Kirjoittaja Satu-Maarit Hildén
Päihteistä puhuminen kotona nuoren kanssa voi tuntua vaikealta mutta on ensiarvoisen tärkeä osa päihteiden käytön ennaltaehkäisyä. Moni vanhempi epäröi, miten ottaa asia puheeksi ilman, että nuori kokee keskustelun saarnaamisena tai syyttelynä. Motivoiva haastattelu tarjoaa tähän toimivan ja lempeän lähestymistavan. Sen ydin on kuuntelemisessa, kunnioittamisessa ja yhteistyössä. Vanhemman tehtävä ei ole luennoida, vaan kuten Motivoivan haastattelun vuorovaikutusmenetelmällä toivotaan, se asuttaa nuorta oivaltamaan itse, mikä hänelle on tärkeää ja millaisia valintoja hän haluaa elämässään tehdä.
Motivoivan haastattelun tavoitteena ei siis ole ohjata nuorta tiettyyn suuntaan väkisin, vaan vahvistaa nuoren omaa ajattelua. Kun nuori saa pohtia asioita omista lähtökohdistaan, sisäinen motivaatio terveellisiin valintoihin vahvistuu ja keskusteluilmapiiri pysyy avoimena ja luottamuksellisena.
Keskustelu kannattaa aloittaa kuuntelemalla. Avoimet kysymykset auttavat nuorta kertomaan näkemyksiään enemmän kuin kyllä tai ei -kysymykset. Sen sijaan että kysyy “oletko käyttänyt alkoholia?”, voi kysyä esimerkiksi: “Millaista päihteisiin liittyviä puheita olet viime aikoina kuullut kavereilta tai somessa?” Kun vanhempi näyttää aidosti kuuntelevansa, nuori kokee tulevansa otetuksi vakavasti. Yksinkertainen toteamus, kuten “ymmärrän, että kavereitten mielipiteet vaikuttavat paljon”, voi avata tilaa syvemmälle keskustelulle.
Motivoivan haastattelun keskeinen taito on reflektointi. Se tarkoittaa nuoren ajatusten heijastamista takaisin, ikään kuin sanoittaisi sen, mitä kuuli. Jos nuori sanoo: “Kaikki muut juovat, en halua olla erilainen”, vanhempi voi vastata: “Kuulostaa siltä, että pelkäät jääväsi ulkopuolelle, jos et tee samoin.” Reflektointi ei ole hyväksymistä tai kannustamista, vaan ymmärtämistä. Se tuo nuoren tunteet näkyväksi ja auttaa häntä pohtimaan tilannetta uudesta näkökulmasta.
Keskustelun edetessä voidaan tutkia nuoren arvoja ja tavoitteita. Jokaisella nuorella on asioita, jotka ovat hänelle tärkeitä, kuten liikunta, terveys, koulu, kaverit tai harrastukset. Vanhempi voi kysyä esimerkiksi: “Mitä asioita haluat pitää elämässäsi kunnossa?” tai “Miten alkoholi tai muut päihteet vaikuttaisivat tavoitteisiisi?” Kun nuori itse sanoittaa syyn olla käyttämättä päihteitä, motivaatio nousee sisältäpäin. Ulkoinen pakottaminen ei ole yhtä tehokasta kuin omien arvojen tunnistaminen.
Tietoa päihteistä on hyvä antaa, mutta motivoivassa haastattelussa tiedon jakamista edeltää lupa kysyä. Vanhempi voi aloittaa sanomalla: “Haluaisitko kuulla, mitä nikotiini, alkoholi tai kannabis tekee kehittyville aivoille?” Kun nuori on antanut luvan puhua päihteistä, hän on vastaanottavaisempi. Tiedot kannattaa esittää selkeästi ja ytimekkäästi, esim. nuoren aivot kehittyvät noin 25-vuotiaaksi saakka, päihteet voivat vaikuttaa uneen, mielialaan ja keskittymiskykyyn, ja monet muut riskit kasvavat, mitä aiemmin käyttö alkaa.
Kun nuori oivaltaa jotain myönteistä, esimerkiksi sanoo, ettei pidä humalassa olosta tai että tilanne ahdistaa, vanhemman on hyvä vahvistaa tätä ajattelua. Lausahdus “Se, että pystyt sanoittamaan tunteesi noin selkeästi, kertoo hyvästä itseymmärryksestä”. Tämä lisää nuoren uskoa omiin kykyihinsä ja tukee myönteistä muutosta tai toivottua käyttäytymistä.
Keskustelun lopuksi voidaan nuoren kanssa yhdessä sopia konkreettisista toimintatavoista. Vanhempi voi kysyä: “Mitä haluat tehdä tilanteessa, jos kaverit tarjoavat nikotiinia tai alkoholia?” Tavoitteena ei ole määrätä tai uhkailla, vaan tehdä yhteistyötä ja suunnitella etukäteen, miten nuori voi toimia paineen alla.
Kotona tapahtuva päihdekasvatus ei ole yksittäinen keskustelu, vaan jatkuvaa vuoropuhelua. Päihdekasvatuksen ajankohdalle on aina sopiva hetki: silloin kun nuori ei ole käyttänyt vielä päihteitä, jos on epävarma, onko nuori käyttänyt päihteitä ja myös silloin, kun nuorella on jo ollut päihdekokeiluja. Motivoiva haastattelu auttaa rakentamaan ilmapiirin, jossa nuori uskaltaa kertoa ajatuksistaan ja tehdä omat valintansa. Vanhempi ei ole tuomari, vaan rinnalla kulkija. Luottamus syntyy kuuntelemalla, ei kontrolloimalla.
Blogin lähteet:
William R. Miller & Stephen Rollnick. 1991: Motivational Interviewing: Preparing People to Change Addictive Behaviour sekä Motivational Interviewing: Helping People Change (2012)
Satu-Maarit Hildén. 2005: Tupakasta vieroittajan opas: motivoinnin avulla eroon tupakkariippuvuudesta