Kirjoittaja Satu-Maarit Hildén

Rahapelaaminen ilmiönä

Suomessa rahapelaaminen on hyvin yleistä. Noin 65% suomalaisista pelaa kohtuullisesti. Noin 22% suomalaisista ei pelaa lainkaan. Tyypillisiä rahapelejä ovat esimerkiksi rahapeliautomaatit, lotto, raaputusarvat, vedonlyöntipelit ja nettikasinot. Suuri osa hakee peleistä jännitystä ja ajanvietettä elämäänsä. Osaa taas motivoi pelaamaan tiukka rahatilanne. Osalle pelaaminen on keino lievittää yksinäisyyden tunnetta tai keino rentoutua.  Joillekin rahapelaamisen viihdekäytöstä tulee riskikäyttöä, osalle kehittyy ongelmapelaamista tai jopa rahapeliriippuvuus.  Rahapeliongelmien esiintyvyys on suurempi niillä pelaajilla, jotka pelaavat useita kertoja viikossa.

Yksittäisiä haittoja aiheuttava riskipelaaminen edeltää usein ennen varsinaista peliongelmaa. Riskitasolla pelaa lähes 400 000 henkilöä eli 11 % suomalaista.  Rahapeliongelma heijastuu myös heidän lähipiiriin: jopa yli 700 000 suomalaisella on peliongelmasta kärsivä läheinen. Varsinaisen rahapeliongelman on kehittänyt noin 112 000 henkilöä eli 3% suomalaisista. Ongelmapelaamiseen liittyy ihmissuhdeongelmia, taloudellisia ongelmia ja terveysongelmia.  Puolelle ongelmapelaajista eli 52 000:lle on kehittynyt rahapeliriippuvuus, joka on vakavin rahapeliongelmanmuoto ja johon liittyy voimakas ja pakottava tarve rahapelaamiselle. Pakonomainen pelaaminen menee kaiken muun asian edelle. Haitallisia seuraamuksia tulee laaja-alaisesti jo edellä mainittujen lisäksi kaikille elämän osa-alueille, kuten esim. opiskelulle ja työelämälle.  Eniten uusia peliriippuvuusdiagnooseja tehtiin 18-44 -vuotiaille (2019)

Veikkaus on vuoden 2023 alusta edellyttänyt vahvaa tunnistautumista Veikkauksen lotto- yms. pelaamisen osalta. Nyt myös raha-arpoja ostavalle tunnistautuminen tuli pakolliseksi vuoden 2024 alusta lähtien. Tunnistautumisen tarkoitus on mm. ennaltaehkäistä pelihaittojen syntymistä ja helpottaa ikärajavalvontaa. Ikärajavalvonta onkin varsin perusteltua sillä uusimman Kouluterveyskyselyn (2023) mukaan rahapelaaminen on lisääntynyt Salossa nuorten kaikilla tutkituilla kouluasteilla. Peruskoulun 8 ja 9lk:n vastanneista nuorista 8.4% kertoi pelaavansa rahapelejä viikoittain. Viikoittain pelaavien peruskoululaisten osuus on ollut näin suuri viimeksi vuonna 2013. Lukiolaisten 1 ja 2 lk:n vastanneista viikoittain pelaavien määrä oli 4,1% ja ammattiopiston 1 ja 2 lk:n vastanneista 9,6%. Nuorten riippuvuus kehittyy nopeammin kuin aikuisten heidän aivojen kehittymisen keskeneräisyyden vuoksi ja on siksi huolestuttavaa, että alaikäisten pelaajien määrä on näin suuri. Toiminnallista riippuvuutta kaiken ikäisillä on omiaan kehittämään rahapelaamisesta saatu nopea mielihyväkokemus.  Ulkomaalaiset nettipelikasinot havittelevat pelaajia sivuilleen esim. nuorten käyttämien some-sivustojen ja kaupallista yhteistyötä kasinojen kanssa tekevien somevaikuttajien kautta.  Pelaaminen onnistuu myös alaikäiseltä, koska tunnistautumista tai rekisteröimistä ei tarvita kirjautumisen yhteydessä suurimmassa osassa ulkomaalaisista nettikasinoista.

Omaan pelaamiseen kannattaa kiinnittää ajoissa huomiota. Rahapelaaminen voi kääntyä viihdepelaamisesta riski- tai ongelmapelaamiseksi nopeastikin. Itseltä tai läheiseltä voi kysyä tilanteen selvittämiseksi esimerkiksi: pelaako enemmän kuin oli suunnitellut tai mihin olisi ollut varaa, karsiiko muista menoista pelaamisen takia, yrittääkö voittaa hävityt rahat takaisin, lainaa rahaa pelaamisen jatkamiseen, lyökö laimin työtä, opiskelua tai ihmissuhteita.
Riskipelaamista ylläpitää hyvin erilaiset ja yksilölliset syyt. Itsehoito ja lyhyet interventiot ovat usein toimiva ja riittävä apu tilanteen ratkaisemiseksi. Oma-apuvälineet eri nettisivustoilla tarjoavat hyvin monipuolista apua, tukea ja interventioita apua tarvitseville. Rahapelaamisen pelihaitoista ja saatavilla olevasta tuesta tarvittaessa kannattaisi olla tietoinen jo ennen mahdollista ongelmapelaamista. Myös peliriippuvaisille on saatavilla hoitoa verkossa.

Valtakunnalliset palvelut