Ympäristöterveydenhuolto valvoo ja neuvoo
Salon kaupungin ympäristöterveydenhuolto suorittaa monipuolista lakisääteistä valvontaa niin yrityksissä kuin kunnan omissa toiminnoissa ja muissa julkisissa tiloissa. Ympäristöterveydenhuolto tarjoaa kuitenkin myös matalan kynnyksen neuvontaa kaikille yrityksille ja yrittäjiksi haluaville.
Ympäristöterveydenhuolto pähkinänkuoressa:
- Toteuttaa lakiin perustuvaa valvontaa.
- Tekee mm. elintarvikevalvontaa, terveydensuojelulain mukaista valvontaa, tupakka- ja lääkelain mukaista valvontaa, talousvesivalvontaa sekä eläinten hyvinvoinnin valvontaa ja tautivalvontaa.
- Vastaa kaupungineläinlääkärin palveluista.
- Elintarvikevalvontaa tehdään kaikissa yrityksissä ja tahoissa, jotka ovat jossain vaiheessa elintarviketuotantoketjua mukana.
- Terveydensuojelun valvonnan alaisia toimijoita ovat esimerkiksi kauneushoitolat, majoitusyritykset, lasten ja nuorten kohteet ja liikuntatilat.
- Valvontatarkastuksia tehdään säännöllisesti lainsäädäntöön ja riskiarvioon perustuvissa sykleissä.
Elintarvikealan yritysten tulee rekisteröityä ympäristöterveydenhuoltoon
Kaikilla elintarvikealan yrityksillä on lakisääteinen ilmoitusvelvollisuus aloittaessaan toimintaansa. Suurista muutoksista tulisi myös ilmoittaa ympäristöterveydenhuollolle. Lisäksi yrityksen lopettaessa olisi tärkeää tehdä siitä ilmoitus ympäristöterveydenhuollolle, jottei yritykselle koidu tarpeettomia valvontakäyntejä ja -maksuja.
– Muita tapauksia, jolloin yritysten täytyy ottaa meihin yhteyttä, ovat ruokamyrkytystapaukset tai jos on tapahtunut jotain vakavaa ja ihmisille aiheutuisi jotain vaaraa elintarvikkeista. Tällöin lähdemme selvittämään ja valvomaan asiaa, jottei enempää ihmisiä sairastuisi, kertoo Salon kaupungin elintarviketarkastaja Nina Rostiala.
Uudelle aloittavalle elintarvikealan yritykselle riittää joko pelkkä ilmoitus ympäristöterveydenhuollolle, tai jos toiminta on korkeariskistä, toiminta tulee olla viranomaisen hyväksymää.
Kun on kyse uudesta eläinperäisiä tuotteita käsittelevästä laitoksesta, eli toisille yrityksille tuotteitaan myyvästä yrityksestä, tarvitsee se hyväksynnän toiminnalleen. Tällaiset korkean riskin laitokset eivät saa aloittaa toimintaansa ennen hyväksymiskäsittelyä ja siitä tehtyä päätösasiakirjaa. Lisäksi korkean riskin kohteisiin vaaditaan ennakkotarkastus.
Jos kuitenkin kyse on suoraan kuluttajalle elintarvikkeita myyvä yritys, kuten ravintola, kahvila, kauppa tai hotelli – tai vaihtoehtoisesti pelkästään kasviperäisiä tuotteita käsittelevä laitos – riittää pelkkä ilmoitus.
Ilmoitus tulee jättää vähintään kuukausi ennen toiminnan aloitusta. Kun ilmoitus on rekisteröity ympäristöterveydenhuollossa, yritys saa siitä todistuksen.
– Ruokaviraston nettisivuille on tullut viime vuosina hyvää ja selkeää tietoa yrittäjille ja yrittäjiksi haluaville. Suosittelemme, että siellä käytäisiin hankkimassa tietoa ennen kuin ollaan meihin yhteydessä, vinkkaa Rostiala.
Lue lisää elintarvikealan yrityksen perustamisesta Ruokaviraston sivuilta.
Elintarvikevalvonta yksi merkittävimmistä tehtävistä
Yksi suurin ympäristöterveydenhuoltoa työllistävistä tehtävistä onkin elintarvikevalvonta. Valvonnan piiriin kuuluvat niin yksityiset kuin julkiset toimijat.
– Toimimme laajalti kaikkien kanssa, jotka ovat elintarvikkeiden tuotantoketjussa mukana, kuten alkutuotannon toimijoiden, teollisuuden, kaupan alan toimijoiden ja ravintoloiden kanssa, kuvailee Rostiala.
Vuodessa elintarvikevalvonnan tarkastuksia tehdään Salon ja Someron alueella noin 300.
Tarkastuksia yrityksiin ja julkisiin tahoihin tehdään säännöllisesti valvontasuunnitelman perusteella, joka perustuu valtakunnalliseen ohjeistukseen.
