Hyppää sisältöön
Hyvinvointiblogissa Salon kaupungin asiantuntijat seuraavat ja kirjoittavat artikkeleita ajankohtaisista kaupungin asukkaiden hyvinvointiin liittyvistä aiheista laajalla spektrillä. Kynän varressa tai näppäimistön äärellä ovat pääasiassa hyvinvointikoordinaattori Hilpi Tanska ja ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön koordinaattori Satu-Maarit Hildèn, mutta toisinaan myös muita vierailevia asiantuntijoita.

Kirjoittaja Satu-Maarit Hildén

Kouluterveyskysely 2023: Miltä salolaisten lasten ja nuorten psyykkinen hyvinvointi ja päihteiden käyttö näyttäytyy tutkimuksen perusteella?

Kouluterveyskysely on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) lapsille ja nuorille järjestämä kysely. Tietoja on kerätty yläkoulujen 8. ja 9. luokkalaisilta vuodesta 1996 lähtien.
Lukion 1. ja 2. luokkalaisten kysely tehtiin ensimmäisen kerran vuonna 1999 ja ammatti-oppilaitoksen 1. ja 2. luokkalaisia on tutkittu vuodesta 2008 lähtien. Kysely toteutetaan joka toinen vuosi. Nuoret vastaavat koulussa oppitunnin aikana sähköiseen kyselylomakkeeseen. Seuraava kysely tehdään vuonna 2025. Kouluterveyskysely tuottaa luotettavaa ja erittäin monipuolista seurantatietoa. Se kuvaa eri ikäisten lasten ja nuorten arkea, hyvinvointia, terveyttä, koulunkäyntiä, opiskelua, osallisuutta sekä avun saamista ja palveluita (www.thl.fi/kouluterveyskysely).

Tässä kirjoituksessa käydään läpi kouluterveyskyselyn päihde- ja mielenterveysindikaattoreihin liittyviä vastauksia ja pohditaan lyhyesti, millä keinoin koulu, koti ja yhteiskunta voisi tukea lapsia ja nuoria entistä paremmin pysymään terveinä ja päihteettöminä.

Nikotiinituotteiden uusi tuleminen

Vuodesta 2017 lähtien laskusuunnassa ollut tupakka(nikotiini)tuotteiden käyttö kääntyi nousuun vuonna 2023. Sähkösavukkeiden kokeilu ja käyttö lisääntyi kaikissa lasten ja nuorten ikäryhmissä, myös 4-5 luokkalaisten keskuudessa. Nuuskan rinnalle nousi vuoden 2023 tuloksissa nikotiinipussit, jotka vapautuivat myyntiin keväällä 2023. Se löysi saman tien uusia käyttäjiä yläkoulun, lukion ja ammattiopiston opiskelijoista. Nikotiinipusseja saa eri makuisina, mikä houkuttelee nuoria käyttämään niitä.
Nuorten tupakointi on vähentynyt merkittävästi viimeisten 20v aikana. Nyt perinteisen tupakan rinnalle ovat nousseet sähkösavukkeet. Määrällisesti tupakkaa ja sähkötupakkaa poltetaan nyt yhteensä lähes yhtä paljon kuin vuonna 2006. Uusimpien tutkimusten mukaan sähkötupakka toimii porttina muiden tupakka- ja nikotiinituotteiden käytössä.
Sähkösavukkeen käyttö houkuttelee erityisesti hyvin nuoria lapsia. Laitteet muistuttavat leluja, ne ovat värikkäitä ja sähkösavukkeen nesteet maistuvat purkalta, vesimelonilta, appelsiinilta jne. Makuja on paljon ja sähkösavukkeita saa ostettua netistä. Sähkösavukkeiden käyttöön liittyy myös aikuisilta lapsille myyntiä ja välittämistä. Kaupankäyntiin liittyy isot rahat ja nuoria rekrytään myyjiksi. Kaupankäyntiin voi liittyä myös pakottamista ja muuta rikollista toimintaa.

