Lapsen huolto-, asumis- ja tapaamissopimukset

Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskeva laki uudistuu 1.12.2019.

Lakiuudistus tuo muutoksia mm. seuraaviin asioihin

- Jos lapsen isyys tunnustetaan ennakollisesti neuvolassa, tulee kummastakin vanhemmasta isyyden vahvistamisen jälkeen automaattisesti lapsen huoltajia.
- Vanhemmat voivat lastenvalvojan luona sopia huoltajuuteen kuuluvien tehtävien jakamisesta tai toisen vanhemman tiedonsaantioikeudesta.
- Ennen lapsen huoltoa, asumista ja tapaamisoikeutta koskevan sopimuksen laatimista huoltajien tulee selvittää lapsen mielipide lapsen kehitystaso huomioon ottaen. Lastenvalvoja kirjaa sopimukseen, miten lapsen mielipide on selvitetty.
- Lapsen vanhemman on ilmoitettava toiselle vanhemmalle aikomuksestaan muuttaa asuinpaikkaansa, jos muutolla olisi vaikutusta lapsen huollon tai tapaamisoikeuden toteutumiseen. Ilmoitus on tehtävä hyvissä ajoin ja, jos mahdollista, vähintään kolme kuukautta ennen aiottua muuttoa.
- Lakiin tulevat muutokset koskevat vain lain voimaantulon jälkeen vahvistettavia sopimuksia. Vanhat sopimukset ovat edelleen voimassa.

1.12.2019 lukien laissa lukee

Elatusapu ja -tuki

Vanhempien erotessa tai asuessa erillään suositellaan, että he tekevät kirjallisen sopimuksen alaikäisen lapsensa huollosta, asumisesta ja oikeudesta pitää yhteyttä erossa asuvaan vanhempaansa. Sopijaosapuolina ovat lapsen vanhemmat. Heidän tulisi miettiä, miten haluaisivat sopia lapsensa huoltajuudesta, asumisesta, tapaamisoikeudesta ja elatuksesta. Lastenvalvojan luokse tullessaan vanhemmilla ei tarvitse olla valmista sopimusehdotusta mukanaan. Lastenvalvoja voi opastaa perheitä lasta koskevissa sopimuksissa ja niihin läheisesti liittyvissä perheasioissa sekä selvittää vaihtoehtoja yhdessä vanhempien kanssa. Lastenvalvojan tehtävänä on vahvistaa sellaiset vanhempien tekemät sopimukset, jotka eivät ole lapsen edun vastaisia. Lastenvalvojan vahvistama sopimus on täytäntöön pantavissa, kuten lainvoimainen tuomio.

Avioliittolain mukainen perheasioiden sovittu ei sisälly lastenvalvojan tehtäviin.

Eroneuvontaa ja perheasioiden sovittelua voi hakea Perheasioiden neuvottelukeskuksesta tai kasvatus- ja perheneuvolasta.

Mikäli lapsen tai vanhemman olosuhteissa tapahtuu muutoksia, vanhemmat voivat muuttaa voimassa olevaa sopimusta lastenvalvojan luona. Uusi sopimus korvaa vanhan, jos molemmat vanhemmat suostuvat muuttamaan sopimusta. Mikäli vanhemmat eivät pääse sopimukseen keskenään voi päätöstä hakea käräjäoikeudesta, sillä sosiaalitoimessa ei ratkaista riita-asioita.

Lapsen huolto

Vanhemmat voivat halutessaan sopia lapsen yhteishuollosta, jolloin kumpikin vanhempi on lapsensa huoltaja tai siitä, että lapsen huolto uskotaan yksin toiselle vanhemmalle. Avioliitossa syntyneen lapsen huoltajia ovat kummatkin vanhemmat ja avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen huoltaja on äiti, jos vanhemmat eivät muuta sovi. Yhteishuolto ei tarkoita sitä, että lapsi asuisi vuorotellen kummankin vanhemman luona.

