitolituotteiden käyttö vähentää hampaisiin tarttuvan bakteeripeitteen eli plakin kasvua ja muuttaa plakin helpommin irtoavaksi.

Syö monipuolisesti ja juo vettä janoosi

Äidin monipuolinen ravinto on hyväksi myös lapsen kehittyville hampaille. Koko perheen kannattaa jo raskausaikana totutella säännölliseen ateriarytmiin ja karsia turhat välipalat pois. Jatkuva napostelu on haitallista hampaille. Vesi on paras janojuoma koko perheelle.

Mikäli olet säännöllisesti hoidattanut hampaasi, ei sinun tarvitse hakeutua hammashoitoon raskausaikana. Jos edellisestä hammastarkastuksesta on kulunut jo pidempään, kannattaa hakeutua suun terveydenhoidon ammattihenkilön tarkastukseen. Ko. tarkastuksesta peritään asetuksen mukainen maksu.

Rintojen hoito ja imetys

Rinnat valmistautuvat imetykseen jo raskauden aikana. Rinnat alkavat tavallisesti aristaa alkuraskaudessa. Ne kasvavat ja valmistautuvat vähitellen imetykseen kasvattamalla maitorauhaskudosta.

Iho venyy ja rintoihin saattaa joillekin kehittyä ns. raskausarpia, jos omaa taipumuksen niihin. Markkinoilla on monenlaisia voiteita raskausarpien ehkäisyyn, mutta varmaa tietoa voiteiden tehosta ei ole. Hyvät rintaliivit tukevat kudoksia ja ehkäisevät venymistä.

Imettäminen on helppo ja taloudellinen tapa ruokkia vauvaa. Imetys myös tukee äidin palautumista synnytyksestä sekä painonhallintaa. Imettäminen varmistaa vauvan hyvän ravitsemuksen sekä vahvistaa äidin ja lapsen välistä vuorovaikutussuhdetta Valtakunnallisten ravitsemussuositusten mukaan täysimetystä jatketaan 4 – 6 kuukauteen ja osittaista imetystä 6 – 12 kuukauteen saakka.

Raskausdiabeteksen ennaltaehkäisy ja seulonta

Ennaltaehkäisy

Raskausajan liikuntasuositus on yhteneväinen koko väestölle tarkoitetun terveysliikuntasuosituksen kanssa. Terveysliikunta tarkoittaa kohtuukuormitteista liikuntaa – esimerkiksi reipasta kävelyä – vähintään puoli tuntia päivittäin.
Liikuntaharjoittelulla on edullisia vaikutuksia raskauden aikana todettuun odottavan äidin glukoosiaineenvaihdunnan häiriöön.
Vaikutus voi tehostua, jos hoitoon liitetään ruokavaliomuutoksia, jotka tähtäävät liiallisen painonnousun estämiseen.
Kohtuukuormitteinen liikuntaharjoittelu, jonka tavoitteena on kestävyys- tai lihasvoiman kohentaminen, on turvallista raskauden aikana.
Jos liikunnan aikana ilmenee kivuliaita supisteluja, liikunnan sopivuudesta on keskusteltava (neuvola)lääkärin kanssa.

Raskausdiabeteksen seulonta sokerirasituskokeella

Raskausdiabeteksen seulonnalla pyritään turvaamaan sikiön ja vastasyntyneen hyvinvointi, välttämään raskauskomplikaatiot, vähentämään raskausdiabeteksen uusiutumista, ehkäisemään tyypin 2 diabeteksen ja valtimotaudin kehittyminen äidillä raskausdiabeteksen jälkeen.

Äidin myöhäisennuste

Raskausdiabeteksen uusiutuminen

Raskausdiabetes näyttää uusiutuvan herkästi riskiryhmillä. Uusiutumisen todennäköisyyttä lisääviä tekijöitä ovat edellisessä raskaudessa esiintyneet varhainen glukoosiaineenvaihdunnan häiriö (ennen viikkoa 24), joka viittaa vaikeaan häiriöön, insuliinihoito raskauden aikana, syntyneen lapsen suuri paino, äidin liikapaino ennen raskautta, äidin suuri painonnousu (yli 5 kg) raskauksien välillä, monisynnyttäneisyys, synnytysten lyhyt väliaika (alle vuosi) ja äidin ikä yli 35 vuotta.

Koska raskausdiabetes uusiutuu herkästi, tulee jo ennen seuraavaa raskautta puuttua elintapatekijöihin, erityisesti liikapainoon ja vähäiseen liikuntaan.

Diabeteksen ilmaantuminen

Tyypin 2 diabetes

Raskausdiabeetikoilla on suurentunut riski sairastua tyypin 2 diabetekseen. Diabeteksen ilmaantumisen todennäköisyys on suurin ensimmäisten viiden vuoden aikana raskauden jälkeen. Ilmaantuvuus tasaantuu kymmenen vuoden kuluessa. Tyypin 2 diabetes voidaan ehkäistä terveellisillä ruokailu- ja liikuntatottumuksilla.

Diabetesvaaraa ennustavat raskaudenaikaisen glukoosirasituskokeen kahden tunnin arvo suuri, äidin ikä yli 35 vuotta, insuliinin tarve edellisen raskauden aikana, poikkeava glukoosiaineenvaihdunta (glukoosirasituksessa ainakin yksi poikkeava arvo) synnytyksen jälkeen, raskaudet raskausdiabeteksen jälkeen. Erityisesti raskaudenaikainen lihominen ja synnytyksen jälkeinen liikapaino näyttävät lisäävän raskausdiabeetikon vaaraa sairastua tyypin 2 diabetekseen.

Lapsen myöhäisennuste

Äidin raskausdiabetes saattaa lisätä lapsen myöhemmän liikapainon, glukoosiaineenvaihdunnan häiriön ja metabolisen oireyhtymän riskiä. Toistaiseksi seurantatutkimuksia on noin 16 vuoden ikään ehtineistä.

Isyyden tunnustaminen

Päivitetty 28.12.2022