Nuoruusiän kokeilua vai riskikäyttöä?

Nuorten alkoholin käyttö on vähentynyt merkittävästi vuodesta 2006 lähtien. Kuitenkin edelleen alaikäiset käyttävät liikaa alkoholia. Käypähoito-suositus määrittelee kaiken alkoholin käytön alaikäisillä riskikäytöksi.  Alkoholikokeilujen katsotaan kuitenkin kuuluvan normaaliin nuoruusiän kehitysvaiheeseen, mutta säännöllinen ja toistuva alkoholin käyttö alaikäisellä vaikuttaa heidän aivojen toimintaan (muodostuu aivojen pysyviä rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia). Nuoret ovat myös erityisen herkkiä muille alkoholin haitallisille vaikutuksille. Osalle nuorista voi kehittyä lisäksi riippuvuuskäyttöä, jolloin juomisesta muodostuu ongelmakäyttöä.
Salolaisista yläkoulun 8. ja 9. luokkalaisista joi viikoittain noin 6% vastanneista ja kerran kuussa tosi humalaan joi noin 12 %. Lukion 1. ja 2. luokkalaisista joi kerran viikossa 6 % vastanneista ja kerran kuukaudessa tosi humalaan 17%. Ammattiopiston 1. ja 2. luokkalaisista joi kerran viikossa noin 14% vastanneista ja kerran kuukaudessa tosi humalaan 19%. Tosi humalaan juomiseen liittyy toisen tutkimuksen mukaan suurempi riski käyttää kannabista.

Kannabis vahvistaa suosiotaan

Juuri ilmestyneen THL:n tutkimuksen mukaan huumeet ovat yhä näkyvämpi ilmiö Suomessa. Noin joka toiselle on joskus tarjottu huumeita. Salossakin on kouluterveystutkimuksen mukana helppo saada päihteitä, lähes 60% nuorista vastanneista tietää mistä päihteitä saa. Vuodesta 2006 lähtien kannabiskokeilut ovat yleistyneet nuorten keskuudessa (ammattiopiston opiskelijoita lukuun ottamatta, jossa laskua on vuosien saatossa ollut mutta kokeilijoita on edelleen paljon). Vuonna 2006 yläkoulun 8. ja 9. luokkalaisista kannabista oli kokeillut kerran 4,6% vastanneista, vuonna 2023 määrä oli 7,4%. Lukiolaisista kerran kannabista kokeilleita vuonna 2006 oli 7,4% vastanneista, vuonna 2023 12,1%. Ammattiopistossa opiskelevia 1. ja 2. luokkalaisista oli vuonna 2006 kokeillut 18,0% vastanneista, 2023 kokeilijoita oli 12.4%.

Masennus, ahdistus ja sosiaalinen ahdistuneisuus ovat yleistyneet lasten ja nuorten keskuudessa pitkän ajanjakson aikana

Alakoulun 4. ja 5. luokkalaisten mielenterveyttä on tutkittu vuodesta 2017 lähtien. Silloin noin 12% vastanneista alakoulun lapsista kertoi kokeneensa mielialaan liittyviä ongelmia kahden viikon aikana. Vuonna 2023 määrä oli jo 25%. Ahdistusoireita on tutkittu tällä ikäryhmällä vuodesta 2021 lähtien. Silloin lievää ahdistusoireilua oli vastaajista 28,8%:lla, vuonna 2023 määrä oli 29,9%.

Yläkoulun 8. ja 9. luokkalaisilla mielenterveyden häiriöt ovat kasvaneet vuodesta 2013 lähtien. Kohtalaista tai vaikeaa ahdistusta koki sairastavansa vuonna 2013 noin 11,5% vastanneista ja vuonna 2023 luku oli 19,1%. Sosiaalisesta ahdistuneisuudesta ilmoitti kärsivänsä 21% vastanneista vuonna 2006, ja vuonna 2023 määrä oli jo 34,5%. Vähintään kaksi viikkoa kestäneestä masennusoireilusta kertoi vuonna 2017 noin 18,1% vastanneista, vuonna 2023 määrä oli 23,7%.

