Hyppää sisältöön
Hyvinvointiblogissa Salon kaupungin asiantuntijat seuraavat ja kirjoittavat artikkeleita ajankohtaisista kaupungin asukkaiden hyvinvointiin liittyvistä aiheista laajalla spektrillä. Kynän varressa tai näppäimistön äärellä ovat pääasiassa ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön koordinaattori Satu-Maarit Hildén ja hyvinvointikoordinaattori Hilpi Tanska mutta toisinaan myös muita vierailevia asiantuntijoita.

Kirjoittaja Satu-Maarit Hildén

Ikäihmisten hyvän mielenterveyden avaimet

Hyvä mielenterveys mahdollistaa laadukkaan ja aktiivisen elämän. Hyvän mielenterveyden avulla voidaan vahvistaa ihmisen kokonaisvaltaista toimintakykyä. Elämällä tervettä elämää voidaan vähentää paitsi vanhuusiän mielenterveyden ongelmia, myös muistihäiriöitä.

Arkea vahvistamalla voidaan edistää mielenterveyttä. Omasta kodista on mm. hyvä tehdä sellainen, että se vastaa ikääntymisen mukana tuomia haasteita. Arjessa on hyvä olla rutiineja, sillä rutiinit edistävät mielenterveyttä. Arki voi mahdollisuuksien mukaan olla myös vaihtelevaa ja monipuolista.

Aivoterveydestä huolehtimalla tulee huolehdittua kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin toteutumisesta. Sanaristikot, sudokut ja erilaiset aivopähkinät ovat oivallista aivojumppaa ja omiaan kehittämään ja ylläpitämään mielen joustavuutta, joka auttaa mm. stressistä selviämiseen. Riittävä määrä unta tarvitaan huolehtimaan aivoterveydestä, jotta aivot palautuvat valveillaolon rasituksista. Laadukkaalla unella varmistetaan myös hyvä mielenvire.

Liikkumalla säännöllisesti itselle sopivalla tavalla, tuotetaan iloa ja mielihyvän tunnetta. Riittävä ja monipuolinen ruokavalio tuo myös mielihyvää ja auttaa pitämään hyvässä fyysisessä kunnossa. Oletko kokeillut ystäviesi tai tuttaviesi kanssa kiertävää kokkausvuoroa, jolloin jokainen vuorollaan laittaa ruokaa ja toiset tulevat syömään? Seurassa syöminen vahvistaa sosiaalista hyvinvointia ja edistää mielenterveyttä. Hyvä ravitsemustila estää myös masennuksen syntyä.

Myönteisellä ja hyväksyvällä asenteella on vaikutusta elämän laatuun ja koettuun terveyden tilaan. Se luo toiveikkuutta. Myönteisellä elämänasenteella on helpompi luopua menetyksistä sekä menneisyydestä ja luoda uutta.  Myönteistä elämänasennetta voi kehittää hidastamalla ja keskittymällä läsnäoloon. Silloin on mahdollista nähdä kaikki kaunis ja hyvä ympärillä. Myönteistä asennetta voidaan kehittää myös mm. kehittämällä kiitollisuutta kirjoittamalla ylös niitä asioita, joista on kiitollinen juuri nyt ja palaamalla niihin säännöllisesti. Myönteiseen elämänasenteeseen kuuluu myös itsemyötätunto eli itseen ystävällisesti suhtautumisen taito.

Mielen hyvinvointia vahvistaa toisten kanssa oleminen ja yhdessä tekeminen.  Perhe, läheiset ja ystävät tulevat aiempaa tärkeimmiksi, kun ikääntyy.  Vastavuoroiset suhteet vahvistavat sosiaalista hyvinvointia. Osallisuuden kokemusta tarvitaan myös ikääntyessä. Kun yksinäisyys on ei-toivottu tunne, se vähentää mielenterveyden voimavaroja. Yhdessä tekeminen, toimiminen ja osallisuus vaikuttavat myönteisesti muistamiseen, luovuuteen ja ajatteluun.

Kuva otettu 6.3.2024 Salon seurakunnan juhlasalista, jossa noin 230 kiinnostunutta henkilöä osallistui Välittämisen verkoston järjestämään hyvinvointi-iltapäivään.

(Esitetty ikäihmisten hyvinvointi-iltapäivissä 6.3, 12.3 ja 13.3.2024)