Hyppää sisältöön
Hyvinvointiblogissa Salon kaupungin asiantuntijat seuraavat ja kirjoittavat artikkeleita ajankohtaisista kaupungin asukkaiden hyvinvointiin liittyvistä aiheista laajalla spektrillä. Kynän varressa tai näppäimistön äärellä on pääasiassa ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön koordinaattori Satu-Maarit Hildén, mutta toisinaan myös muita vierailevia asiantuntijoita.

Kirjoittaja: Satu-Maarit Hildén

Turmiolan Tommista tähän päivään – tarina suomalaisten suhteesta alkoholiin

Suomalaisessa kulttuurissa alkoholi on ollut mukana hyvin kauan. Kansantaru Turmiolan Tommista (1858) kertoo ajalleen tuttuun tapaan miehestä, jonka elämä kietoutuu viinaan. Tarina on karu, mutta tunnistettava: alkoholi on lohtu, pakopaikka ja tapa kuulua joukkoon, mutta samalla myös voima, joka vie elämää väärään suuntaan.

Vaikka maailma on muuttunut, moni teema Turmiolan Tommin tarinassa elää yhä. Alkoholi ei ole Suomessa ollut vain päihde, vaan osa arkea, juhlaa, työn vastapainoa ja sosiaalisia rituaaleja.

 

Miksi alkoholia on käytetty?

Alkoholin käyttöön on kautta historian liittynyt monia syitä, eikä ilmiötä voi selittää yhdestä näkökulmasta. Alkoholi on ollut osa ihmisten arkea, juhlaa ja selviytymistä usein tavalla, joka on tuntunut luonnolliselta omassa ajassaan.

Historiallisesta näkökulmasta alkoholia on käytetty osana raskasta arkea. Fyysisesti kuormittavassa työssä ja kylmissä olosuhteissa alkoholin on koettu lämmittävän kehoa, antavan energiaa ja helpottavan väsymystä. Aikoina, jolloin lääketieteellistä tietoa oli vähän ja arki oli niukkaa, alkoholi nähtiin pikemminkin apuna kuin riskinä.

Sosiaalisesta näkökulmasta alkoholi on toiminut yhteisöllisyyden rakentajana. Se on kuulunut juhliin, talkoisiin ja merkkipäiviin, ja sen avulla on ollut helpompi solmia suhteita, purkaa jännitystä ja käydä keskusteluja. Alkoholi on madaltanut sosiaalisia rajoja ja tarjonnut tunteen yhteenkuuluvuudesta erityisesti kulttuureissa, jossa tunteiden ilmaiseminen ei ole aina ollut helppoa.

Psykologisesti alkoholi on tarjonnut hetkellistä helpotusta stressiin, huoliin ja vaikeisiin tunteisiin. Se on voinut toimia keinona paeta arjen paineita, lievittää yksinäisyyttä tai vähentää hetkellisesti ahdistusta. Monille alkoholi on ollut tapa rauhoittua tai unohtaa, ainakin hetkeksi.

Kulttuurisesti alkoholi on ollut pitkään vahva osa suomalaisia tapoja ja odotuksia. Juhliin on “kuulunut” alkoholi, ja juomattomuus on voinut vaatia selittelyä. Alkoholin käyttö on ollut normi, johon on liittynyt kirjoittamattomia sääntöjä siitä, milloin, miten ja miksi juodaan.

On tärkeää tunnistaa, että monelle alkoholi on ollut ja on edelleen osa elämää ilman merkittäviä haittoja. Samalla kansallinen tutkimus osoittaa, että alkoholin käyttöön liittyy myös huomattavia terveys- ja hyvinvointiriskejä, jotka koskettavat niin yksilöitä, perheitä kuin koko yhteiskuntaa. Juuri tästä syystä alkoholisuhteen tarkastelu on yhä useammalle ajankohtaista: ei syyllistämisen, vaan ymmärryksen ja tietoisten valintojen näkökulmasta.

 

Muuttuva aika, muuttuvat asenteet

Viime vuosikymmeninä suomalaisten suhde alkoholiin on alkanut muuttua. Yhä useampi pohtii omaa jaksamistaan, palautumistaan ja arjen kuormitusta. Tietoa alkoholin vaikutuksista on enemmän kuin koskaan.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on toistuvasti tuonut esiin, että alkoholin käyttö on yhteydessä muun muassa unihäiriöihin, mielialaoireisiin, kohonneeseen verenpaineeseen ja moniin kansansairauksiin. Samalla on havaittu, että jo lyhyet alkoholittomat jaksot voivat parantaa unen laatua, vireystilaa ja keskittymiskykyä.

Erityisesti nuoremmat sukupolvet suhtautuvat alkoholiin aiempaa tietoisemmin. Kaikki eivät halua toistaa vanhoja malleja. Turmiolan Tommin tarina ei tunnu enää ainoalta vaihtoehdolta.

 

Lupa valita toisin

Nyky-Suomessa alkoholin käyttö ei ole enää itsestäänselvyys. Alkoholittomat vaihtoehdot ovat arkipäivää, ja keskustelu hyvinvoinnista on avartunut. Yhä useampi kysyy:

  • Miksi juon?
  • Milloin alkoholi lisää hyvinvointia ja milloin ei?
  • Millainen olen ilman alkoholia?

Tässä kohtaa kuvaan astuu myös uudenlainen ajattelu: uteliaisuus omia tottumuksia kohtaan ilman leimaamista tai ääripäitä.

 

Lopuksi: Tipaton tammikuu, nykypäivän vastakertomus

Tipaton tammikuu on osa tätä muutosta. Se ei ole moraalinen kannanotto eikä lupaus loppuelämästä, vaan mahdollisuus pysähtyä. Kuukauden mittainen tauko alkoholista tarjoaa tilaisuuden tarkastella omaa arkea ja sen vaikutuksia hyvinvointiin.

Monelle tipaton tammikuu tarkoittaa:

  • parempaa unen laatua
  • tasaisempaa mielialaa
  • enemmän energiaa arkeen
  • selkeämpää suhdetta omiin valintoihin

Siinä missä Turmiolan Tommin tarina kertoo ajasta, jolloin vaihtoehtoja oli vähän, Tipaton tammikuu edustaa tätä päivää: aikaa, jossa jokaisella on lupa valita toisin, edes hetkeksi.

Ehkä suurin muutos ei olekaan itse alkoholissa, vaan siinä, että pysähdymme kysymään, mitä todella tarvitsemme voidaksemme hyvin.

#eläenemmän #tipaton  #ept-verkosto #ehyt

Apua alkoholin käyttöön mm. verkosta, työterveydestä ja terveysasemalta.
Uusi alku- 30 päivää ilman alkoholia

Alkoholin käytön vähentämisen omahoito-ohjelma