Valtaosa Vuohensaaren puista on kookkaita havupuita; niin komeita kuusia kuin mahtavia mäntyjä. Ympärilläsi kasvaa lukuisia kuusia, mutta edessäsi on myös yksi kookas mänty. Suomessa männyt voivat elää yli 400-vuotiaiksi ja korkein mitattu mänty Suomessa on ollut 42-metrinen. Mäntyjen kävyt ovat kuusenkäpyjä lyhyempiä, lähes pyöreitä ja niiden peitinsuomut ovat avoimemmat. Mäntyjen pihkaa voidaan käyttää mm. tervan ja tärpätin valmistuksessa sekä erilaisissa kylvyissä ja hieronnoissa.
Wiurilan kartanon omistuksessa ollut Vuohensaari tuli salolaisten käyttöön vuonna 1933 lahjoituksena. Lahjakirjan mukaan alueella ovat ”Halikon ja Uskelan kuntain koululapset ja kasvava nuoriso, kieleen ja kansallisuuteen katsomatta oikeutetut saarella oleilemaan, mikäli se tarpeelliseksi havaitaan, asianmukaisen johdon opastamana’’. Lahjakirjan mukaan tuli myös huolehtia, että ”niin hyvin eläin- kuin kasvikuntakin ovat saarella suojattuja”. Saaren itäosa onkin myöhemmin perustettu yksityismaiden luonnonsuojelualueeksi, osaksi Halikonlahden luonnonsuojelualuekokonaisuutta.
Vierailijoita Vuohensaaressa 1930-luvulla Kuva: Salon historiallinen museo
