Kirjoittaja Satu-Maarit Hildén
Mielenterveyttä kuten fyysistäkin terveyttä, voi hoitaa ja pitää kunnossa kaiken ikää. Mielenterveyteen tulisi jokaisella olla oikeus riippumatta varallisuudesta, asuinympäristöstä tai muusta tekijästä. Mielenterveyden kunnossa pitämiseksi riittää yleensä yksinkertaiset ja arkisetkin asiat, mutta toisinaan kuntoon saamiseksi tarvitaan ulkopuolista tukea ja apua. Kun mielenterveys horjuu, tulee voida luottaa siihen, että apua ja tukea on saatavilla.
Mielenterveyteen vaikuttavat monenlaiset yksilöön, ympäristöön ja yhteiskuntaan liittyvät tekijät. Varhaislapsuudessa perheessä vallinneet olosuhteet kuten esimerkiksi vanhemman masennus tai päihteidenkäyttö, ennustavat myös lapsen masennuksen riskiä aikuisuudessa ilman ehkäiseviä toimia. Avun saaminen varhaisessa vaiheessa on jokaisen lapsen ja perheen oikeus. Varhain aloitettu tuki ja hoito on parasta mielenterveyden edistämistä.
Hoidon siirtyessä kunnilta hyvinvointialueille, on kunnille tullut tarve selvittää omien rakenteiden nykytila, jotta kuntalaisten mielenterveyttä voidaan kehittää kaikkien toimijoiden toimesta kaikilla toimialoilla. Salossa on jo kartoitettu mielenterveyden edistämisen nykytilaa ja moniammatillinen kehittämistyö on alkamassa. Tavoitteena on luoda konkreettisia toimintamalleja, joiden tiedetään olevan vaikuttavia ja tehokkaita mielen terveyden edistämisessä. Yksi esimerkki on lisätä ihmisten tietoutta iästä riippumatta kouluttamalla ja tietoa jakaen myös muilla keinoin. Mielenterveys tulee huomioida kunnan strategian tasolla, jotta mielenterveys näkyy suunnitelmissa ja päätöksenteossa varmistaen mielenterveyttä edistävien asioiden käytännön tasolle viemisen. Kiusaaminen ja yksinäisyys ja niiden vähentäminen on yksittäisinä mielenterveyden riskitekijöinä huomioitu Salon kaupungin strategisina kärkitavoitteina.
Köyhyys, kiusaaminen ja yksinäisyys heikentävät osaltaan mielenterveyttä. Kun halutaan vaikuttaa kiusaamiseen ja yksinäisyyteen, olisi vaikutettava niiden taustalla oleviin seikkoihin. Internetin myötä ihmiset viettävät aikaa enemmän laitteiden kuin toistensa kanssa. Jo kaksivuotias tietää nykyään, miten padi toimii. Sosiaalisten taitojen sen sijaan on huomattu heikentyneen ja mm. tämä on johtanut yksinäisyyden lisääntymiseen. Lapset eivät leiki samalla tavalla keskenään kuin vuosikymmen sitten ja heiltä jää oppimatta monia sosiaaliseen kanssakäymiseen tarvittavia taitoja. Hyvät sosiaaliset kyvyt varmistavat vertaisryhmässä hyväksytyksi tulemisen. Hyväksytyksi tuleminen myös vähentää riskiä sairastua psyykkisiin ongelmiin kuten masennukseen.
Lapset viettävät yhä enemmän aikaa somessa. Erään tutkimuksen (2016) mukaan viidesluokkalaisista päivittäin yli 5 tuntia internetiä käytti 13,5 % tytöistä ja 16,7 % pojista. Määrä on ollut kasvussa koko 2000-luvun ajan. Sen lisäksi että sosiaaliset taidot eivät kehity internetissä vietetyn ajan takia, somessa tapahtuu paljon kiusaamista. Nimettömänä on helppo kiusata. Somekiusaaminen ei aina tule esille koska kiusattu saattaa vaieta häpeän takia sen sijaan että kertoisi siitä. Somekiusaaminen ja kiusaaminen ylipäätään ovat johtaneet moniin, peruuttamattomiin tekoihin ja kiusaamisessa tulisi aina olla nollatoleranssi.
Tutkimusten perusteella tiedetään, että lapsia ja nuoria ahdistaa aiempaa enemmän. Sosiaalisten taitojen jäädessä joiltain osin kehittymättä saattaa koulussa oleminen muodostua ahdistavaksi ja ylitsepääsemättömäksi. On helppo ymmärtää miten lapsen tai nuoren syrjäytyminen saa alkunsa. Yksinäisyys altistaa masennukselle ja päihteiden käytölle. Toimintatavoista tulee pysyviä käyttäytymisen malleja ja kun sosiaalisia tilanteita alkaa karttamaan, se toisaalta syventää sosiaalista ahdistusta mutta myös lisää erilaisten paikkojen karttamista.
Mielenterveyden pohjan luomiseen lapsi ja nuori tarvitsevat aikuisen mallia. Sen vahvistamiseen tarvitaan paitsi vanhempia, mutta myös yhteiskuntaa ja muita ihmisiä. Vanhempien antama malli normaaliin arkeen liittyvistä perusasioista sekä läsnäololla ja lapsen kuulemisella ja mm. harrastuksen pariin ohjaamisella, voidaan pitää hyvän mielenterveyden perustan rakennusaineina. Yhteiskunnan tarjoamat palvelut kuten koulu, terveydenhuolto ja nuorisotyö tukevat lapsen ja nuoren mielen terveyden kasvua ja kehitystä. Yhteisöllisyyden, osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien lisääminen lisää yksilön mielen terveyttä. Samat asiat vahvistavat myös aikuisen mielenterveyttä. Siksi mielenterveyden kehittäminen on kaikkien asia, ikää katsomatta. Mielenterveys kuuluu kaikille.
Lisätietoa kiusaamisesta ja apua kiusaamiseen:
https://www.mll.fi/vanhemmille/tukea-perheen-huoliin-ja-kriiseihin/kiusaaminen/
Tietoa yksinäisyydestä:
https://www.mielenterveystalo.fi/fi/omahoito/yksinaisyyden-omahoito-ohjelma/mita-yksinaisyys
https://www.mll.fi/vanhemmille/tukea-perheen-huoliin-ja-kriiseihin/nuori-on-yksinainen/
https://nuortenlinkki.fi/tietopiste/tietoartikkelit/mielenterveys/yksinaisyys-satuttaa/
https://www.elakeliitto.fi/tietoa/ikaantyneen-mielenterveys/ikaihmisten-yksinaisyys
