Kirjoittaja Satu-Maarit Hildén, Lähde
Yhä useamman nuoren kärsiessä mielenterveyshäiriöistä, on hyvä pysähtyä miettimään, miten tähän on tultu ja mitä ratkaisuksi?
Nuorten mielenterveyden häiriöt ovat olleet nousussa viimeisen 20v aikana. Korona-aika lisäsi nuorten mielenterveydenhäiriöitä entisestään. Koronan päätyttyä toivottua parannusta ei kuitenkaan tullut vaan viimeisen kouluterveyskyselyn (2023) mukaan erityisesti tyttöjen masennus- ja ahdistusoireilu on yleistynyt ja noin joka kolmas tyttö kärsii em. oireista. Sosiaalisesta jännittämisestä kärsii jopa 52% nuorista.
Syömishäiriöt ovat kasvussa, ja 37% nuorista ovat riskissä sairastua niihin. Riski syömishäiriölle on jo lapsilla ja ongelma näkyy nuorisopsykiatrian osastoilla varsinkin tyttöjen keskuudessa. Somella on vaikutukseksensa, etenkin lasten ja nuorten ajatuksiin siitä, millainen kehon tulee olla ja sitä kautta kehon kuvan vääristymiin.
Käytös- ja päihdeoireilun esiintyvyys on pysynyt ennallaan tai vähentynyt, mutta vakavat päihdeongelmat ovat lisääntyneet ja nuorten huumausainekuolemien lisääntyminen viittaavat alhaiseen keski-ikään: Suomessa huumeisiin kuolleet ovat nuorimpia koko Euroopassa.
ADHD-lääkkeitä käytetään enemmän kuin koskaan, 8% pojista käyttää lääkettä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että joka luokalla on kaksi poikaa, joilla on ADHD -lääkitys.
Mielenterveyden häiriöt ovat yhteydessä koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olemiseen. Nuori, jolla on mielenterveydenhäiriö, on 30% suurempi riski olla koulutuksen ja työelämän ulkopuolella.
Työssä käyvillä nuorilla on enemmän ahdistusta ja vakavaa masennusta kuin vanhemmilla työntekijöillä. Vakavaa masennusoireilua kokivat v. 2022 työssä olevista nuorista 7,5% ja vanhemmista 4,4%. Oireilevien nuorten opintoja ja työllistymistä kannattaa tukea. Työllistymisen tuki tukee psyykkistä ja fyysistä terveyttä sekä sosiaalista aikuistumista. Se puolestaan ehkäisee syrjäytymistä ja sen kustannuksia. Tuetun työllistämisen avulla vakavasti sairastuneista 55% on töissä tai opiskelee vuoden seurannassa.
Oireilevista nuorista tulee olla kiinnostunut ja selvittää, mitä oireiden taustalla on. Nuoret hakeutuvat terveydenhuollon palveluihin eniten masennus- ja ahdistusoireiden takia. Keskimäärin joka 5. mielenterveydenongelmasta kärsivä nuori hakeutuu hoitoon. On mietitty, voisiko lapsen ja nuoren lähellä olevat muut aikuiset kuin vanhemmat kouluttaa tunnistamaan sellaiset terveydelliset häiriötilanteet, jotka vaatisivat puuttumista ja hoitoon ohjausta ilman lääkärin arviota. Nuoret itse toivovat apua sinne missä he jo ovat eli omaan oppimisympäristöön. Terveydenhuollossa on myös reagoitu kasvavaan hoidon tarpeeseen ja mielenterveyspalveluja on kehitetty ja varsinkin hoidon arviointiin on satsattu. Matalan kynnyksen palvelut lasten ja nuorten osalta ovat kuitenkin vielä hyvin pitkälti kehityksen asteella. Nuorten toimintakykyennustetta parantaisi oikea-aikainen hoito ja hoito, joka on tutkittua ja vaikuttavaa. Nuoriin ja hoitoon kannattaa sijoittaa nyt, sillä nuorten parempi vointi ja jaksaminen olisi parasta pääomaa työmarkkinatilannettakin silmällä pitäen. Työvuosia menetetään itsemurhien vuoksi, huumekuolemien vuoksi ja päihtyneenä tapahtuvien onnettomuuksien vuoksi.
Nykyisen mielen työterveyden alueella pyritään ratkomaan monia sellaisia haasteita, jotka eivät ole mielenterveystaustaisia mutta joista tulee mielenterveyden haasteita: elämänhallinnan haasteet, identiteetin rakentamiseen liittyvät haasteet, työn kuormittavuuteen liittyvät haasteet, puuteelliset resurssit työssä, osaamisen ja työn kohtaamattomuus, oman ideaalien saavuttamattomuus työssä ja muussa elämässä. Varhaisessa vaiheessa oikeanlaista tukea antamalla voitaneen vaikuttaa mielenterveyttä edistävästi ja estää mielenterveyshäiriön syntyminen tai pahentuminen.
