Kirjoittaja Satu-Maarit Hildén
Syksyllä 2023 Varsinais-Suomen hyvinvointialue (Varha) ja Salon kaupunki järjestivät Varsinais-Suomessa päihdetilannekyselyn, johon saivat vastata yli 18-vuotiaat aikuiset ja 13-18v nuoret. Salon osalta aikuisten vastausprosentti oli alueen paras, n= 814, vastaajien kokonaismäärän ollessa Varsinais-Suomessa n= 3197. Tulosten perusteella Salossa voidaan varmasti ajatella olevan paljon asiasta kiinnostuneita kansalaisia, jotka haluavat osallistua kunnan kanssa ehkäisevän päihdetyön kehittämiseen. Kyselyssä saatuja tietoja käytetäänkin ehkäisevän päihdetyön suunnittelun ja kehittämisen pohjana. Päivän päihdetilannekysely ei kerro kaupungin tai alueen päihdetilanteesta vaan siitä, miten kuntalaisten silmissä päihdeilmiöt näyttäytyvät. Vastaajat eivät ole tunnistettavissa missään kyselyn vaiheessa.
Aikuisten vastaukset
Aikuisten kyselyssä selvitettiin mm. millainen näkemys heillä on alaikäisten päihteiden käytöstä Salossa, näkemyksiä päihteiden saatavuudesta ja huolesta liittyen omaan tai läheisen päihteiden käyttöön. Tutkimuksessa selvitettiin myös kansalaisten ajatuksia omasta osallisuudesta ehkäisevässä päihdetyössä.
Lähes neljäsosa aikuisista oli havainnut viimeisen 12 kuukauden aikana erilaisten päihdyttävien aineiden (alkoholi, tupakka, nuuska, nuuskapussit) välittämistä alaikäisille. Tätä tulosta tukee syksyllä 2023 ilmestynyt kouluterveyskysely, jossa esim. alkoholia käyttäneistä yläkouluikäisistä nuorista lähes 54% kertoi saaneensa alkoholin perhepiiristä.
Sähkösavuke eli tuttavallisemmin ”vape” nousi esille vahvasti sekä päihdetilannekyselyissä että kouluterveyskyselyssä. Viimeisen 12 kuukauden aikana 38% aikuisista oli havainnut sähkösavukkeiden välittämistä alaikäisille. Sähkösavukkeiden käyttöä on kouluterveystutkimuksen mukaan jo alakoulun 4-5lk:lla hälyttävän paljon (5,5 % on kertonut kokeilleensa sahkösavuketta). Sähkösavukkeiden käyttäjien määrä on ollut merkittävässä nousussa viimeisen kahden vuoden aikana kaikissa lasten ja nuorten ikäryhmissä.
Tutkimuksessa kysyttiin myös aikuisten havaintoja alaikäisten päihteiden käytöstä viimeisen 12 kuukauden aikana. Vastaajista 65 % kertoi nähneensä alaikäisten käyttävän alkoholia. Tupakkaa tai sähkösavuketta polttavia alaikäisiä oli havainnoinut vastaajista 80%. Nuuskaa tai nuuskapusseja havainnoi alaikäisillä käytössä n.50% vastaajista. Valitettavasti myös huumeiden käyttö alaikäisillä nousi esille kyselyssä. Kannabista oli havainnoitu ja raportoitu alaikäisillä (13%) ja muiden huumausaineiden käyttöä oli 14%. Rahapelaamista oli havainnoitu vuoden aikana 20% alaikäisillä. Salolaiset aikuiset (72,5%) toivoivat tutkimuksessa, että alaikäisten päihteiden käyttöön puututtaisiin aiempaa enemmän.
Aikuisten vastanneiden mielestä Salossa käytetään liikaa alkoholia (32%), liikaa tupakka- ja nikotiinituotteita (48%) ja muita päihteitä (47%). Rahapelejä pelataan liikaa 15%:n mielestä.
Kansalaisten päihteiden käyttö on tuonut tullessaan ikäviä haittavaikutuksia kyselyn mukaan: vastaajista 34% kertoo pelänneensä kadulla tai muulla julkisella paikalla kohtaamiaan päihtyneitä henkilöitä. Vastaajista 41% kertoo altistuneensa sähkösavukkeen höyrylle tai tupakan savulle ja kokenut siitä olevan haittaa esim. kauppojen edustoilla tai ravintolan terassilla.
