Kirjoittaja Satu-Maarit Hildén
Päihteisiin liittyvät ilmiöt ovat muuttuneet viimeisen kymmenen vuoden aikana ja ehkäisevä päihdetyö on muuttunut sen mukana. Tupakointi ja alkoholin käyttö ovat vähentyneet nuorten keskuudessa, mikä on tärkeä ja myönteinen kehityssuunta. Samalla nikotiinituotteiden kirjo on kasvanut ja esimerkiksi nikotiinipussien ja sähkösavukkeiden käyttö on yleistynyt nopeasti.
THL:n vuoden 2025 Kouluterveyskyselyn tulokset osoittavat, että nikotiinipussien käyttö on lisääntynyt nuorten keskuudessa merkittävästi. Myös THL:n vuonna 2026 julkaisemien tietojen mukaan nikotiinipussit ovat nousseet lyhyessä ajassa monissa väestöryhmissä käytetyimmäksi nikotiinituotteeksi.
Kyse ei siis ole enää vain tupakasta tai alkoholista. Päihdeilmiöt muuttuvat, tuotteet muuttuvat ja myös lasten ja nuorten toimintaympäristö muuttuu.
Kun puhutaan ehkäisevästä päihdetyöstä, ajatukset voivat helposti kohdistua nuoriin, joilla päihteiden käyttö on jo alkanut. Ehkäisevän työn tärkeä paikka on kuitenkin paljon aikaisemmin. Lapsen ei tarvitse käyttää nikotiinituotetta, jotta siitä voidaan keskustella.
Ehkäisevä päihdetyö on ennen kaikkea tiedon, taitojen ja turvallisten aikuissuhteiden rakentamista. Lapselle voidaan antaa ikätasoista tietoa nikotiinista, sen vaikutuksista ja riippuvuuden syntymisestä. Samalla voidaan harjoitella taitoja, joita tarvitaan myöhemmin erilaisissa tilanteissa: miten toimia, jos kaveri tarjoaa jotakin, miten sanoa ei ja keneltä voi pyytää apua. Tässä kodilla ja koululla on tärkeä rooli.
THL:n mukaan lasten ja nuorten kokemusmaailmaan perustuva, vuorovaikutteinen työskentely on keskeinen osa ehkäisevää päihdetyötä kouluissa ja oppilaitoksissa.
Myös tavallisella arjen keskustelulla on suuri merkitys. Aikuisen ei tarvitse tietää kaikkea eikä pitää pitkää luentoa. Usein tärkeintä on osoittaa lapselle, että näistäkin asioista saa ja voi puhua.
Kesäkuussa 2026 julkaistu valtakunnallinen ehkäisevän päihdetyön toimintaohjelma vuosille 2026–2035 korostaa sitä, että päihde-, tupakka- ja nikotiini- sekä rahapelihaittojen ehkäisemiseksi tarvitaan työtä niin kansallisella, alueellisella kuin paikallisellakin tasolla.
Kunnalla on tässä oma tärkeä tehtävänsä. Ehkäisevä päihdetyö ei ole yksittäinen kampanja tai yhden ammattilaisen vastuulla oleva asia. Se on osa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä. Siksi yhteistyö on tärkeää. Koulu, koti, kunta, hyvinvointialue, poliisi, järjestöt ja muut paikalliset toimijat voivat yhdessä vahvistaa lasten ja nuorten turvallista kasvuympäristöä.
Salon kaupungissa halutaan panostaa ehkäisevään päihdetyöhön ja lasten ja nuorten hyvinvoinnin vahvistamiseen käytännön tasolla.
Yksi esimerkki tästä työstä on Perniössä syyskuussa järjestettävä hyvinvointiteemainen ilta 5.- ja 6.-luokkalaisille sekä heidän huoltajilleen.
Torstaina 17.9.2026 järjestettävässä illassa käsitellään nikotiinituotteisiin ja hyvinvointiin liittyviä teemoja ikätasoisesti ja toiminnallisesti. Illan tavoitteena ei ole pelotella tai moralisoida, vaan tarjota tietoa, herättää keskustelua ja antaa lapsille sekä aikuisille välineitä arkeen.
Illassa on toiminnallisia rasteja, joissa teemoja voidaan tarkastella yhdessä. Samalla huoltajilla on mahdollisuus saada tietoa ja keskustella lasten hyvinvointiin ja koulunkäyntiin liittyvistä asioista.
Mukana yhteistyössä ovat Salon kaupunki, Varha, poliisi ja Lounais-Suomen Syöpäyhdistys.
Juuri tällaista ehkäisevän päihdetyön pitäisi olla: yhteistyötä, kohtaamista ja keskustelua ennen kuin huoli kasvaa suureksi.
Ehkäisevän päihdetyön onnistumista ei aina voi mitata näkyvillä tuloksilla. Jos lapsi tietää, miksi nikotiinia ei kannata kokeilla, osaa kieltäytyä kaverin tarjotessa tai uskaltaa kertoa aikuiselle huolestaan, on jotakin tärkeää jo saavutettu.
Siksi meidän kannattaa puhua päihteistä ajoissa – rauhallisesti, ikätasoisesti ja ilman turhaa pelottelua.
Lapselle tärkeä viesti voi olla hyvin yksinkertainen: näistä asioista saa kysyä, näistä asioista saa puhua ja aikuiset ovat täällä sinua varten.
Ehkäisevä päihdetyö alkaa ennen ensimmäistä kokeilua. Se alkaa tiedosta, luottamuksesta ja siitä, että lapsi tietää, ettei hänen tarvitse selvitä yksin.
Salon kaupunki haluaa olla mukana rakentamassa ympäristöä, jossa jokaisella lapsella ja nuorella on mahdollisuus kasvaa turvallisesti ja voida hyvin.