Kirjoittaja Satu-Maarit Hildén

Raportti paljastaa: mielen voimavarojen kahdeksan avainta

Kansallinen dialogi on avoin ja järjestelmällisesti toteutettu keskusteluprosessi, jossa eri taustoista tulevat ihmiset kokoontuvat pohtimaan yhteiskunnallisia kysymyksiä ja etsimään niihin ratkaisuja. Tavoitteena on tuoda yhteen kokemuksia, näkemyksiä ja toiveita niin kansalaisilta kuin eri toimijoilta, ja koota niistä yhteisiä havaintoja päätöksenteon ja kehittämisen tueksi.

Toisin kuin väittelyssä, dialogissa korostuu kuunteleminen, ymmärtäminen ja rakentava vuorovaikutus. Suomessa kansallisia dialogeja koordinoidaan usein valtakunnallisella tasolla, mutta niihin osallistuminen on avointa paikallisesti, ja keskustelujen tulokset kootaan yhteen valtakunnallisiksi raporteiksi.
Kansallinen dialogi on siis välinen, jolla vahvistetaan osallisuutta, yhteistä ymmärrystä ja parempaa päätöksentekoa.

Keväällä 2025 Kansallisissa dialogeissa keskusteltiin mielen voimavaroista ja siitä, mitkä tekijät heikentävät mielen hyvinvointia ja mitkä vahvistavat sitä. Yli 1 200 ihmistä eri puolilta Suomea osallistui 117 dialogiin. Näissä keskusteluissa nostettiin esiin haasteita, mutta myös keinoja niiden ratkaisemiseksi. Salon kaupunki oli yksi dialogin järjestäneistä tahoista. Salossa teemaa syvennettiin koskemaan erityisesti lapsia ja nuoria.

Raportin perusteella koostetut kahdeksan teesiä mielen voimavarojen vahvistamiseen kuvaavat sekä suomalaisessa yhteiskunnassa esiintyviä kipukohtia että konkreettisia toimenpide-ehdotuksia:

Taulukko 1. Mielen hyvinvoinnin haasteet ja ratkaisut Kansallisen dialogin 2025 mukaan

Keskusteluista ja teesien pohjalta voidaan tehdä kolme keskeistä johtopäätöstä:

1. Inhimillisyys yhteiskunnan perustana. Ihmiset kaipaavat yhteiskuntaa, jossa jokainen tulee nähdyksi, kuulluksi ja arvostetuksi omana itsenään. Tällainen yhteiskunta tukee mielen voimavaroja vähentämällä yksinäisyyttä ja vahvistamalla yhteisöllisyyttä, lisäämällä osallisuutta, tekemällä tilaa erilaisuudelle sekä kannustamalla avoimuuteen ja luovuuteen.
2. Tunnetaitojen merkitys. Se, että osataan kohdata ja käsitellä omia ja toisten tunteita, on keskeistä inhimillisessä ja kestävässä yhteiselämässä. Tunnetaitoja voidaan kehittää niin yksilötasolla kuin yhteiskunnallisesti: kasvatuksessa, koulutuksessa, työelämässä ja johtamisessa.
3. Henkinen kriisinkestävyys ja ennaltaehkäisy. Nykyisessä ajassa tarvitaan yhteiskunnallista henkistä kriisinkestävyyttä. Se rakentuu panostamalla ongelmien ennaltaehkäisyyn ja saavutettavissa oleviin palveluihin sekä tukemalla hyvinvointia lisäävää yhdistys-, vertais- ja kulttuuritoimintaa. Julkisessa puheessa on tärkeää vahvistaa tulevaisuudenuskoa ja näin edistää yhteiskunnallista luottamusta.

Yhteenveto

Mielen voimavarat -yhteenvetoraportti nostaa esiin kahdeksan keskeistä teemaa, jotka liittyvät mielenterveyden ja hyvinvoinnin vahvistamiseen suomalaisessa yhteiskunnassa. Keskusteluissa nousi vahva viesti: mielen hyvinvointi ei ole vain yksilön vastuulla, vaan siihen vaikuttavat työelämän rakenteet, palvelujen saatavuus, yhteisöllisyys ja julkinen puhe. Inhimillisyys, tunnetaitojen vahvistaminen sekä henkinen kriisinkestävyys muodostavat kokonaisuuden, joka auttaa sekä yksilöitä että yhteiskuntaa selviytymään nykyajan haasteista.

Raportti tarjoaa sekä suuntaviivat että konkreettisia toimenpide-ehdotuksia. Niiden toteutuminen edellyttää yhteistyötä: valtiolta ja kunnilta poliittisia päätöksiä ja resurssien turvaamista, työnantajilta ja työelämältä muutosta kohti inhimillisempää arkea, järjestöiltä ja yhteisöiltä osallistumisen mahdollisuuksia sekä medialta ja koulutukselta vastuullista mielenterveyspuhetta. Kun jokainen taho kantaa oman vastuunsa, voidaan rakentaa Suomi, jossa yksilöiden mielen voimavarat vahvistuvat ja hyvinvointi koskee kaikkia.

Blogin teksti: Kansallinen Dialogi raportti 2025