Lapsen huoltajalla on oikeus päättää lasta koskevista asioista, edustaa lasta ja saada viranomaisilta tietoja lapsesta (esim. päiväkoti ja koulu). Yhteishuoltajat vastaavat yhdessä lapsen huoltoon kuuluvista tehtävistä ja tekevät yhdessä lasta koskevat päätökset. Moniin arkipäivän päätöksiin riittää toisen huoltajan suostumus, mutta tiettyihin asioihin tarvitaan molempien huoltajien suostumukset. Tällaisia asioita ovat muun muassa lapsen sukunimen ja uskontokunnan vaihtaminen, passin hakeminen, lapsen asumisesta päättäminen sekä lapsen pankkiasioiden hoitaminen. Huoltaja(t) ovat myös lapsen edunvalvojia, jos käräjäoikeus ei toisin päätä. Lapsen edunvalvoja päättää lapsen omaisuuden hoitamisesta. Oikeus voi tehdä päätöksen myös muista huoltajien työnjakoon liittyvistä asioista.

Lapsen asuminen

Lapsella voi olla vain yksi virallinen asuinpaikka. Sen mukaan määräytyvät mm. päivähoitopaikka ja lähikoulu. Kela maksaa lapsilisän pääsääntöisesti sille vanhemmalle, jonka luona lapsi asuu. Myös asumistukea myönnettäessä lapsi huomioidaan siinä taloudessa, jossa hän on kirjoilla. Mikäli lapsi tapaa toista vanhempaansa vuoroviikoin, luonapito voidaan kirjata laajana tapaamisoikeutena sopimukseen.

Lapsen tapaamisoikeus

Lapsella on oikeus tavata ja pitää yhteyttä siihen vanhempaansa, jonka luona hän ei asu. Vanhemmat voivat sopia tapaamisoikeudesta keskenään, tehdä asiaa koskevan kirjallisen sopimuksen lastenvalvojan luona tai viedä asian käräjäoikeuden ratkaistavaksi.

Mitään yhtä lakisääteistä tapaamismallia ei ole. Yleisimmin vanhemmat sopivat siitä, että lapsi tapaa muualla asuvaa vanhempaansa säännöllisesti ja siitä, miten lapsi tapaa toista vanhempaansa juhlapyhinä ja loma-aikoina. Aivan pienten lasten kohdalla on tärkeää, että tapaamisia olisi riittävän usein, mieluiten useita kertoja viikossa ja lyhyemmän ajan kerrallaan. Lapsen kasvaessa tapaamisaikoja voidaan pidentää ja tapaamiset voivat olla harvemminkin. Tavoitteena on, että lapsella on mahdollisuus oppia tuntemaan ja ylläpitää suhdettaan myös erossa asuvaan vanhempaan.

Lapsen tapaamisoikeuden turvaaminen on kummankin vanhemman vastuulla. Sopimuksella vanhemmat sitoutuvat yhteistyöhön lapsen tapaamisten toteuttamiseksi. Mitä nuoremmasta lapsesta on kyse, sen tärkeämpää on, että tapaamiset on selkeästi sovittu vanhempien kesken ja että lapsi tietää tapaamisjärjestelyjen olevan vanhempien vastuulla.

Tapaamissopimus voidaan tehdä määräaikaisena ja tarkistaa tarvittaessa, esim. lapsen aloittaessa päivähoidon tai koulunkäynnin.

Pääsääntöisesti lasta tapaava vanhempi vastaa tapaamisista aiheutuvista kustannuksista. Vanhemmat voivat neuvotella tapaamisista aiheutuvien matkakulujen jakamisesta. Tämä voi olla tarpeen erityisesti silloin, kun välimatka on pitkä tapaajavanhemman ja lapsen välillä.

Jos tapaajavanhempi ei ole kykenevä huolehtimaan lapsesta tapaamisten aikana, voidaan sopia valvotuista tapaamisista. Vanhemmat voivat miettiä ja selvittää, olisiko tapaamisia mahdollista järjestää esim. isovanhemman tai muun lapselle läheisen henkilön läsnä ollessa. Salossa tapaamisten valvontaa voi myös tiedustella Suur-Salon Tukipalveluista. Tapaamisten valvonnan mahdollisista kustannuksista vastaa lasta tapaava vanhempi.