Kirjoittaja Satu-Maarit Hildén
Lasten ja nuorten hyvinvoinnista keskustellaan paljon, ja viimeisimmän kouluterveyskyselyn 2025 tulokset tarjoavat jälleen arvokasta tietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Tulokset kertovat sukupolvesta, jonka elämässä on sekä uusia mahdollisuuksia että uudenlaisia riskejä.
Yksi huolestuttavimmista havainnoista liittyy nikotiinituotteisiin. Vaikka perinteinen tupakointi ja nuuskan käyttö ovat ilahduttavasti vuosien saatossa vähentyneet, tilalle on tullut uusia käyttömuotoja: sähkösavukkeet ja nikotiinipussit. Niiden käyttö on lisääntynyt nopeasti etenkin perusopetuksen yläkouluissa ja toisella asteella mutta myös yhä nuorempien alakoululaisten keskuudessa: Salossa 9 % nelos- ja vitosluokkalaisista on kokeillut sähkösavukkeita ja 2% nikotiinipusseja. Osuus on huomattavasti suurempi kuin valtakunnallinen nikotiinituotteita kokeillen keskiarvo, joka on 5 %. Alueelliset erot ja vaihtelut eri oppilaitosten välillä ovat hyvinkin suuret. Yläkoulun kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisista 8 % käyttää päivittäin sähkötupakkaa ja 6% nikotiinipusseja. Toisen asteen opiskelijoilla ammattiopistossa nikotiinipusseja käyttää päivittäin 18% vastaajista ja sähkötupakkaa 12%. Lukion 1:n ja 2:n opiskelijoista käyttää nikotiinipusseja 7% ja sähkötupakkaa 4%.
Nikotiinituotteet houkuttelevat erityisesti lapsia ja nuoria, koska ne on suunniteltu heitä varten heidän makuunsa ja mielikuvamaailmaansa sopiviksi. Tuotteet maistuvat makeilta, esim. karkilta, eivätkä lainkaan perinteiseltä tupakalta. Pakkaukset ovat värikkäitä ja markkinointi luo kuvan, että käyttö olisi vaaratonta. Lisäksi tuotteita on helppo hankkia netistä tai kavereiden kautta, mikä madaltaa kynnystä kokeilla niitä.
Kuva 1. Salolaisten nuorten nikotiinituotteiden käyttö 2025
On kuitenkin hyvä muistaa, että nikotiini on myrkky ja voimakkaasti riippuvuutta aiheuttava aine (Suomenash.fi). Mitä aikaisemmin käyttö alkaa, sitä suurempi on riski vahvalle riippuvuudelle. Varhain aloitettu nikotiinin käyttö voi muokata aivojen palkitsemisjärjestelmiä tavalla, joka lisää myöhempää riskiä muihin riippuvuuksiin ja psyykkisiin ongelmiin. Lisäksi se heikentää keskittymiskykyä, oppimista ja voi aiheuttaa pitkäaikaisia sydän- ja verisuonivaikutuksia (Kosola, S. ym. 2018).
Nikotiinituotteiden rinnalle nousi tuoreessa tutkimuksessa esiin myös toinenkin haitallinen ilmiö: liiallinen ja hallitsematon netin käyttö. Lähes jokaisella koululaisella on oma älypuhelin, ja se kulkee taskussa mukana kaikkialle. Sosiaalinen media, pelit ja jatkuvat ilmoitukset sitovat huomiota niin tiukasti, että monelle irrottautuminen puhelimesta tai tietokoneesta on vaikeaa. Nuoret kertovattutkimuksessa itsekin, että ruutuaika vie aikaa unelta, harrastuksilta ja ystävien kohtaamiselta kasvokkain. Noin 38% yläkoulun kasi- ja ysiluokkalaisista kertoo, että on usein huomannut olevansa netissä, vaikka ei ole huvittanut. Ammattikoululaisilla luku on 28% ja lukiolaisilla 32%. Nettiriippuvuuden taustalla on samoja mekanismeja kuin päihderiippuvuudessa: mielihyvän hakeminen, palkkiojärjestelmän jatkuva aktivointi ja vaikeus sietää tylsyyttä.
