Kirjoittaja Satu-Maarit Hildén
Tuore Tilastokeskuksen kuolemansyytilasto pysäyttää. Suomessa kuoli vuonna 2025 huumausaineisiin 333 ihmistä, mikä on enemmän kuin koskaan aiemmin tilastohistorian aikana. Kuolemia oli 86 enemmän kuin edellisenä vuonna, ja niiden määrä kasvoi kaikissa ikäryhmissä.
Lukujen äärellä on tärkeää muistaa, että tilasto ei kerro vain numeroista. Jokaisen kuoleman takana on ihminen, hänen elämänsä ja usein myös joukko läheisiä, joiden elämään menetys jättää pysyvän jäljen.
Erityisen huolestuttavaa on huumekuolemien lisääntyminen nuorissa ikäryhmissä. Vuonna 2025 huumeisiin kuoli 64 alle 25-vuotiasta, joista neljä oli alaikäisiä. Alle 25-vuotiaiden kuolemia oli 24 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Kaikista 15–24-vuotiaina kuolleista joka viides menehtyi huumeisiin.
Eniten huumekuolemia oli 25–34-vuotiailla, yhteensä 85. Lähes yhtä paljon, 83 kuolemaa, tapahtui 35–44-vuotiaiden ikäryhmässä. Huumeisiin kuolleiden mediaani-ikä oli vain 37 vuotta.
Myös naisten huumekuolemien voimakas lisääntyminen herättää huolta. Vuonna 2025 huumeisiin kuoli 94 naista ja 239 miestä. Naisten kuolemien määrä oli tilastohistorian suurin.
Kuva 1 Huumausainekuolemat Suomessa 2006-2025.
Tilastokeskus.fi
Synkkien lukujen keskellä on yksi asia, joka meidän on tärkeää muistaa: huumekuolemia voidaan ehkäistä. THL:n Huumekuolemien ehkäisyn Suomen mallissa todetaan, että suuri osa huumekuolemista on tapaturmaisia ja estettävissä olevia myrkytyksiä. Erityisen vaarallisia ovat tilanteet, joissa käytetään samanaikaisesti esimerkiksi opioideja, alkoholia ja rauhoittavia lääkkeitä. (Julkari.fi)
Huumausainekuolemien kasvun vuoksi meidän pitäisi pysähtyä miettimään juuri nyt, mitä voimme tehdä ennen kuin seuraava ihminen menetetään.
Ennaltaehkäisy alkaa paljon ennen päihdeongelmaa
Ehkäisevä päihdetyö ei tarkoita vain huumeista ja niiden vaaroista kertomista. Olennaista on vahvistaa lasten ja nuorten hyvinvointia, turvallisia ihmissuhteita ja mielenterveyttä sekä puuttua mahdollisiin ongelmiin mahdollisimman varhain. Salossa onkin aloitettu järjestelmällisen päihdekasvatuksen suunnittelu eri ikäryhmille yhdessä Raision kaupungin ja Varhan asiantuntijoiden kanssa. Mahdollinen pilotti voisi käynnistyä jo ensi vuonna.
Nuoren muuttuneen käyttäytymisen, toistuvien poissaolojen, mielenterveyden vaikeuksien, päihdekokeilujen tai muun huolen ei pitäisi johtaa vain yksittäiseen keskusteluun. Tarvitaan matala kynnys ottaa asia puheeksi ja selkeä polku siihen, mitä sen jälkeen tapahtuu.
Nuoren ei myöskään pitäisi joutua todistamaan ongelmansa vakavuutta saadakseen apua. THL:n ELOSSA – Nuorten huumekuolemien ehkäisyn ohjelmassa 2025–2027 tavoitteena onkin muun muassa sujuvoittaa ja nopeuttaa nuorten pääsyä päihde- ja riippuvuuspalveluihin sekä vahvistaa ammattilaisten osaamista, terveys- ja turvallisuusneuvontaa ja palveluiden välistä yhteistyötä. (THL.fi)
Huumekuolemien ehkäisyssä tarvitaan myös haittoja vähentäviä toimia niiden ihmisten auttamiseksi, jotka jo käyttävät huumeita.
THL:n suosituksissa huumekuolemien ehkäisemiseksi nostetaan esiin muun muassa opioidikorvaushoitoon pääsyn nopeuttaminen, hoidon jatkuvuuden turvaaminen, matalan kynnyksen terveysneuvonta sekä naloksonin saatavuuden lisääminen. Naloksoni on opioidien yliannostustilanteessa käytettävä vastalääke, jota THL suosittelee opioideja ongelmallisesti käyttäville, heidän läheisilleen ja ammattilaisille myös kotiin vietäväksi.
Myös avun hälyttämisen kynnyksen pitää olla mahdollisimman matala. Hätätilanteessa avun pyytämistä ei saa estää pelko viranomaisista tai siitä, miten huumeiden käyttöön suhtaudutaan.
Yksi ehkäisevän työn tärkeistä tehtävistä on myös vähentää huumeita käyttäviin ihmisiin liittyvää stigmaa. THL nostaa stigman vähentämisen yhdeksi huumekuolemien ehkäisyn konkreettisista keinoista, koska häpeä ja ennakkoluulot voivat nostaa avun hakemisen kynnystä.
Ihmisen kohtaaminen ei tarkoita huumeiden käytön hyväksymistä. Se tarkoittaa ihmisen näkemistä päihdeongelman takana.
Kaupungeissa, hyvinvointialueilla, kouluissa, oppilaitoksissa, järjestöissä ja muissa nuoria ja aikuisia kohtaavissa palveluissa voimme tehdä paljon:
Monet näistä ovat samoja toimia, joita THL:n huumekuolemien ehkäisyn suosituksissa pidetään keskeisinä.
Vuoden aikana 333 on luku, jota ei pitäisi joutua hyväksymään uutena normaalina.
Huumekuolemien ehkäisy ei kuulu vain päihdepalveluille. Se kuuluu myös lakisääteiseen, kaupungille kuuluvaan ehkäisevään päihde- ja mielenterveystyöhön, sekä Varhan sosiaali- ja terveyspalveluihin, kouluihin ja oppilaitoksiin, järjestöille, viranomaisille ja meille kaikille.
Kaikkia huumeiden käyttöön liittyviä ongelmia emme pysty ratkaisemaan heti. Mutta paljon voidaan tehdä tässä ja nyt. Voimme tunnistaa huolen aikaisemmin. Voimme kysyä. Voimme kuunnella. Voimme tarjota tietoa. Voimme tehdä avun saamisesta helpompaa. Voimme varmistaa, ettei apua hakevaa ihmistä lähetetä luukulta toiselle. Ja voimme huolehtia siitä, että myös jo huumeita käyttävän ihmisen henkeä suojellaan.
Jokainen ehkäisty huumekuolema tarkoittaa, että yksi ihminen saa mahdollisuuden jatkaa elämäänsä. Siksi työtä kannattaa tehdä ennen kuin on liian myöhäistä.
Blogin lähteet:
https://www.julkari.fi/items/728aad33-8521-4ce4-b69c-2ca9ff4a8deb
https://thl.fi/tutkimus/hankkeet/elossa-nuorten-huumekuolemien-ehkaisyn-ohjelma-2025-2027