Kirjoittaja Satu-Maarit Hildén
THL on julkaissut 12.3.2025 uuden tilastoraportin, joka valottaa väestön alkoholipoliittisia mielipiteitä. Raportin mukaan lähes viidennes kansasta kannattaa nykyisen alkoholipolitiikan tiukentamista. Samalla väestön suhtautuminen viinien myynnin laajentamiseen kauppoihin on myös tiukentunut: vain noin 42 % kansasta kannattaa 8-15 prosenttisten viinien tuomista päivittäistavarakauppoihin, kun kolme vuotta sitten kannatus oli vielä 54 %. Tämä merkitsee noin 12 prosentin laskua kannatuksessa.
Viinien myynnin avaaminen kauppoihin on aiheuttanut jakautuneita mielipiteitä. Esimerkiksi väkevien alkoholijuomien myynnin salliminen kaupoissa on saanut kannatusta 14 %:lta väestöstä, kun vastaava luku oli viime vuonna 10 %. Toisin kuin aiemmin, nyt moni näyttää kannattavan tiukempaa alkoholipolitiikkaa, osittain lisääntyneen tietoisuuden myötä alkoholin terveysriskeistä ja kulttuurimuutoksista, jotka edistävät maltillista alkoholinkäyttöä.
Sukupuolten välillä on huomattavia eroja suhtautumisessa alkoholipolitiikkaan. Miehistä 27 % kannattaa väljempää alkoholipolitiikkaa, kun taas naisista vain 13 % on samalla linjalla. Tämä ero voi johtua erilaisten kulutustottumusten ja alkoholinkäyttökulttuurien eroista sukupuolten välillä. Miehillä saattaa olla suurempi kiinnostus vahvempiin alkoholijuomiin, kun taas naiset voivat olla aiempaa varovaisempia alkoholinkäytön laajentamisen suhteen.
Vaikka alkoholin kokonaiskulutus on vähentynyt Suomessa usean vuoden ajan, mietojen viinien ja juomasekoitusten myynti on ollut kasvussa. Kilpailu- ja kuluttajaviraston mukaan erityisesti vahvojen oluiden ja juomasekoitusten myynti on moninkertaistunut viimeaikaisten lakiuudistusten myötä. Samalla Alkon myynti vahvojen oluiden ja mietojen juomasekoitusten osalta on laskenut muutamalla prosentilla.
Tilastot osoittavat, että alkoholinkäytön haitat ovat tulleet entistä enemmän esiin kansanterveyskeskustelussa. WHO on toistuvasti korostanut, että alkoholimonopolit, kuten Alkon yksinoikeus alkoholijuomien myyntiin, ovat tehokkaita keinoja rajoittaa alkoholin saatavuutta ja vähentää terveysongelmia. WHO:n mukaan alkoholimonopoleilla on osoitettu olevan positiivinen vaikutus kansanterveyteen, sillä maissa, joissa on alkoholimonopoli tai vastaava sääntely, kulutetaan vähemmän alkoholia kuin niissä, joissa myynti on vapautettu.
Alkon aseman säilyttäminen on perusteltua kansanterveyden näkökulmasta. Vaikka monia voi houkuttaa viinien myynti kaupoissa, on tärkeää huomioida, että alkoholikulttuuri Suomessa eroaa monista muista Euroopan maista. Suomessa alkoholinkäyttö on usein yhdistetty juhlimiseen ja humalajuomiseen, kun taas monissa muissa maissa alkoholi on osa ruokakulttuuria ja alkoholia nautitaan kohtuullisia määriä osana aterioita.
Järkevän alkoholipolitiikan tulisi perustua tasapainoon kansanterveyden edistämisen, sosiaalisten vaikutusten ja taloudellisen toiminnan tukemisen välillä. Hyvä alkoholipolitiikka vähentää alkoholin käytön haittoja ja edistää vastuullista juomista. Suomalaisessa kontekstissa tämä voisi tarkoittaa kulttuurimuutosta, jossa alkoholia nautitaan maltillisesti, mieluiten osana ruokailuhetkiä, eikä ainoastaan humaltumisen tavoitteluna.
Tällaisessa yhteiskunnallisessa ympäristössä voisi olla perusteltua pohtia, voisiko viinien myynnin laajentaminen kauppoihin olla osaltaan osa tätä kulttuurimuutosta. Jos viinien kulutus siirtyy kohti maltillisempaa ja ruokaillessa nautittavaa juomista, ei viinien myynnin laajentaminen olisikaan enää yhtä ristiriidassa terveyden edistämisen kanssa kuin tällä hetkellä. On kuitenkin tärkeää, että alkoholipolitiikassa pyritään edelleen ehkäisemään liiallisen juomisen kulttuuria ja suojelemaan kansanterveyttä mm. rajoittamalla alkoholin saatavuutta.
Blogin tiedot perustuvat seuraaviin lähteisiin:
