Vieraileva kirjoittaja Niina Jalo, erityisasiantuntija Varha

Pelaamisen haitat nousussa – Varha tarjoaa tukea ja hoitoa peliongelmiin

Suomalaiset ovat pelikansaa. Takavuosina lottoarvonta keräsi joukot tv:n eteen, tätä nykyä pelataan digilaitteilla ja verkossa. Pelaajabarometri-tutkimuksen (2024) mukaan ainakin joskus rahapelejä pelaa 64 % suomalaisista.  Kännykän mobiilipelejä pelaa noin puolet suomalaisista, tietokoneella tai konsolilla pelaavia on 20–25 %. Lapsista ja nuorista lähes kaikki pelaavat ainakin joskus.  

Pelaamisesta haetaan viihdettä, jännitystä ja yhdessä tekemistä mutta myös helpotusta stressiin, huoliin tai pahaan oloon. Ongelmallinen pelaaminen onkin monitahoinen ilmiö, eikä sille ole yhtä selkeää määritelmää. Runsaskaan pelaaminen ei aina tarkoita ongelmaa, jos se pysyy hallinnassa eikä aiheuta haittaa arkeen. Pelaamisesta voidaan puhua ongelmana silloin, kun sitä ei enää pysty säätelemään tai se alkaa vaikuttaa kielteisesti omaan tai läheisten elämään.  Pelaamisen haitat voivat vaikuttaa esimerkiksi uneen, ihmissuhteisiin, opiskeluun, työelämään, terveyteen tai talouteen. 

Digipelaaminen kuormittaa erityisesti lapsia ja nuoria 

”Lasten ja nuorten kohdalla pelaamisen haitat liittyvät usein siihen, että pelaaminen vie aikaa muilta tärkeiltä asioilta” kertoo Varhan ehkäisevän päihdetyön asiantuntija Niina Jalo. Pelaaminen voi vähentää unta, liikuntaa, läksyihin käytettyä aikaa, perheen yhteisiä hetkiä tai kavereiden tapaamista kasvokkain. Pitkä ruutuaika voi näkyä myös päänsärkynä sekä niska- ja hartiavaivoina. 

Ongelmallisesta digipelaamisesta puhutaan silloin, kun pelaaminen muuttuu hallitsemattomaksi eikä sitä pysty lopettamaan tai säätelemään. Pelaaminen voi myös vaikuttaa mielialaan: ärtymys, levottomuus tai vetäytyminen voivat kertoa siitä, että pelaaminen kuormittaa arkea liikaa. 

Nuoremmille lapsille aikuisten asettamat selkeät rajat ovat tärkeitä, jotta lapsi oppii itse säätelemään pelaamistaan. Vanhempien tukena voivat toimia Opetushallituksen ja THL:n laatimat digisuositukset. Esimerkiksi 11–13-vuotiaille suositellaan vapaa-ajan ruutuaikaa enintään kaksi tuntia päivässä. 

Rahapelaaminen voi johtaa vakaviin taloudellisiin ongelmiin 

Silloin kun pelataan rahasta, haitat näkyvät taloudellisina vaikeuksina. Rahapeliongelma vaikuttaa myös mielenterveyteen ja ihmissuhteisiin. Hallitsematon rahapelaaminen voi johtaa velkaantumiseen, salailuun, häpeään, stressiin ja syyllisyyden tunteisiin. Pahimmillaan riippuvuus voi johtaa jopa itsetuhoisiin ajatuksiin. 

Rahapeliongelmat eivät aina näy ulospäin. Moni pelaa pitkään salassa, ja avun hakeminen voi tuntua vaikealta häpeän vuoksi. Arviolta 3–4 prosenttia suomalaisista kärsii pelihaitoista. ”Rahapeliongelma voi pysyä pitkään piilossa, koska siihen liittyy usein salailua, häpeää, salailua ja yritystä pärjätä yksin. Apua kannattaa hakea jo silloin, kun oma tai läheisen pelaaminen alkaa mietityttää – ei vasta kriisin keskellä”, Pelirajaton-toiminnan suunnittelija Jouni Saarelainen 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL julkaisi talvella 2026 uudet rahapelaamisen riskirajat sekä testin oman pelaamisen arviointiin. Riskirajat kiteytyvät muistisääntöön 2–4–2: pelaamiseen tulisi käyttää enintään kaksi prosenttia nettotuloista kuukaudessa, pelata enintään neljänä päivänä kuukaudessa ja välttää pelaamasta toistuvasti useampaa kuin kahta eri pelityyppiä.  

Apua on saatavilla 

Jos oma tai läheisen pelaaminen mietityttää, apua kannattaa hakea ajoissa. Tukea on tarjolla sekä digipelaamisen että rahapelaamisen aiheuttamiin ongelmiin.  

”Varsinais-Suomen hyvinvointialueella on lisätty peliongelmiin liittyvää osaamista niin terveydenhuollossa kuin sosiaalihuollossa”, kertoo päihde- ja riippuvuuspalveluiden ylilääkäri Tuuli Kormano. 

Jotta ehkäiset rahapelaamisesta aiheutuvia haittoja, vältä pelaamasta: 

• Yli 2 % nettotuloistasi kuukaudessa ja  

• yli 4 päivänä kuukaudessa ja  

• yli 2 pelityyppiä toistuvasti. 

Rahapelitesti: Testaa suhteesi rahapelaamiseen – THL 

 Lasten digisuositukset: Lasten digisuositukset 0–13-vuotiaille – THL 

• Alle 2-vuotiaille ei suositella lainkaan ruutuaikaa.  

• 2–5-vuotiaille suositellaan ruutuaikaa enintään tunti päivässä.  

• 6–10-vuotiaille suositellaan ruutuaikaa enintään tunti päivässä. 

• 11–13-vuotiaille suositellaan ruutuaikaa enintään kaksi tuntia päivässä. 

• Lisäksi voi kuunnella musiikkia ja äänikirjoja ilman ruudun katselua. 

• Satunnaisesti laitteita voidaan käyttää enemmän, esimerkiksi perheen yhteinen elokuvien katselu tai pelaaminen ystävien kanssa. 

• Ruudun katsominen on suositeltavaa lopettaa viimeistään tuntia ennen nukkumaanmenoa. 

 Vinkkejä ja tukea rahapelaamisen hallintaan: Vinkkejä ja tukea rahapelaamisen hallintaan – THL 

Mistä apua rahapeliongelmaan: Huoli rahapelaamisesta | Varha 

Vertaistukea peliongelmissa: Kokemusasiantuntijan vastaanotto Varha – Pelirajaton 

Apua rahapelaajille ja pelaajien läheisille Vertaistukea rahapelaajille ja läheisille | Pelirajaton 

Varhan rahapelihaittojen ehkäisyryhmät alkavat, ilmoittaudu mukaan: 
Etäryhmä kokoontuu Teamsissa keskiviikkoisin 28.10.-22.12.2026. 
Ilmoittautumiset viimeistään 7.10.2026: https://link.webropolsurveys.com/S/3F0584ED3A32923D