Hyppää sisältöön
Hyvinvointiblogissa Salon kaupungin asiantuntijat seuraavat ja kirjoittavat artikkeleita ajankohtaisista kaupungin asukkaiden hyvinvointiin liittyvistä aiheista laajalla spektrillä. Kynän varressa tai näppäimistön äärellä on pääasiassa ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön koordinaattori Satu-Maarit Hildén, mutta toisinaan myös muita vierailevia asiantuntijoita.

Kirjoittaja: Satu-Maarit Hildén

Rauhallista ja raitista Joulua!

Jouluaatto on monelle vuoden odotetuin päivä. Silloin viimeistellään moninaiset puuhat, jouluaskareet ja rauhoitutaan joulunviettoon. Jouluista tunnelmaa kotona lisäävät kynttilät, radiosta kaikuvat joululaulut ja ikkunoissa tuikkivat jouluvalot. Kaikille joulu ei kuitenkaan tuo mukanaan turvaa ja lämpöä. Monelle lapselle ja nuorelle jouluaatto on päivä, jolloin vanhemman alkoholin käyttö muodostuu pelottavaksi ja raskaaksi.

Lapsi tuntee vanhempansa pienistä asioista kuten äänensävystä, katseesta, tavasta koskettaa tai olla koskematta. Vanhemman juodessa alkoholia nämä tutut asiat alkavat muuttua. Vanhempi ei ole enää aivan sama ihminen. Hän saattaa olla äänekkäämpi, ärtyisämpi tai poissaoleva. Tai liian iloinen, liian vapaa, sellainen ettei lapsi tiedä, missä rajat menevät.

Lapsi huomaa muutoksen heti, vaikka kukaan ei sanoisi mitään. Jouluaattona, jolloin kaiken pitäisi olla hyvin, muutos tuntuu erityisen isolta. Lapsi alkaa huomaamattaan tarkkailla, montako lasia on juotu, milloin tunnelma vaihtuu ja milloin on parempi vetäytyä omaan huoneeseen. Juhlan sijaan mielessä pyörii selviytyminen.

Vanhemman juodessa lapsi joutuu usein sopeutumaan. Lapsesta tulee kiltti, hiljainen, reipas. Omia tunteita opitaan piilottamaan, koska ne eivät mahdu iltaan, jossa aikuinen vie kaiken tilan. Pelko, häpeä ja suru kätketään, jotta joulu ei menisi pilalle, vaikka lapsen oma joulu menisi.

Suomessa on THL:n mukaan 89 000 alaikäistä, joiden biologisella vanhemmalla on tai on ollut vakava päihdeongelma. Niiden lasten lukumäärä, joiden vanhemmilla on jonkinasteisia päihdeongelmia, on todennäköisesti kuitenkin huomattavasti suurempi THL:n tutkijoiden mukaan. Varhan V-S:n kaupungeille tekemässä päihdetilannekyselyssä (2023) kävi ilmi saloalaisten 13–18 v vastanneiden kesken, että noin neljäsosa kertoi olevansa huolissaan jonkun läheisen ihmisen alkoholin käytöstä. Aikuisten alkoholin käytölle altistuminen koskettaa siis hyvin montaa lasta ja nuorta, myös Salossa.

Nämä kokemukset eivät katoa, vaikka lapsi kasvaa. Moni nuori ja aikuinen kantaa mukanaan lapsuudessa opittua varovaisuutta, vaikeutta luottaa, tarvetta miellyttää ja tunnetta että täytyy pärjätä yksin. Kehossa voi elää jatkuva valmiustila, kuin joulu olisi aina vähän jännittävä, vaikka kaikki näyttäisi ulospäin hyvältä.

On tärkeää muistaa, että vanhemman alkoholin käyttö ei ole lapsen syy. Kokemuksista saa puhua ja apua on saatavilla. Kun asioita kuullaan ja niille löytyy sanoja, taakka voi keventyä. Kenenkään ei ole tarkoitus selvitä yksin, ei jouluaattona eikä muulloinkaan.

Tämän Joulun haasteena ja vetoomuksena aikuisille on viettää Joulu ilman alkoholia. Uskallatko olla selvin päin? Ota haaste vastaan. Lasten vuoksi.
Turvallista ja hyvää Joulua kaikille.

Ota yhteyttä jos kaipaat keskustelutukea. Jouluna päivystävät mm.

Lapset ja nuoret:

Työikäiset, ikääntyneet ja yksinäiset:

  • Kriisipuhelin (Mieli ry)
    📞 09 2525 0111 (24/7)
  • Ehyt päihdeneuvonta 24/ 7
    📞 0800 900 45

Hätätilanteessa aina 112.

#annalapselleraitisjoulu #lasinenlapsuus

Tekstin kuvituskuva AI.