Lukuintoa Toijan alkuopetuksessa
Toijan 19 oppilaan ekatokaluokassa pidettiin lukemisen tehoviikot. Kuusi lukemisen täyteistä viikkoa päättyi Lukuviikolla pidettyihin kirjakemuihin. Opettajan luokalleen asettama 150 luetun kirjan tavoite ylittyi reilusti, sillä luokka sai kerättyä seinälle 274 lukuperhosta. Perhoseen kirjoitettiin kirjan ja lukijan nimi. Perhosen sai kiinnittää kirjasta. Oikein paksusta romaanista sai täyttää 2-3 perhosta.
Kirjoja luettiin päivittäisillä oman kirjan lukuhetkillä, joita on vuoden aikana pidetty säännöllisesti muutenkin. Lukuhetki on aina ruokailun jälkeen ja kestää 10-15 minuuttia. Lukuhetken jälkeen merkittiin omaan lukukorttiin kotilukuläksy, jonka oppilas sai valita haluamastaan kirjasta. Kotilukeminen tuli päivittäin, ja vanhempi kuittasi sen korttiin kuulluksi. Kirjoja luettiin projektin aikana myös lukuparin kanssa. Lukuviikkojen teemana olivat Astrid Lindgrenin kirjat, joten tutuiksi tulivat niin Pepit, Eemelit, Melukylän lapset kuin Katto-Kassiset. Ronja Ryövärintytär luettiin luokassa ääneen jo alkuvuodesta ennen retkeä Helsingin Kansallisteatterin Ronja-näytökseen. Oppilaat saivat Lindgrenin kirjoja myös kotiin iltasatukirjoiksi vanhempien kanssa luettavaksi. Kirjojen taakse oli kiinnitetty lomake, johon kirjattiin lukijoiden nimet sekä sadun herättämiä ajatuksia. Oppilaista oli kiva kuulla koulussa, mitä muut olivat kirjasta ajatelleet.
Parilukemisen lomassa ja aina luetun kirjan jälkeen kirjasta sai piirtää. Kullekin kirjalle oli oma kartonkipohjansa, johon liimattiin kuvia kirjan pää- ja sivuhenkilöistä, tapahtumapaikoista sekä mielenkiintoisista juonen kohdista. Lukemisen lisäksi kirjan hahmoista laulettiin sekä tehtiin pieniä esityksiä.
Kirjailija Astrid Lindgren tuli luokalle tutuksi projektin aikana. Opettaja luki hänestä kertovasta lastenkirjasta valittuja kohtia. Oppilaista oli mm. kiva kuulla, miten Astrid oli keksinyt tutut hahmot ja miten hän ammensi kirjoihinsa sisältöä vaikkapa omasta lapsuudestaan maalla.
Lukuviikkojen päätteeksi pidimme juhlat, joissa tietysti herkuteltiin. Niissä leikittiin myös leikkiä, jossa jokaisen oppilaan selkään teipattiin yksi Lindgrenin kirjan hahmon nimi. Oppilaan piti yrittää saada uusi nimensä selville kyselemällä muilta oppilailta kysymyksiä, joihin sai vastata vain kyllä tai ei. ”Olenko minä tyttö?” tai ”Asunko minä Kissankulmalla?” olivat siis sopivia kysymyksiä. Kellon kilahdettua sai alkaa esittää myös kysymyksiä, joihin sai vastata laajemmin. Saattoi vaikka pyytää kaveria kertomaan hahmonsa perheenjäsenten nimiä. Näin viimeisetkin oppilaat saivat henkilöllisyytensä selville.
Lukuviikot olivat oikein onnistuneet. Yksi jännittävimmistä jutuista taisi olla viikon kirjahahmon selvittäminen. Kirjasta oli karannut joka viikko yksi hahmo, joka jätti itsestään vihjeen viikon jokaisena päivänä. Vihjeet taisivat helpottua loppuviikkoa kohden, ja jollakin viikolla lähes jokainen oppilas oli jättänyt oikean veikkauksen laatikkoon. Arvaatko kuka jätti jälkeensä shampoopullon, puuterihuiskun, kattilan ja kauhan? Sehän oli Ilmari, joka keitti ihmelääkettään mummolle Roald Dahlin kirjassa Ilmarin Ihmelääke.
Riikka Uusitalo
