Isyyden selvittäminen 1.1.2016 lukien

Avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen isyys voidaan tunnustaa ennakollisesti äitiysneuvolassa ja toissijaisesti lastenvalvojan luona. Ennakollisesta isyyden tunnustamisesta voi tiedustella tarkemmin tulevan äidin kotikunnan neuvolasta. Kun lapsi on syntynyt, isyyden selvittämisestä huolehtii aina lastenvalvoja.

Isyyden tunnustamisen tarkoituksena on lapsen ja hänen isänsä välisen sukulaisuussuhteen vahvistaminen. Sekä isyytensä tunnustavan miehen että lapsen kannalta on tärkeää, että vain todellinen sukulaisuussuhde vahvistetaan. Maistraatti ei hyväksy isyyden tunnustamista, jos on aihetta olettaa, että isyytensä tunnustanut mies ei ole lapsen isä.

Isyyden vahvistamisen oikeusvaikutukset

  • Isyyden tunnustaneen miehen ja lapsen välille syntyy oikeudellisesti pätevä sukulaisuussuhde, joka merkitään väestörekisteritietoihin.
  • Isyyden vahvistamisen jälkeen lapselle voidaan huoltajien niin toivoessa antaa isän sukunimi. Jos vanhemmilla on jo ennestään yhteinen alaikäinen lapsi, saa lapsi kuitenkin sen sukunimen, joka hänen sisaruksellaan on. Nimiasioissa palvelevat seurakunnat ja maistraatit.

  • Lapsi saa perintöoikeuden isän ja isänpuoleisten sukulaisten jälkeen, joilla on vastaavasti perintöoikeus lapseen nähden.
  • Lapsella on oikeus riittävään elatukseen. Molemmat vanhemmat vastaavat lapsen elatuksesta. Isyyden tunnustamisen jälkeen mies on velvollinen osallistumaan lapsen elatukseen kunnes lapsi täyttää 18 vuotta. Vanhemmat vastaavat myös täysi-ikäisen lapsen koulutuksesta aiheutuvista kustannuksista, mikäli se harkitaan kohtuulliseksi.
  • Lapsella on oikeus pitää yhteyttä molempiin vanhempiinsa. Mikäli vanhemmat eivät asu yhdessä, he voivat lastenvalvojan luona sopia kirjallisesti miten lapsen yhteydenpito erossa asuvaan vanhempaansa toteutetaan lapsen edun mukaisesti.
  • Isyyden vahvistamisen jälkeen vanhemmat voivat sopia kirjallisesti myös lapsen huoltajuudesta ja asumisesta.

Vanhemmalla on mahdollisuus saada lapsikorotusta työttömyyspäivärahaansa ja KELAlta sotilasavustusta varusmiespalveluajalle. Alaikäisellä lapsella on oikeus perhe-eläkkeeseen vanhemman kuoleman jälkeen.

Toimenpiteet isyyden selvittämiseksi

Mikäli lasta ei ole tunnustettu jo äitiysneuvolassa, äidin kotikunnan lastenvalvoja lähettää kutsun äidille avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen isyyden selvittämiseen. Äiti ja isyyden tunnustava mies voivat tulla lastenvalvojan luokse yhdessä tai erikseen, mutta yleensä on suotavaa pyrkiä asioimaan samanaikaisesti. Vanhempien on todistettava henkilöllisyytensä ajokortilla, passilla tai virallisella henkilötodistuksella.

Lastenvalvoja kuulee molempia henkilökohtaisesti. Sekä äidin että miehen on isyyslain nojalla kerrottava totuus asiassa. Mikäli isäehdokkaita on useampia, tulee äidin ilmoittaa asiasta, jolloin lapsen isä varmennetaan oikeusgeneettisellä isyystutkimuksella (ns. DNA-testi). Lastenvalvojan lisäksi miehellä on oikeus halutessaan pyytää oikeusgeneettinen isyystutkimus isyytensä varmentamiseksi. Näyte otetaan posken sisäpinnalta lastenvalvojan valvonnassa. Tutkittava ottaa itse oman näytteensä ja lapsen näytteen ottaa lähtökohtaisesti äiti. Ennen näytteenottoa tulisi välttää syömistä, juomista (paitsi vesi) ja tupakointia vähintään puoli tuntia. Testitulosten saaminen THL:lta kestää muutamia viikkoja.

Tulosten saavuttua lastenvalvoja varaa asiakkaille uuden ajan isyyden tunnustamista varten. Isyysasiakirjat lähetetään maistraattiin ja päätös isyyden vahvistamisesta toimitetaan vanhemmille postitse muutaman viikon kuluttua tunnustamisesta. Palvelu on maksuton.

Isyyden selvittämisen keskeyttäminen ja/tai vahvistaminen myöhemmin

Jos on ilmeistä, ettei isyyden vahvistamista varten ole saatavissa riittävästi tietoja, isyyden selvittäminen voidaan keskeyttää. Jos lapsen isyyttä ei saada vahvistettua, on lapselle mahdollista hakea elatustukea KELAlta. Mikäli lapsen isyyttä ei ole vahvistettu, voivat asianosaiset (äiti, mahdollinen isä tai lapsi itse täytettyään 15 v.) laittaa asian vireille myöhemminkin ottamalla yhteyttä lastenvalvojaan.

Avioliitossa syntyneen lapsen isyyden selvittäminen

Vanhemmat voivat yhdessä pyytää lastenvalvojaa selvittämään isyyden ennen kuin 6 kk on kulunut lapsen syntymästä. Mikäli oikeusgeneettinen tutkimus vahvistaa, ettei aviomies ole lapsen isä, maistraatti voi hakemuksesta kumota aviomiehen isyyden.

Isyyden vahvistaminen oikeudessa

Jos oletettu isä ei vapaaehtoisesti tunnusta isyyttään, lastenvalvojan tulee nostaa isyyden vahvistamista koskeva kanne miestä vastaan. Oikeus voi määrätä miehen oikeusgeneettisiin tutkimuksiin ja vahvistaa isyyden miehen vastustuksesta huolimatta, jos isyys on toteennäytetty. Samalla kannehakemuksella lastenvalvoja hakee lapselle yleensä myös elatusta.

Isyyden tunnustamisen vaikutus lapsen huoltoon

Lain mukaan äiti on lapsen ainoa huoltaja isyyden tunnustamisen jälkeenkin, jos vanhemmat eivät muuta sovi. Vanhemmat voivat halutessaan sopia lapsen yhteishuollosta tai siitä, että lapsen huolto uskotaan yksin isälle. Jos äiti solmii avioliiton isyytensä tunnustaneen miehen kanssa, tulee aviomiehestä heidän yhteisen lapsen huoltaja. Lisätietoja huoltajuudesta kotisivujemme kohdassa lapsen huolto-, asumis- ja tapaamissopimukset.

ISYYSLAKI http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20150011