Mielenterveydenhäiriöstä kärsivä nuori tarvitsee monenlaista tukea opinnoista selviämiseen ja matkallaan työelämään. Jotta voitaisiin varmistaa jokaisen nuoren toisen asteen ammattitutkinto ja vaikuttaa elinkaarikustannuksiin, jotka ovat yhden, syrjäytyvän ikäluokan osalta 2,3 miljardia euroa mikäli tutkintoa ei ole, vaaditaan tilanteen parantamiseksi ja estämiseksi räätälöityä, vaikuttavaa ja monialaista tukea. Asia ei ole yksinkertainen, etenkin jos taustalla on mielenterveysongelmia, päihteitä ja rikoksia.
Maailma nyt on täysin erilainen kuin 20 vuotta sitten. Pärjätäkseen pitää oppia uusia, erilaisia taitoja. Nuoret kantavat suurta vastuuta ilmastomuutoksesta, huoltosuhteen muutoksista, ja maailman rauhan tilanteesta. Nuoret ovat keskellä mielenterveydenkriisiä. Paine on valtava, sillä ympäristössä ja palvelujärjestelmässä on isoja puutteita eikä palvelutarpeeseen pystytä vastaamaan eikä palveluja ole kehitetty tarvetta vastaavaksi. Tosiasia on kuitenkin, että mikään määrä terapiaa tai kuntouttavia palveluja ei riitä, jollei varhaisvaiheen mielenterveyden suojatekijöihin ja riskitekijöihin pystytä vaikuttamaan jatkossa entistä paremmin.
Siihen, miksi työelämässä toiset pärjäävät paremmin kuin toiset, vaikuttaa hyvin monet asiat. Haitallisten lapsuuskokemusten (vanhempien mielenterveydenhäiriöt ja päihdehäiriöt, vanhemman kuolema, vanhempien riitaisa ero, rikoshistoria perheessä, väkivalta, lasten kaltoin kohtelu) kasautumisen tiedetään vaikuttavat koulumenestykseen ja haasteista selviytymiseen myöhemminkin.
Mitä siis pitäisi tehdä ja millaisiin toimenpiteisiin ryhtyä, jotta nuoret saisivat mahdollisimman hyvän polun työelämään? Tutkijoiden mukaan asia ei ole yksinkertainen mutta yksi asia on varmaa: kasvaakseen sosiaaliseksi ja sosiaalisesti pärjääväksi, sosiaalisuutta pitää rakentaa jo lapsuudessa. Tunnetaitojen opettelu on tärkeää jo varhain, samoin suojaavien tekijöiden rakentaminen päiväkoti- ja alakouluaikana. Tämä tapahtuu pääosin lapsen ja nuoren luonnollisessa ympäristössä eli kotona. Kodin, vanhempien ja kasvatuksen merkitys on suuri. Lapset ja nuoret tarvitsevat myös aikaa ihmisten lisäksi.
Tutkijat haluaisivat kehittää terveydenhuoltoa siten, että nykyiset terveystarkastukset kaikille ikäluokan lapsille ja nuorille voitaisiin lopettaa ja siirtyä seulontoihin, joiden pohjalta kutsuttaisiin tarkastukseen sen tarpeessa oleva lapsi tai nuori. Säästynyt aika voitaisiin käyttää niiden lasten ja nuorten hoitoon, jotka sitä tarvitsisivat eniten. Aikakautta leimaava toisaalta tekijäpula mutta myös resurssien vähyys suhteessa avun tarvitsijoihin, pakottaa löytämään uudenlaisia tapoja tehdä työtä ja kehittää opiskeluhuoltoa toimivammaksi.
Kouluissa on oleellista lisätä osallisuuden kokemusta ja rakentaa turvallista kouluyhteisöä. Nuoren kokemus osallisuudesta on yhteydessä opintopolun pituuteen. Myös oppimiseen pitää antaa enemmän tukea ja kehittää mm. ohjaamopalveluita.
Nuoren siirtyessä koulu- ja opiskelumaailmasta työelämään, on aikuisten hyvä muistaa, että nuori tarvitsee rohkaisua ja tilaa. Jokaisen pitäisi ottaa sydämen asiakseen varmistaa, että nuori pääsee työyhteisöön sisälle. Työelämään astuvan nuoren sisällä voi olla hyvin hauras mieli, joka tarvitsee ympärilleen paljon ymmärrystä edellä mainittujen lisäksi kehittyäkseen ja pärjätäkseen.
