Kirjoittaja Satu-Maarit Hildén
Maailman ympäristöpäivänä 5.6 kansanterveysjärjestöt Suomen ASH ry ja Syöpäjärjestöt, päihdejärjestö Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry sekä ympäristöjärjestö WWF Suomi nostavat esiin nikotiinipussien aiheuttaman ympäristökuormituksen. Järjestöt vaativat päättäjiltä ripeitä toimia roskaantumisen vähentämiseksi ja haittojen torjumiseksi.
Nikotiinipusseja ja niiden pakkauksia näkee yhä useammin katujen varsilla, puistoissa ja luonnossa. Vuoden 2023–2024 rantaroskaseurannan mukaan nikotiini- ja nuuskapussit olivat yksi yleisimmistä roskatyypeistä merenrannoilla. Tilanne on huolestuttava sekä ympäristön että terveyden näkökulmasta.
Nikotiinipussien ympäristöhaitat ovat moninaisia. Osa tuotteista sisältää muovia, joka ei maadu ja aiheuttaa pitkäaikaista kuormitusta ekosysteemeille. Pussit sisältävät myös useita myrkyllisiä kemikaaleja sekä nikotiinia, joka on haitallista maaperälle ja vesistöille. Luontoon päätyessään nikotiini voi liueta ympäristöön ja vaikuttaa eliöihin haitallisesti.
Erityisen huolissaan järjestöt ovat nikotiinipussien aiheuttamasta myrkytysvaarasta. Myrkytystietokeskus sai vuonna 2024 yhteensä 444 puhelua nikotiinipusseihin liittyen, kun vuotta aiemmin määrä oli 197. Yhteydenotoista noin puolet koski alle kaksivuotiaita lapsia. Myös lemmikit ja luonnonvaraiset eläimet ovat vaarassa. Esimerkiksi koirat voivat ulkoillessaan altistua maahan heitetyille nikotiinituotteille, ja vesistöihin päätyneet pussit uhkaavat kaloja, vesieläimiä ja lintuja.
Järjestöt korostavat, että nikotiinipusseista aiheutuvien siivouskulujen on kuuluttava niiden valmistajille. Ympäristöministeriö on parhaillaan valmistelemassa jätelain muutosta, jossa esitetään, että nikotiinipussien tuottajat velvoitetaan osallistumaan kustannuksiin. Korvaussummien on kuitenkin oltava riittäviä, jotta kunnat voivat tehokkaasti ehkäistä roskaantumista. Tällä hetkellä esimerkiksi tupakantumpeista kunnille maksettavat korvaukset ovat olleet valtakunnallisesti hyvin vähäisiä.
On tärkeää, että nikotiinipussien tuottajien rooli rajoittuu kustannusten kattamiseen. Jätehuolto sekä viestintä- ja neuvontavastuu tulee säilyttää kuntien ja Valviran hallinnassa. Tämä estää nikotiinituotteiden epäsuoran markkinoinnin ja julkisuuskuvan kiillottamisen, kuten myös WHO:n tupakkapuitesopimuksen artikla 5.3 edellyttää.
Tupakkalain tavoite savuttomasta ja nikotiinittomasta Suomesta tukee väestön terveyttä ja hyvinvointia. Tupakointi on yhä suurin yksittäinen, vältettävissä oleva terveysriski, ja sen arvioidaan aiheuttaneen noin 3 700–5 500 ennenaikaista kuolemaa vuonna 2020. Lisäksi tupakka- ja nikotiinituotteet lisäävät terveyseroja koulutus- ja väestöryhmien välillä. Esimerkiksi vuonna 2024 neljä prosenttia korkeasti koulutetuista ja 14 prosenttia matalan koulutustason saaneista tupakoi. Erot näkyvät jo toisen asteen opiskelijoiden välillä: ammatillisissa oppilaitoksissa 14 prosenttia opiskelijoista tupakoi päivittäin, kun lukioissa vastaava osuus oli vain kaksi prosenttia.
Tupakointi on myös merkittävä yhteiskunnallinen kustannuserä. THL:n arvion mukaan vuonna 2020 tupakoinnista aiheutui 1,3 miljardin euron kustannukset, joista 630 miljoonaa olivat suoria kuluja, kuten terveydenhuollon menoja. Välilliset kustannukset, kuten sairauspoissaolot ja työkyvyttömyyseläkkeet, vaihtelivat 536–823 miljoonan euron välillä. Positiivista on, että kustannukset ovat vähentyneet tupakoinnin vähenemisen myötä, vielä vuonna 2012 kokonaiskustannukset olivat 1,5 miljardia euroa.
Ympäristön kannalta tupakkapolitiikalla on keskeinen merkitys. Tupakkatuotteiden valmistus, käyttö ja hävittäminen kuormittavat ekosysteemejä monin tavoin. Savukkeiden suodattimet valmistetaan muovista, ja Suomessa ympäristöön päätyy vuosittain yli kaksi miljardia tupakantumppia. Tumppien sisältämät kemikaalit liukenevat maaperään ja vesistöihin aiheuttaen ympäristöhaittoja. Lisäksi elektroniset nikotiinituotteet, kuten sähkösavukkeet, tuottavat jätteitä, jotka sisältävät myrkyllisiä nesteitä, metalleja ja elektroniikkaa.
Savuttoman ja nikotiinittoman Suomen tavoite nauttii laajaa kansalaisten tukea. Suomen ASH ry:n vuonna 2024 teettämän kyselyn mukaan 80 prosenttia suomalaisista kannattaa tavoitetta, myös tupakoijista 42 prosenttia tukee sitä.
Ympäristökuormituksen ja terveyshaittojen vähentämiseksi tarvitaan määrätietoista politiikkaa, jonka keskiössä ovat lainsäädäntö, tuottajavastuu ja ennaltaehkäisy. Nikotiinipussien roskaantumisen on loputtava luonnon, eläinten ja ihmisten terveyden vuoksi.
Blogissa käytetyt lähteet:
Uutinen ympäristöpäivästä, Suomen Ash
Uutinen nikotiinipussien haitoista, Suomen Ash
Iltasanomien uutinen Myrkytyskeskuksen tilastoista 2024
Lisää lähteitä tupakan ja nikotiinipussien ympäristöhaitoista
