Kirjoittaja: Hilpi Tanska, Satu-Maarit Hildén, Teija Järvelä
Salon kaupunki osallistui viime syksyn ja talven aikana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen laajaan, kunnan aikuisväestöä koskevaan Terve Suomi -tutkimukseen. Tutkimuksella selvitettiin salolaisten terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä sekä tyytyväisyyttä niin hyvinvointialueen kuin kaupungin järjestämiin palveluihin. Tutkimusaiheita olivat muun muassa elinolot, koettu terveys ja elämänlaatu, ravitsemus, fyysinen aktiivisuus ja uni, päihteet, mielenterveys, osallisuus, syrjintä, toiminta- ja työkyky, kulttuuripalvelut sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttö ja kokemukset.
Salon lisäksi tutkimukseen osallistui 9 muuta kuntaa, jotka olivat Nokia, Turku, Kaarina, Kuopio, Rovaniemi, Helsinki, Oulu, Kauniainen ja Espoo. Salon tutkimuksen otoskoko oli 2765 henkeä, joista tutkimukseen osallistui 1292 henkeä. Vastausprosentti oli 46,7 %. Tutkimustulokset julkistettiin 24.4. ja ne ovat kuntakohtaisin tiedoin luettavissa verkossa Terve Suomi – kyselyosuuden indikaattoritaulukot: kuntien tulokset (thl.fi)
THL julkaisi 24.4.2024 tutkimuksesta yleisen tiedotteen johon oli koottu keskeisiä huomiota tutkimustuloksista kaikkien osallistuneiden kuntien osalta. Salon kaupungin kuntakohtaisia tuloksia tullaan hyödyntämään seuraavan valtuustokauden (2025 – 2029) hyvinvointisuunnitelman teossa ja eri palvelujen hyvinvointia tukevia ja edistäviä toimenpiteitä sekä niiden kohdentamista suunniteltaessa. Tuloksia käsitellään myös vuonna 2025 koko valtuustokaudelta tehtävässä vuosien 2021-2025 laajassa hyvinvointikertomuksessa.
Alla olevaan tekstiin on poimittu keskeiset Saloon liittyvät huomiot THL:n julkaisemasta tiedotteesta.
Koko maassa 20 prosenttia työikäisistä eli 20–64-vuotiaista kokee itsensä täysin tai osittain työkyvyttömäksi. Kymmenen kaupungin vertailussa Rovaniemellä ja Kuopiossa 27 % tuntee itsensä täysin tai osittain työkyvyttömäksi ja Salossa näin kokee 19 % vastaajista. Salolaisista työikäisistä miehistä 20,9% kokee itsensä osittain tai täysin työkyvyttömäksi ja naisista hieman vähemmän eli 17,3 %.
65-74 -vuotiaista salolaisista 44 % kokee itsensä täysin tai osittain työkvvyttömäksi, mutta kuitenkin yli puolet eli 56 % kokee itsensä työkykyiseksi.
Kymmenen kaupungin lisäotostutkimuksen mukaan noin joka viides salolainen työikäinen aikuinen on psyykkisesti merkittävästi kuormittunut. Työikäisillä psyykkinen kuormittuneisuus on yleisempää kuin yli 65-vuotiailla. Yli 65-vuotiaista psyykkisesti kuormittuneita on joka kymmenes. Suurinta psyykkistä kuormittavuutta koettiin Turussa ja pienintä Kauniaisissa.
Itsemurha-ajatuksia on työikäisistä ollut vuoden kuluessa noin 9 %:lla salolaisista vastanneista. Lisäotoksessa eniten itsemurha-ajatuksia työikäisillä oli Turussa ja vähiten Kauniaisissa. Itsemurha-ajatukset ovat tutkimuksessa selvästi vähäisempiä eläkeiän saavuttaneilla ikäihmisillä.
Merkittävä psyykkinen kuormittuneisuus viittaa siihen, että henkilöllä on mieliala- tai ahdistuneisuushäiriö tai jokin muu mielenterveyshäiriö. Mielenterveyshäiriöt ovat yleisiä ja heikentävät elämänlaatua ja toimintakykyä. Ne ovat suurin työkyvyttömyyttä aiheuttava sairausryhmä. Mielenterveyshäiriöt lisäävät myös riskiä sairastua muihin sairauksiin, kuten sydän- ja verisuonisairauksiin ja masennukseen.