Kuntalaisista vastanneista 57% käyttäisi mahdollisuutta vaikuttaa, mikäli oman kodin välittömään lähiympäristöön (sama, viereinen tai vastapäinen kiinteistö) suunniteltaisiin anniskeluravintolaa tai siellä sijaitsevalle ravintolalle haettaisiin jatkoaikaa tai lupaa terassianniskeluun. Alkoholin myyntiä tulisi kansalaisten mielestä myös rajoittaa alkoholin myyntiin henkilölle, joka on selvästi päihtynyt (58%). Vain 18% haluaisi rajoittaa alkoholijuomien tarjontaa kunnan järjestämissä tilaisuuksissa ja kunnan tiloissa (esim. jäähalleissa ja kulttuuritapahtumissa) pois lukien tapahtumat, joissa on lapsia ja nuoria. Lähes puolet vastaajista haluaisi rajoittaa rahapelimainontaa paikoissa, joissa on paljon lapsia.
Kyselyyn vastanneista 30% oli huolissaan läheisensä alkoholin käytöstä ja 28% tupakka- ja nikotiinituotteiden käytöstä. Läheisillä ollut myös huolestuttavaa lääkkeiden käyttöä (9%), kannabiksen käyttöä (7%) ja muiden huumeiden käyttöä (6%). Läheisen rahapelaamisesta on ollut huolissaan 9% kyselyyn vastanneista.
Omasta alkoholin käytöstä oli huolissaan 8% vastaajista. Noin 7% koki olevansa huolissaan omasta tupakka- ja nikotiinituotteiden käytöstä. Oma huumausaineiden käyttö huolestutti 0,5% vastaajaa ja rahapelaaminen 1,8% kyselyyn vastanneista.
Vastaajista 253 jätti avoimen vastauksen kysymykseen ”Kerro kunnassasi havaitsemista päihteiden ja tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttöön sekä rahapelaamiseen liittyvistä epäkohdista, joihin mielestäsi erityisesti tulisi kohdistaa ehkäiseviä toimia”.
Vastauksista nousi esille vanhempien suuri huoli liittyen erityisesti alakoululaisten lisääntyneeseen vapettamiseen mutta myös yläkoululaisten sekä toisen asteen opiskelijoiden keskuudessa. Vapettamisen nähtiin toimivan porttina muihin tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttöön. Vapettamisen lisäksi ongelmana koettiin alaikäisten vapen kauppaaminen toiselle alaikäiselle. Vastaajat nostivat esille myös vapettamisen rajattoman käytön esim. busseissa, kouluissa kauppakeskuksissa jne.
Vastaajat toivoivat entistä enemmän poliisien valvontaa kaupungille ja kouluille kontrollointia vapettamisen ja muiden päihteiden käytön ehkäisemiseksi ja entistä enemmän puuttumista asiaan. Tiedottamista sekä vanhemmille että lapsille ja nuorille toivottiin enemmän. Myös opastusta vanhemmille kasvatuksesta koettiin tarvittavan lisää. Lainsäädännön koettiin mahdollistavan mm. nikotiinipussien käytön ja siksi myös lain tiukentamista näiltä osin toivottiin.
Nuorten alkoholin käytön kuvailtiin olevan avointa esim. kaupungilla ja toisaalta sitä tiedettiin alaikäisten osalta käytettävän paljolti sisätiloissa nuorten kotona. Esille nousi myös vanhempien myönteinen asenne alaikäisen alkoholin käyttöä kohtaan.
Huumausaineita kohtaan esille nousi pelko niiden yleistymisestä nuorten keskuudessa, ja niiden helposta saatavuudesta. Samoin sekakäytön pelättiin yleistyvän muutamissa vastauksissa. Päihteiden saatavuutta tulisi monen vastaajan mielestä vaikeuttaa esim. lain ja valvonnan toimesta.
Kysymykseen ” Miten voisit itse kuntalaisena osallistua näiden haittojen ehkäisemiseen” tuli 238 avointa vastausta. Vastauksista nousi esille vahva ymmärrys vanhemman roolista esimerkkinä olosta, asioita puhumisen tärkeydestä kotona, tiedon jakamisen tärkeys, vanhemman kasvatuksellinen vastuu ja alaikäisen päihteiden käytön aktiivisesta puuttumisesta. Osa vastaajista koki kyselyyn vastaamisen olevan omalta osaltaan yksi osa ehkäisevää päihdetyötä. Vastauksista nousi esille myös täystyrmäys vanhemmille, jotka hankkivat esim. alkoholia lapsilleen tai suvaitsevat esim. sähkösavukkeen käytön. “En välitä päihteitä alaikäisille, kuten en myöskään ihmisille joilla niistä on ongelmaa”, “En osta enkä välitä mitään päihteitä alaikäisille (tai edes täysi-ikäisille)”, “En missään nimessä välitä päihteitä alaikäisille”, “Kukaan ei saisi välittää juomia tai tupakkatuotteita alaikäisille”.
