Kirjoittaja Satu-Maarit Hildén
THL kutsui Terve Suomi-tutkimukseen vuonna 2022 satunnaisotannalla mukaan tutkimukseen noin 60 000 yli 20v henkilöä. Vastanneiden osuus oli noin 47% kutsutuista, ja alueellisesti vastanneet jakautuivat noin 2800 henkilöä/ hyvinvointialue.
Salossa tehtiin satunnaisotoksella Terve Suomi- tutkimus vuodenvaihteessa 2023-2024. Kyselyyn kutsuttiin 2800 salolaista, joista noin puolet vastasi kyselyyn. Tulokset ovat saatavilla viikolla 17/2024. Tulosten tultua voidaan todeta mahdollinen muutos työkyvyssä edelliseen valtakunnalliseen tutkimukseen verraten ja lähteä suunnittelemaan toimenpiteitä, joilla voidaan vaikuttaa myönteisesti ihmisten toimintakykyyn ja siihen vaikuttaviin osatekijöihin.
Tutkimuksessa v.2022 haluttiin selvittää aikuisväestön toimintakykyä eli kykyä selviytyä itseään tyydyttävällä tavalla jokapäiväisen elämänsä toiminnoista omassa elinympäristössään. Toimintakyvyn selvittämiseksi oltiin halukkaita saamaan käsitys työikäisten toimintakyvyn eri alueista kuten
On ilmeistä, että koettu työkyky heikkenee iän myötä. Vuosien 2017 ja 2023 välillä naisten koettu työkyky on heikentynyt verrattuna miehiin. Lähes joka 5. työikäisistä 40-54-vuotiaista naisista koki itsensä osittain tai täysin työkyvyttömäksi. Vuonna 2017 miesten ja naisten koettu työkyky kuvautui vielä saman suuruisena.
Masennusoireilu ja yleistyneen ahdistuneisuuden esiintyvyys on yleisintä 20–39-vuotiailla. Naisista lähes viidesosa ja miehistä, joka kymmenes kokee masennusoireita. Koulutusryhmittäin masennusoireilu on yhtä yleistä.
Kaamosoireilua esiintyy naisista viidesosalla ja miehistä kymmenesosalla on. Kaamosoireilu on harvinaisinta 65 vuotta täyttäneillä. Yleisintä kaamosoireilu on 20–39-vuotialla. Kaamosoireilun pitkittymistä ja voimistumista tulisi ehkäistä etenkin tässä ikäryhmässä.
Nuorempien ikäryhmien elämänlaatu on parempi kuin 75 vuotta täyttäneiden.
Kummankin elämänlaatumittarin mukaan koulutusryhmien väliset erot ovat melko suuret: ylimmässä koulutusryhmässä elämänlaatu on tuntuvasti parempi kuin alimmassa. Työikäisten elämänlaatu on kuitenkin vuonna 2022 ollut alhaisempi kuin kaksi ja neljä vuotta aikaisemmin. Ratkaisuna elämänlaadun paranemiselle voisi olla mm. työn kuormittavuuden pienentäminen, työelämän epävarmuustekijöiden minimalisoiminen ja riittävän toimeentulon turvaaminen kaikille.
Yksinäisyyden ja erittäin heikon osallisuuden kokemukset ovat yleisimpiä 20–39-vuotiaiden ikäryhmässä ja matalammin koulutetuilla. Yksinäisyyden kokemukset ovat yleistyneet vuodesta 2018 vuoteen 2022, sekä miehillä että naisilla. Yksinäisyyden tunnetta aikuisväestön osalta koki yli puoli miljoonaa henkilöä.
Heikon osallisuuden ja yksinäisyyden kokemukseen tulisi vastata mm. siten, että tuettaisiin sosiaalisia suhteita ja lisättäisiin mahdollisuuksia merkitykselliseen elämään. Toimenpiteitä olisi hyvä kohdistaa erityisesti nuorille aikuisille.
Työikäisten toimintakyky on heikentynyt viimeisten vuosien aikana. Psyykkisen kuormittumisen lisäksi myös yksinäisyys ja heikko osallisuuden kokemus on lisääntynyt. Koettu elämänlaatu on myös heikentynyt. Erityisesti nuorten aikuisten tilanne on huolta herättävä ja varsinkin nuorten naisten osalta tulokset ovat huolestuttavia. Koulutusryhmien väliset erot näkyvät tutkimuksessa: alemman koulutuksen saaneilla ongelmat olivat yleisempiä kuin korkeamman koulutustason saaneilla.
Toimintakyvyn ylläpitämiseksi jokainen voi itse tahollaan edistää terveellisiä elintapoja. Liikunta auttaa stressiin ja mielialaan, myös ahdistukseen. Päihteetön elämä jo itsessään vähentää ahdistusta ja masennusta. Säännöllinen arki rutiineineen tukee toimintakykyä.
Toimintakyvyn edistämistoimet tulee suunnata erityisesti sinne mihin ongelmat ovat kasautuneet. Polarisaatiokehitystä tulee ehkäistä käytettävissä olevien keinojen avulla. Salolaisten osallisuuden kokemukseen ja hyvinvointiin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Peruspalveluja ja resursseja tulisi vahvistaa mikä lienee haastavaa tässä hetkessä.
Uusien tutkimustulosten valossa päästään keväällä 2024 suunnittelemaan toimenpiteitä työikäisten aikuisten ja erityisesti nuorten aikuisten osalta heidän hyvinvointinsa ja työkykynsä parantamiseksi. Lisäksi on tärkeää parantaa kaikenikäisten kuntalaisten kokemusta siitä, että he pystyvät vaikuttamaan omaan elämään ja yhteiskunnassa oleviin asioihin. Toimenpiteitä tulee kohdistaa myös yksinäisyyttä kokeville aikuisille.