Lukion 1. ja 2. luokkalaisista masennusoireista kahden viikon aikana raportoi vuonna 2017 noin 18.1% vastanneista opiskelijoista. Vuonna 2023 luku oli 22,7%. Kohtalaisesta tai vaikeasta ahdistuneisuudesta raportoi vuonna 2013 noin 9% vastanneista. Vuonna 2023 luku oli 17,3%. Sosiaalisesta ahdistuneisuudesta raportoi vuonna 2013 noin 20% vastanneista, nyt vuonna 2023 määrä oli 34,6%.

Ammattiopiston 1. ja 2. luokkalaisista oli kokenut vähintään kahden viikon mittaista masennusoireilua vuonna 2017 noin 17,4% vastanneista, vuonna määrä oli 20,8%. Kohtalaisesta tai vaikeasta ahdistuneisuudesta kärsi vuonna 2013 noin 9,6% vastanneista. Vuonna 2023 määrä oli 14,7%. Sosiaalista ahdistuneisuutta vuonna 2013 koki noin 16,7% vastanneista, vuonna 2023 luku oli 28,9%.

Elämäänsä tyytyväisiä lapsia ja nuoria Salossa

Alakoulun 4.ja 5. luokkalaisista tyytyväisiä elämäänsä oli 85% vastanneista (v. 2017 määrä oli 90,2%). Yläkoulun 8. ja 9. luokkalaista tyytyväisiä elämäänsä oli 65,9% vastanneista (vuonna 2013 luku oli 73,9%). Lukion 1. ja 2. luokkalaisista tyytyväisiä elämäänsä oli 71,9% (v. 2013 luku oli 75,7%). Ammattiopiston opiskelijoista tyytyväisyyttä omaan elämään koki 69,2% (vuonna 2013 luku oli 75,6%).

Osa Salon kaupungin strategiamittareista kouluterveyskyselystä

Salon strategiamittarit kouluterveyskyselyssä (1. Koulukiusaamista kokeneiden osuus vähenee ja kaupunki sijoittuu kiusaamisen indeksissä parhaimpaan kymmenykseen kuntien joukossa, 2. Itsensä yksinäiseksi kokeneiden osuus vähenee ja 3. Kokemus itselle tärkeään ryhmään tai yhteisöön kuulumisesta kasvaa) tuo esille, että lasten ja nuorten kouluyhteisöön kuuluvuuden tunnetta pitää entisestään vahvistaa, samoin kuin toimenpiteitä kiusaamisen estämiseksi tulee edelleen kehittää. Itsensä yksinäiseksi kokevien lasten ja nuorten määrä on hieman laskussa, mutta heidät tulee löytää ja auttaa heitä löytämään ystäviä, ohjata heidät harrastusten pariin ja ennen kaikkea heitä tulee kuulla enemmän, niin heidän luontaisessa toimintaympäristössään kuin kotona.

