Kirjoittaja Satu-Maarit Hildén
Kouluterveyskyselyssä vuonna 2023 nousi esille alakoululaisten 4-5 luokkalaisten yleistyneet sähkötupakkakokeilut. Jopa 5,5 % vastanneista (n= noin 850) kertoi kokeilleensa sähkötupakkaa. Sähkötupakassa ei ole tervaa eikä sitä polttaessa muodostu häkää. Sen sijaan sähkötupakassa olevat nikotiini ja makunesteet höyrystyvät ja höyrystyessään esim. makunesteet muuttuvat syöpävaarallisiksi aineiksi. Sähkötupakassa on merkittävästi enemmän nikotiinia kuin esim. tavallisessa tupakassa. Nikotiinilla on paljon terveysvaikutuksia ja se aiheuttaa voimakkaan riippuvuuden. Sähkötupakasta on aiheutunut paljon muitakin ongelmia lasten ja nuorten toimintaympäristöissä. Sähkötupakkaa poltetaan esim. sisällä kouluissa, kauppakeskuksissa ja busseissa. Sähkötupakan välitykseen ja myyntiin kadulla liittyy rikollista toimintaa kuten kiritystä ja väkivaltaa.
Alakouluikäisten lasten ja nuorten ahdistus- ja mielialaoireilu ovat niin ikään yleistyneet valtakunnallisesti. Salon kaupungin strategiassa on yhtenä tavoitteena mm. kiusaamisen ja yksinäisyyden tunteen vähenemiselle lapsilla ja nuorilla. Kiusaaminen ja yksinäisyys ovat merkittäviä ahdistusta ja mielialaoireilua aiheuttavia sekä päihteiden käytön aloittamiselle altistavia tekijöitä. Siksi niihin puuttuminen ja toimenpiteiden kohdistaminen niihin ajoissa on oleellista ehkäisevää päihde- ja mielenterveystyötä.
Turvallisella tilalla tarkoitetaan mm. paikkaa, jossa paikallaolijalla on tunne fyysisestä sekä henkisestä että sosiaalisesta turvallisuudesta. Turvallisessa tilassa kenenkään ei tarvitse kohdata kiusaamista tai muuta häirintää. Turvallisessa tilassa ehkäistään ja puututaan aktiivisesti tilanteisiin, jossa kiusaamista tai häirintää tapahtuu.
Käytännössä turvallisen tilan periaatteet jalkautetaan opettajien johdolla esim. päiväkotiryhmiin, koululuokkiin mutta myös kaikkiin kaupungin tiloihin. Tämä vaatii kaupungin päätöstä sitoutua turvallisen tilan periaatteisiin. Luokissa voidaan miettiä, minkälaisia haasteita omassa luokassa on ja osallistaa lapsia ja nuoria miettimään itse pohtimaan mitä esim. kiusaamisella laajasti tarkoitetaan ja miten siihen tulisi heidän mukaan puuttua, jos sellaista tapahtuu. Luokka sitoutuu yhdessä sovittuihin sääntöihin ja miettivät miten toimia, jos sääntöä rikotaan. Hyvin käyttäytymistä palkitseva tapa on konkreettisesti palkita lapsia ja nuoria, kun asiat toteutuvat sovitusti.
Salon alakouluista Suomusjärven, Kiikalan ja Kiskon henkilöstöä osallistui 26.9 pohtimaan miten lasten ja nuorten hyvinvointia voitaisiin parantaa. Kehittämisiltapäivän tuloksena he päätyivät lähtemään pilotoimaan turvallisen tilan periaatteita omissa kouluissaan. Paikalla olleet em. koulujen rehtorit, opettajat, kuraattorit ja muutama huoltaja keskustelivat ryhmissä siitä, miten koulut voisivat lähteä ehkäisemään mielenterveysongelmien syntymistä ja päihteiden käytön kuten sähkötupakan aloittamista. Tarkoituksena oli löytää 1-2 konkreettista menetelmää, jotka opettajat voisivat ottaa käyttöön luokissa yhteistyössä lasten kanssa. Yhteenvedossa nousi esille useampi konkreettinen menetelmä turvallisen tilan periaatteiden käyttöönoton lisäksi. Ryhmässä todettiin yhteisesti laillisuuskasvatuksen merkitys päihteiden osalta ja poliisin läsnäolon vaikutus kouluissa. Poliisien resurssit ovat niukat ja koulupoliiseja ei enää ole. Ankkuri-poliisi on kuitenkin vieraillut pyynnöstä joissain Salon kouluissa ja vierailuista on saatu hyvää palautetta. Laillisuuskasvatustunnista on myös verkkoversio, jonka on tuottanut Lounais-Suomen poliisilaitos. Opettajien on mahdollista näyttää se koululaisille, jos varsinainen vierailu ei ole mahdollista toteuttaa.
Suomusjärven alakoulun rehtori kertoi läsnäolijoille, että on jo vuosia toteuttanut ”kolmen hyvän periaatetta” joka perjantai ennen oppilaiden kotiin lähtöä. Siinä lapsi pohtii kolme hyvää konkreettista asiaa, joista on ollut kuluneella viikolla ollut kiitollinen tai joista on tullut hyvää mieltä. Tutkimuksen mukaan kiitollisuusharjoituksista seuraa mm. positiivisten tunteiden lisääntyminen mutta se vie huomion myös pois epäonnistumisista ja pettymyksistä. Se myös vahvistaa itsetuntoa sekä omanarvontuntoa. Parhaimmillaan kiitollisuusharjoitukset suojaavat stressiltä ja vähentävät negatiivisia tunteita kuten kiukkua ja vihaa. Läsnäolijat totesivat, että tämä on yksi selkeä konkreettinen menetelmä, jonka jokainen voi ottaa käyttöönsä ja parantaa viikonlopun viettoon lähtevien mielialaa ja itsetuntoa. Näillä kaikilla on merkitystä mielenterveyden vahvistamisessa ja suojaamisessa. Tämä kaikki myös ehkäisee osaltaan päihteiden käytön aloittamista.
Kokemuksia kartoitetaan kuluvan lukuvuoden lopussa.