Analyyseissä ikä, toimeentulovaikeudet ja työssäkäynti vaikuttivat voimakkaimmin psyykkiseen kuormittuneisuuteen. Psyykkinen kuormittuneisuus on yleisintä 20–39-vuotiailla ja vähäisintä 65–74-vuotiailla mutta yleistyy taas yli 75-vuotiaiden osalta.
Alkoholin riskikäyttäjiä oli salolaisista vastanneista yli 20-vuotiaista työikäisistä miehistä kolmasosa ja naisista noin joka viides. Yli 65–vuotiaista miehistä 32,5 % oli riskikäyttäjiä ja yli 75-vuotiaista miehistä noin joka viides. Työikäisistä naisista noin viidennes oli riskikäyttäjiä, ja 65–74-vuotiaista 12 % ja yli 75-vuotiaista viisi prosenttia.
Riskikäyttäjien osuuksia tulkittaessa on hyvä tietää, että riskikäytön arvioinnissa käytetyn AUDIT-C-kyselyn pisterajat ovat erilaiset alle 65-vuotiailla miehillä, alle 65-vuotiailla naisilla sekä vähintään 65-vuotiailla miehillä ja naisilla. Luvut eivät yli näiden ikä- ja sukupuolirajojen ole välttämättä täysin vertailukelpoisia.
Valtakunnallisesti erot eivät ole suuria mutta isoissa kaupungeissa riskikäyttö on yleisempää kuin tutkimuksessa olleissa pienemmissä kaupungeissa.
Lisäotostutkimukseen osallistuneista kaupungeista Salossa oli eniten työikäisiä päivittäin tupakkaa polttavia. Lähes 13 % vastanneista ilmoitti tupakoivansa päivittäin, kun taas esim. Kaarinassa luku oli puolet pienempi ja Kauniaisissa vain 4.7 % ilmoitti tupakoivansa päivittäin.
Työikäisten nuuskan käyttö (0.9 %) kuvautui Salossa verrokkikaupunkeja pienimpänä mutta työikäisten 20–64-vuotiaiden nikotiinipussien käyttö (1.5 %) oli yhtä yleistä sekä Turussa että Salossa verrattuna verrokkikaupunkeihin. Sähkötupakkaa päivittäin polttavia työikäisiä salolaisia oli vastaajista 1,2 %. Saloa enemmän sähkötupakkaa polttivat työikäiset Oulussa (1.5 %) ja vähiten Kauniaisissa (0.3 %)
Koko maassa alle puolet yli 20-vuotiaista liikkuu terveysliikuntasuosituksen mukaisesti: miehistä 46 prosenttia ja naisista 38 prosenttia. Kauniaisissa, Oulussa, Espoossa ja Helsingissä joka toinen yli 20-vuotias liikkuu terveysliikuntasuosituksen mukaisesti. Sen sijaan Salossa ja Turussa liikutaan alle maan keskitason: Salossa 37 % ja Turussa 41 % liikkuu suositusten mukaisesti.
Salossa koulutustaso ei juurikaan vaikuta liikuntasuosituksen mukaan liikkuvien määrään. Korkean koulutustason omaavista 61,5 % ei täytä terveysliikuntasuositusta ja matalan koulutustason omaavista 63,5 %. Naisten ja miesten välillä ei myöskään ole juurikaan eroa, naisista 62,6 % ja miehistä 63 % ei täytä terveysliikuntasuositusta. Terveysliikuntasuositus kattaa liikkumisen niin työssä, työmatkalla kuin vapaa-ajalla.
Suosituksen täyttää, jos liikkuu viikossa:
Koko maassa joka kymmenes työikäinen kokee suuria vaikeuksia 100 metrin matkan juoksemisessa. Naisista 11 prosenttia ja miehistä 8 prosenttia kokee 100 metrin juoksun vaikeaksi. Kaupunkien välisessä vertailussa 100 metrin juoksussa ilmenee eniten vaikeuksia Salossa, jossa 18 prosenttia alle 75-vuotiaista kokee sen vaikeaksi.
Tutkituissa 10 kunnassa salolaiset ovat kaikkein lihavimpia. Työikäisistä 20-64 -vuotiaista salolaisista lihavia eli kehon painoindeksi (BMI) on vähintään 30 on lähes kolmasosa eli 29,7%. Miehistä lihavia on 28,9 % ja naisista 30,5 %. 30 painoindeksi tarkoittaa, että esim. 165 cm pitkä henkilö painaa vähintään 82 kg ja 180 cm pitkä henkilö painaa vähintään 98 kg eli lievästä ylipainosta ei ole kyse. Lieväksi ylipainoksi katsotaan painoindeksi arvojen 25-30 välillä.
