Kirjoittaja Satu-Maarit Hildén
Maahanmuuttajien yksi merkittävimmistä hyvinvointiin liittyvistä kysymyksistä on mielenterveys. Suomeen tulleen henkilön mielen hyvinvointiin on voinut vaikuttaa hänen kotimaassaan tapahtuneet kriisit tai huonot elinolosuhteet sekä perheen hajoaminen ja yksinäisyys. Sopeutuminen uuteen kulttuuriin ei ole helppoa. Mielenterveys on lisäksi kulttuurisidonnaista ja siksi maahan muuttanut henkilö voi suhtautua auttaviin viranomaisiin ja terveyspalveluihin varauksella. Myös koko käsite, mielenterveys, voi olla henkilölle vieras.
Maahanmuuttajien keskeisimmäksi tarpeeksi on todettu riittämättömästi hoidetut mielenterveysongelmat. Mielenterveysongelmien hoitaminen on oleellista, sillä toimintakyvyn heikentyessä kielen opiskelu ja yhteiskunnan toimintaperiaatteiden oppiminen hidastuu. Aikuisten maahanmuuttajien hoitamattomat mielenterveysongelmat heijastuvat seuraavaan sukupolveen ja saattavat aiheuttaa ylisukupolvista syrjäytymistä.
Maahanmuutto ei automaattisesti tarkoita sitä, että henkilön mielen hyvinvointi vaarantuu. Muuttokokemus on kuitenkin arvioitu olevan mahdollinen riskitekijä mielen hyvinvoinnille. Oleskelun edetessä psyykkinen vointi saattaa kuitenkin heiketä. Merkittävin mielenterveyshäiriön esiintyvyyteen vaikuttava tekijä on maahanmuuttosyy. Mielenterveyden häiriöt ja ongelmat ovat yleisempiä turvapaikanhakijoilla ja pakolaisilla kuin muilla maahan muuttaneilla tai kantaväestöllä. Eri tutkimuksissa on pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden todettu kärsivän masennuksesta ja traumaperäisestä stressihäiriöstä.
Maahanmuuttajan psyykkisen hyvinvoinnin palauttamiseksi perustarpeiden tyydyttymisen lisäksi on tärkeää palauttaa toimijuuden tunto ja mahdollistaa oman elämän saavuttaminen. Porttina tähän voi toimia esimerkiksi suomen kielen oppiminen. Uuden kielen oppiminen helpottaa luonnollisesti opiskelua ja integroitumista ja oman elämän haltuun ottamista. Siten kielen oppiminen voi toimia ennalta ehkäisevänä tekijänä mielenterveysongelmien syntymiselle.
Salon kaupungilla on käytössään kotouttamisohjelma (411,65 Kt), jossa on kuvattu sekä tämänhetkiset palvelut maahanmuuttajille, että kehittämistoimenpiteet, joilla tuetaan maahanmuuttajien asettautumista Saloon. Salossa toimii lisäksi maahanmuuttajaneuvosto, jonka yhtenä tehtävänä on vahvistaa ja kehittää suomen kielen oppimismahdollisuuksia ja opiskelumuotoja.
Kaupungin maahanmuuttajapalveluista annetaan tietoa ja neuvontaa maahanmuuttoon, kotoutumispalveluihin ja toimeentulotukiturvaan liittyvissä asioissa. Yksikkö tarjoaa maahanmuuttajille myös palveluohjausta arkisten asioiden hoitamiseen. Lisäksi maahanmuuttajapalveluissa laaditaan kotoutumissuunnitelmat ja autetaan työnhaussa.
Kaupungin palvelujen lisäksi tarvitaan muun muassa järjestöjä, yhdistyksiä ja vapaaehtoistoimintaa. Vapaaehtoistoiminta on oivallinen keino vaikuttaa, osallistua ja lisätä yksilön hyvinvointia, niin omaa kuin autettavankin. Vapaaehtoistoimintaa organisoi usein järjestöt mutta sitä voi toteuttaa yksityisetkin henkilöt. Tarvitaan vain yksi innokas henkilö ja loppu voi olla historiaa. Näin kävi salolaiselle ammattiopiston ammatillisena ohjaajana toimivalle Saaralle. Hän kohtasi työssään maahanmuuttajia, joiden kielitaitoa kritisoitiin työelämässä. Siitä motivoituneena hän päätti perustaa maahanmuuttajille kielikerhon ja pyysi tuekseen kaksi koulun omaa opettajaa, Wilman ja Olgan. Kaikki kolme toimivat vapaaehtoisina koulun tarjoamissa tiloissa. Kielikerhoon halukkaat saavat tulla matalan kynnyksen periaatteella. Myös lapset ovat tervetulleita; heitä hoitaa vanhempien kielikerhon ajan vapaaehtoinen, joka itse opiskelee alaa ammattiopistossa. Aikuisten kerhossa harjoitellaan suomen kieltä, kehitetään puhekielen taitoa ja rohkaistaan käyttämään suomen kieltä. Pian vuoden ajan toimineessa kerhossa käy tällä hetkellä 15-30 aktiivista maahanmuuttajaa ja pakolaista yhteensä 20 maasta ympäri maailmaa. Sodat ja maiden väliset ristiriidat eivät näy eivätkä kuulu tunnilla. Suomessa heitä yhdistää kaksi asiaa, kieli ja sen jokainen haluaa oppia sekä oma pieni yhteisö, jossa jokainen tukee toistaan. Yksinäiset ihmiset ovat ryhmästä saaneet kielitaidon lisäksi ystäviä ja vertaistukea.
Osallistujien kielitaito on kehittynyt merkittävästi vuoden aikana, he ovat olleet sitoutuneita ja heillä on halu integroitua suomalaiseen yhteiskuntaan. Osalla heistä on akateeminen koulutus kotimaassaan. Kielitaidon kehittymisen ja yhteisöllisen kokemuksen myötä he ovat saaneet mahdollisuuden paitsi integroitua Suomeen mutta myös parantaneet sellaisia yksilöllisiä suojatekijöitä, joiden tiedetään auttavan mielenterveyden häiriöissä, myös ennalta ehkäisevästi.
Lisätietoa kielikerhosta saara.snellman@sskky.fi.
Lisätietoja Salon kaupungin maahanmuuttajapalveluista:
Maahanmuuttokoordinaattori Marina Mgvdeladze
p. +358504335106, sähköposti: marinamgvdeladze@salo.fi