Harrastusten pariin ohjaaminen nähtiin tärkeänä suojaavana tekijänä päihteiden käytön aloittamisen ehkäisyssä.
Nuorten 13-18v vastaukset
Vastaajista 64% oli salolaisia yläkoululaisia, 34% lukiolaisia ja 5% ammattiopistossa opiskelevia. Vain 0,3% vastanneista ei opiskellut missään ja 0,3% opiskeli muualla. Salolaisten nuorten kyselyyn vastanneiden osuus oli n= 327, koko Varsinais-Suomessa n= 4435.
Nuorilta kysyttiin mm. mielipidettä päihteiden käytöstä Salossa, omaa näkemystä alaikäisten päihteiden käytöstä Salossa, näkemyksiä alaikäisille välitetyistä päihteistä, haitoista, joita koitunut kohdatessa päihtynyt ihminen julkisella paikalla ja nuoren huolesta läheisen päihteiden käytöstä. Avoimella kysymyksellä haluttiin tietää ”Mitä asuinpaikassasi kannattaisi tehdä, että lapset ja nuoret eivät kokeilisi tai alkaisi käyttää alkoholia, tupakka- ja nikotiinituotteita tai huumausaineita tai pelaisi rahapelejä? Kenen pitäisi tehdä jotain?
Nuorilta kysyttiin näkemystä siitä, käytetäänkö siellä missä nuori asuu, liikaa alkoholia ja muita päihteitä. Myös näkemyksestä rahapelaajien määrästä oltiin kiinnostuneita. Lähes kolmasosa oli sitä mieltä, että alkoholia, nikotiinituotteita ja tupakkaa käytetään liikaa. Sähkösavukkeita lähes 70% piti liiallisena omassa elinympäristössä. Noin 13% oli sitä mieltä, että kannabista käytetään liikaa ja muita huumeita 12%. Rahapelejä piti liiallisena pelaamisena 15% vastaajista. Lähes 30% ei osannut kuitenkaan sanoa päihteiden käyttöön liittyviin kysymyksiin mitään.
Kysymykseen, jossa selvitettiin, onko nuori nähnyt alaikäisellä päihteiden käyttöä omassa asuinkunnassa viimeisen 12 kuukauden aikana, osoitti, että suuri osa kyselyyn vastanneista nuorista on nähnyt ikätovereista jonkun päihteen vaikutuksen alaisena. Alkoholin käyttöä kertoi nähneensä 71%, savukkeita 76%, nuuskaa 67%, nikotiinipussien käyttöä 51%, sähkösavukkeita 88%, kannabista 23%, muita huumausaineita 15% ja rahapelaamista 29%.
Nuoret kertoivat nähneensä alaikäisille hankitun päihteitä lähes yhtenevästi kouluterveyskyselyn kanssa. Iso osa vastanneista ei kuitenkaan osannut sanoa tähän kysymykseen mitään. Havainnot olivat yleisempiä alkoholin ja nikotiinituotteiden kanssa kuin huumausaineiden kanssa.
Nuorista vastanneista 30% kertoi pelänneensä kuluneen 12 kuukauden aikana kadulla tai julkisella paikalla kohtaamaansa päihtynyttä henkilöä. Jopa 13% kertoo joutuneensa ahdistelun tai häirinnän kohteeksi kadulla tai julkisella paikalla päihtyneen henkilön toimesta.
Jopa neljäsosa nuorista kertoo olevansa huolissaan jonkun läheisen ihmisen (esim. äidin, isän, isovanhempien, sisarusten, kavereiden) alkoholin käytöstä. Läheisten tupakka- ja nikotiinituotteiden käytöstä oli huolissaan 30% nuorista. Kannabiksen käytöstä (9%), muiden huumausaineiden käytöstä (7%), lääkkeiden väärinkäytöstä (8%) ja rahapelaamisesta (8%) oltiin myös huolissaan.
Avoimessa kysymyksessä kysyttiin ”Mitä asuinpaikassasi kannattaisi tehdä, että lapset ja nuoret eivät kokeilisi tai alkaisi käyttää alkoholia, tupakka- ja nikotiinituotteita tai huumausaineita tai pelaisi rahapelejä? Kenen pitäisi tehdä jotain? Kerro esimerkkejä, mitä pitäisi tehdä tai mikä auttaisi. Avoimeen kysymykseen vastasi 109 nuorta.