– Mitä suuremmat tuotantomäärät ja mitä enemmän tuotannossa käsitellään raakoja eläinperäisiä elintarvikkeita, sitä enemmän tuoteturvallisuudessa on riskejä. Siksi tarkastustiheys on suurempi. Toinen ääripään esimerkki voisi olla varasto, jossa on pakattuja tuotteita eikä mitään kylmäsäilytystä vaativaa. Tällaisessa yrityksessä käytäisiin harvimmin, kuvailee Rostiala.
Elintarvikevalvonnan Oiva-tarkastusten tulokset näkyvät myös kuluttajille
Oiva-tarkastus on ympäristöterveydenhuollon tekemä tarkastus elintarvikealan yrityksiin. Tarkastusten tulokset ovat julkisia, jotka löytyvät yleensä näkyvältä paikalta yrityksessä.
Eriasteisilla hymynaamoilla on kuvattu tarkastuksen eri osa-alueiden tuloksia. Tulokset ovat nähtävissä myös verkosta osoitteesta www.oivahymy.fi.
Eri tarkastettavat osa-alueet saavat arvosanan asteikolta A–D, jossa A on paras. Kokonaisarvosana tai hymynaama määräytyy kuitenkin aina heikoimman osa-alueen mukaan, eli vaikka kaikki muut osa-alueet olisivat olleet A-luokkaa, yksi B pienentää yleisarvosanan B:ksi.
Oiva-raportin perimmäisenä tarkoituksena on ollut lisätä valvonnan näkyvyyttä ja tuottaa asiakkaalle tietoa yrityksestä. Jos asiakasta tervehtii ovella D-tason Oiva-arvosana, voi asiakas vielä siinä vaiheessa miettiä, haluaako hän mennä kyseiseen paikkaan. Lisäksi asiakas näkee, mihin huono arvosana liittyy, huonoon hygieniaan tai vaikka allergeenien puutteelliseen merkintään.
Nina Rostiala esittelee Halikon virastotalon talousveden näytteenottopulloja.
Terveydensuojelulain mukaiset valvontatehtävät
Toinen merkittävä kokonaisuus ympäristöterveydenhuollon valvonnassa on terveydensuojelun kohteiden valvonta. Terveydensuojelun valvonnan alaisia kohteita ovat erilaiset kauneushoitolat ja tatuointistudiot, julkiset saunat, uimahallit ja kylpylät, lasten ja nuorten kohteet, liikuntatilat, uimarannat, majoituspalvelut ja leirintäalueet, erilaiset koulutusta tarjoavat tahot sekä vanhainkodit.
Terveydensuojelun valvonnan piiriin kuuluvilla yrityksillä ja julkisilla toimijoilla on lisäksi samanlainen ilmoitusvelvollisuus toiminnastaan kuin elintarvikealan toimijoilla.
Terveydensuojelun kohteiden tarkastuksissa valvotaan pitkälti sisäilmasto-olosuhteita ja toiminnan hygieenisiä järjestelyjä asiakasturvallisuusnäkökulma edellä. Tarkastukset ovat elintarvikevalvonnan tapaan säännöllisiä, ja niiden syklit ovat yleensä 1–5 vuotta lainsäädännön ja riskinarvion mukaan.
Terveydensuojelun tarkastuksia tehdään Salon ja Someron alueella noin 220 vuosittain.
Neuvontaa ja ohjausta matalalla kynnyksellä
Vaikka ympäristöterveydenhuollon rooli on valvova, asiakkaita halutaan silti neuvoa ja tukea yritystoiminnassa. Viraston toiminnan peruspilarina on myös toimia tasapuolisesti kaikkia kohtaan.
– Nykyisin roolimme on enemmän coachaava. Haluamme olla yritysten tukena ja toivomme, että yritykset olisivat meihin päin yhteydessä matalalla kynnyksellä, kertoo ympäristöterveyspäällikkö Noora Hinkka.
Yritykset ovat aina tervetulleita ottamaan yhteyttä ympäristöterveydenhuoltoon ja kysymään mieltä askarruttavista asioista.
Aina ei ole kysyjälle selkeää, kuuluuko kysymys juuri ympäristöterveydenhuollolle vai esimerkiksi ympäristönsuojelulle. Kysyjä ohjataan kuitenkin aina oikealle taholle.
Esimerkiksi kysymys koiranruoasta ei kuulu ympäristönterveydenhuollon valvonnan piiriin, sillä eläintenruoan valmistusta säännellään rehulainsäädännössä. Tällöin oikea viranomainen vastaamaan kysymyksiin on Ruokavirasto.
– Erot ovat välillä melko häilyväisiä, jolloin kuluttajat ja yrittäjät eivät aina tiedosta niitä. Mutta sen takia olemme täällä, jotta osaamme ohjata kysyjän oikeaan paikkaan, päättää Hinkka.
Tutustu elinvoimapalveluiden ajankohtaisiin artikkeleihin
Kerromme ajankohtaiset kuulumiset, esittelemme uusimmat tiedot, sekä tuomme asiantuntijamme esille artikkeleissamme.