Kouluterveyskyselyn tulokset muistuttavat myös siitä, että lasten ja nuorten mielenterveys tarvitsee huomiota. Vaikka osa nuorista kokee voivansa paremmin kuin aiemmin, liian moni kertoo uupumuksesta, yksinäisyydestä ja ahdistuneisuudesta. Varsinkin tytöillä mielialaoireet ja ahdistuksen kokemukset ovat yleisiä: alakoulun nelos- ja vitosluokkalaisista 33% on kokenut viimeisen 2 viikon aikana vähintään lievää ahdistusoiretta. Myös yläkoulun kasien ja ysiluokkalaisten määrä on ollut suurempi (43%) kuin kansallisella tasolla huolissaan mielialastaan viimeisen 12 kuukauden aikana (32%). Univaikeudet, koulu-uupumus ja jatkuva suorituspaine näkyvät vastauksissa. Kun nuori ei koe voivansa hyvin, myös riski päihteiden käyttöön tai ongelmalliseen netin käyttöön kasvaa.
Kuva 2. Salolaisten nuorten kokemus mielen hyvinvoinnista 2025.
Mikä sitten voisi auttaa? Nikotiinituotteiden kohdalla keskeistä on valvonta, saatavuuden rajoittaminen ja nuorille suunnattu selkeä viestintä siitä, ettei kyse ole vaarattomasta tuotteesta. Nettiriippuvuuden osalta tärkeintä on ohjata lapsia ja nuoria löytämään tekemisen tasapaino: tukea harrastuksiin, liikuntaa ja aitoa vuorovaikutusta kasvokkain. Vanhemmilla ja kouluilla on merkittävä rooli siinä, että vaihtoehtoja ruudulle tarjotaan ja että rajat asetetaan turvallisesti ja johdonmukaisesti.
Alkoholin ja huumeiden osalta nuorten kohdalla kokonaiskuva on kaksijakoinen. Alkoholin käyttö ja humalajuominen ovat pitkällä aikavälillä vähentyneet, mikä on rohkaisevaa. Silti kokeiluja tapahtuu, ja ne alkavat monilla jo varhaisessa murrosiässä. Salolaisista alakoulun nelos- ja vitosluokkalaisista alkoholia oli maistanut joka neljäs lapsi. Yläkoulun kasien ja ysien täysin raittiiden nuorten määrä (61%) on kuitenkin valtakunnallista tasoa paljon pienempi (71%).
Huumeiden osalta käyttö nuorilla on harvinaisempaa, mutta kokeiluja esiintyy, etenkin kannabiksen kohdalla. Kokeilut yleistyvät lukioon ja ammattikouluun mennessä. Jokainen kokeilu ei johda ongelmiin, mutta mitä nuoremmasta kokeilijasta on kyse, sitä suurempi riski on myöhemmille haitallisille käyttötavoille. Siksi päihteiden käytön alkamisiällä on merkitystä. Mitä myöhemmässä vaiheessa se alkaa, sitä vähemmän haittaa niistä muodostuu aikuisiällä.
Kouluterveyskysely muistuttaa meitä siitä, että lasten ja nuorten elämässä päihteet, mielenterveys ja digimaailma kietoutuvat yhteen. Voimme ehkäistä ongelmien kasautumista tukemalla nuoria kokonaisvaltaisesti esim. luomalla turvallisen ja luottamuksellisen ilmapiirin, jossa on lupa puhua vaikeistakin asioista. Aikuiset toimivat esimerkkinä omalla suhtautumisellaan tunteisiin, stressiin ja päihteisiin. Selkeät ja lämpimät rajat sekä arjen rutiinit tuovat nuorelle turvaa. Liikunta, harrastukset, riittävä uni ja terveelliset elämäntavat tukevat hyvinvointia ja oppimista.
Aikuisten on tärkeää huomata muutokset nuoren voinnissa ja puuttua niihin varhain. Päihteistä kannattaa puhua avoimesti ja tukea nuoren kykyä tehdä omia, terveellisiä valintoja. Lisäksi yhteistyö kodin, koulun ja harrastusten välillä vahvistaa nuoren tukiverkostoa.
Blogin lähteenä käytetty:
Kouluterveyskyselyn tulokset 2025