Kauniaisissa, Helsingissä ja Espoossa lihavien osuus on alle 20 % (13,4 – 19,2%), myös Turussa lihavien osuus on selvästi pienempi kuin Salossa eli 20,8 %.
Ikääntyneissä lihavia on vähemmän, yli 65- vuotiaissa 21,6 % ja yli 75-vuotiaissa 17,2 %. Salolaisten koulutustausta ei juurikaan vaikuta lihavuuteen, sillä kaikista (myös työiän ylittäneet) korkeasti koulutetuista lihavia on 25,8 % ja matalasti koulutetuista 27,2 %.
Lihavuus on tutkimustuloksissa yhteydessä niukasti kasviksia, hedelmiä ja marjoja syövien vastaajien osuuteen. Kaikkien vastaajien osalta tämä osuus oli Salossa kaikista tutkituista kunnista pienin. Ei lainkaan, kerran viikossa tai harvemmin kasviksia, hedelmiä ja marjoja syö 8,1 % salolaisista. Työikäisten miesten osuus on naisiin ja ikääntyneisiin verrattuna suurempi eli 14,8 %.
Salolaisista aikuisista 11,4 % tuntee itsensä yksinäiseksi. Työikäisten osalta yksinäisyyttä tunnetaan enemmän (12,9 %) kuin ikääntyneiden osalta. Yli 65- vuotiaista yksinäisiksi itsensä tuntee 8,5 % vastanneista ja yli 75- vuotiaiden osalta 9,2 % vastanneista. Salon luvut ovat lähellä muita tutkittuja kuntia ja keskiarvon alapuolella.
Osallisuuden kokemusta tutkittiin ns. osallisuusindikaattorin avulla. Indikaattorissa on 10 toteamusta, joiden osalta kysytään, kokeeko vastaaja olevansa niiden kanssa osin tai täysin samaa tai eri mieltä ja vastaukset pisteytetään osallisuusindikaattorin summaksi. Esitettyjä toteamuksia olivat esim. ”kuulun itselleni tärkeään ryhmään tai yhteisöön” ja ”olen tarpeellinen muille ihmisille”.
Erittäin heikko osallisuuden kokemus on 9,4 % salolaisista. Osattomuutta kokevia miehiä on enemmän kuin naisia ja ikääntyessä osattomuuden kokemus kasvaa.
THL:n uutisoimien tulosten lisäksi tutkimusaineistoa saatiin laajasti myös muun muassa sosiaali- ja terveyspalvelujen käytöstä sekä kulttuuripalvelujen saatavuudesta ja käytöstä. Näitä tutkimustuloksia tullaan tulevaisuudessa hyödyntämään esimerkiksi kaupungin ja hyvinvointialueen välisen yhteistyön kehittämisessä sekä kaupungin kulttuuriohjelman laatimisessa.
Hyvinvointialueuudistuksen jälkeenkin kunnilla on edelleen lakisääteinen vastuu asukkaittensa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Salon kaupungin yhteisöpalveluissa ja muissa hyvinvointia edistävissä palveluissa kuntalaisten hyvinvointia edistetään muun muassa tekemällä laajaa yhteis- ja kehittämistyötä hyvinvointialueen, yhdistysten, kunnan yhteisöjen ja kuntalaisten kanssa, tukemalla yhdistystyötä avustuksin, vahvistamalla osallisuutta, tekemällä ehkäisevää päihdetyötä ja mielenterveyden edistämistä sekä lisäämällä lähiympäristöjen viihtyisyyttä ja turvallisuutta. Kaupungin hyvinvointi- ja terveysviestinnän kautta kuntalaiset saavat tietoa, miten he voivat myös itse kantaa vastuuta omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan.
Tutkimuksen kautta saatu aineisto on laaja ja sitä on myös tarkoitus hyödyntää mahdollisimman monipuolisesti tulevia toimenpiteitä suunniteltaessa. Ensimmäistä kertaa on saatavilla kattava kuvaus siitä, miten salolainen aikuisväestö voi ja mihin asioihin meidän ensimmäiseksi tulisi kiinnittää huomiota