Arkirutiinit tukevat lasta ja nuorta

Kouluterveyskyselyn tulosten perusteella voidaan sanoa, että suuri osa salolaisista lapsista ja nuorista voi hyvin. He ovat tyytyväisiä elämäänsä ja heidän arkensa kuvautuu koulunkäyntiä, harrastuksia ja sosiaalista kanssakäymistä tukevaksi. Kuitenkin suurta joukkoa lapsia ja nuoria kuormittaa erilaiset tekijät kuten mielenterveyden häiriöt (masennus, sosiaalisten tilanteiden pelko ja ahdistus) sekä kiusaaminen ja yksinäisyyden kokemus. Osalla nuorista on haitallista ja riippuvuustasoista nikotiinituotteiden ja alkoholin sekä kannabiksen käyttöä.
Riittävä uni ja ravinto sekä säännöllinen liikunta tukee ja auttaa lasta ja nuorta jaksamaan arjessa ja koulussa. Ne ovat myös mielenterveyshäiriöiden suojatekijöitä. Niiden myös tiedetään ehkäisevän päihteiden käytön aloitusta ja kokeiluja. Kokemus siitä, että koulussa ei kiusata eikä siellä tarvitse olla yksin, vahvistavat lapsen ja nuoren turvallisuuden tunnetta ja siten osaltaan auttavat mm. mielenterveyshäiriöistä kärsiviä tai päihteitä käyttäviä lapsia ja nuoria. Tutkimuksen mukaan yksinäisillä lapsilla ja nuorilla on suurempi riski aloittaa päihteiden käyttö kuin muilla lapsilla ja nuorilla. Nuori tarvitsee selviytyäkseen turvallisen yhteisön koulussa.

Kodin, koulun ja yhteiskunnan merkitys lapsen ja nuoren hyvinvoinnin taustalla

Turvallisen toimintakulttuurin rakentaminen kouluihin luo pohjan lapsen ja nuoren pärjäämiselle. Se myös mahdollistaa lapsen ja nuoren resilienssin kehittymisen eli kykyä pysyä toimintakykyisenä ja palautua vaikeista tilanteista. Psyykkistä selviytymiskykyä ja joustavuuttakin tarvitaan yhä enemmän lapsen ja nuoren arjessa. Yhä nuoremmat kokevat koulu-uupumista, ja he tarvitsevat monenlaista tukea selviytyäkseen. Opettajilla on omat mahdollisuutensa tukea lasta ja nuorta mm. tämän itsetunnon kasvattamisessa. Oppiminen voi olla itsessään motivoivaa ja palkitsevaa kun se tehdään innostavalla ja kannustavalla tavalla.
Lapset ja nuoret tarvitsevat ennen kaikkea vanhempiaan. Murrosiässä nuoret luontaisesti kehitystehtävänsä mukaisesti hakeutuvat enemmän kaveriseuraan ja irtaantuvat vanhemmistaan. Nuori tarvitsee kuitenkin arkensa tueksi mm. kotiintuloaikoja ja aikuisen kiinnostusta siitä mitä nuori tekee vapaa-ajallaan. Ei toivottuun käyttäytymiseen tulisi puuttua hyvin varhaisessa vaiheessa vanhempien toimesta. Vaikka nuori viihtyykin kotona ollessaan yksin omassa huoneessaan, hänen kanssaan olisi hyvä saada keskusteluyhteys. Päivittäiset keskustelut aikuisten ja lasten ja nuorten kesken ei kouluterveyskyselyn mukaan toteudu kaikissa perheissä mutta nuori tarvitsee kannustusta ja kuulluksi tulemista päivittäin.
Vaikka koti ja koulut ovatkin lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisen keskiössä, heidän hyvinvoinnin edistäminen kuuluu koko yhteiskunnalle. Vapaa-ajan toiminta, harrastukset ja nuorisopalvelut tarjoavatkin mielekästä toimintaa, joilla voidaan ehkäistä lasten ja nuorten pahoinvointia ja tarjota heidän tarvitsemaa tukea ja sisältöä arkeen. Nuoruusikään tullessa myös sosiaalisilla suhteilla on iso vaikutus nuoren hyvinvointiin.
Lapsille ja nuorille tulee olla tarjolla matalankynnyksen palveluja, joiden puoleen he ja heidän vanhempansa voivat kääntyä silloin, kun huoli on herännyt tai nuori itse kokee tarvitsevansa apua. Lähes puolet aikuisiän mielenterveysongelmista alkaa kuitenkin nuoruusiässä, siksi varhainen puuttuminen ja hoitoon ohjaaminen on tärkeää.