Monesta vastauksesta nousi esille nuorten tarve faktatiedolle esim. sähkösavukkeen suhteen ja toivottiin esim. kouluissa annettavan nykyistä enemmän lisää tietoa sähkösavukkeen haitoista aiempaa aikaisemmin, jo alaluokilla. Myös rahapeleistä puhumista toivottiin kouluihin oppituntien sisällöksi.
Aikuisten toivottiin olevan jämäkämpiä ja puuttuvan vapettamiseen nykyistä enemmän esim. bussissa ja koulujen WC:ssä. Kouluja toivottiin päihteettömiksi esim. ratsioiden avulla ja löydettäessä toivottiin nikotiinituotteiden takavarikointia. Vessavahteja toivottiin kouluihin, jotta wc:ssa tapahtuva tupakointi loppuisi. Kouluihin toivottiin myös poliiseja esim. valistamaan huumeista. Poliiseja toivottiin myös ratsaamaan ja etsimään vapettamiseen liittyviä aineita ja tarvikkeita koulupäivän aikana.
Nuoret toivoivat päihteiden myymisen lopettamista kaupallisella tasolla ja rangaistusten koventamista.
Moni nuori koki, että vanhempien tulisi olla kiinnostuneempia lapsistaan ja esim. asettavan kotiintuloajat. Moni nuori koki myös, että vanhemmat ja muut nuoren elinympäristössä olevat aikuiset antavat huonoa mallia käyttämällä itse päihteitä.
Muutamassa vastauksessa harrastusten nähtiin olevan suojatekijä ja erilaisia harrastusryhmiä toivottiin kouluihin enemmän.
Yhteenveto
Kunnassa tehtävä ehkäisevä päihdetyö ei ollut kyselyn mukaan tuttua 70%:lle vastanneista salolaisista aikuisista. Ehkäisevä päihdetyö tuleekin tehdä näkyväksi ja osallistaa siihen lapset ja nuoret ja heidän vanhempansa mukaan ja sitä tulee tehdä nykyistä enemmän.
Kyselyn vastauksista sekä aikuiset että nuoret toivoivat aikaisempaa aktiivisempaa puuttumista alaikäisten päihteiden käyttöön. Aikuisten ja nuorten havainnot alaikäisten päihteidenkäytöstä ei myöskään poikennut suuresti toisistaan. Vastausten mukaan työtä riittää ja päällimmäisenä avoimissa vastauksissa oli lapsiin ja nuoriin vaikuttaminen.
Ehkäisevän päihdetyön vastuu kuuluu kunnalle mutta sitä tehdään parhaimmillaan yhdessä eri ammattilaisten ja viranomaisten sekä yhteisöjen ja perheiden kanssa. Ehkäisevä päihdetyö kuuluu siis kaikille. Ehkäisevä päihdetyö on parhaimmillaan asenne, joka heijastuu ajatuksiin ja arvoihin.
Kyselyn vastauksista nousee paljon merkityksellisiä aiheita ehkäisevän päihdetyön kehittämisen ja suunnittelun aloittamiseen. Salossa ehkäisevän päihdetyön yhteistoimintaryhmä aloittaa työskentelyn tammikuussa. Nyt nousseita ilmiöitä, huolenaiheita ja vastaajien toiveita otetaan huomioon toimintaa suunnitellessa.
Ammattilaisilla ja viranomaisilla on oma osuus ehkäisevässä päihdetyössä mutta myös vanhemmilla on tärkeä rooli päihdekasvatuksessa. Vanhemmilta toivotaan mm. yhteistä rintamaa ja ajatusta siltä osin, että päihteet eivät kuulu lapsille. On hyvä myös muistaa, että vanhemmuuden yksi tärkeimmistä tehtävistä on suojata lapsen kasvua ja kehitystä. Nuorten vastauksista voitaneen ajatella, että se on myös heidän oma toiveensa: ”Lapsien kasvatus. Vanhempien esimerkki tai kavereiden käyttö johtaa useimmiten omaankin kokeiluun”, ”vanhempien pitäisi olla kiinnostuneempia lapsistaan ja olla enemmän tekemisessä lasten/nuorten kanssa”, ”Nuorten varsinkaan lasten ei pitäisi olla yö aikaan poissa kotoa”.
