Teksti: kulttuurituottaja Suvi Aarnio
Kulttuurikumppanien (KUKU) 1.4.2025 järjestämässä Yhteinen elinvoima -paneelikeskustelussa syvennyttiin kulttuurin rooliin ja merkitykseen kaupungin elinvoiman ja hyvinvoinnin vahvistamisessa. Keskustelussa eri puolueiden edustajat ja päättäjät pohtivat muun muassa kulttuurin merkitystä yleisesti, käytössä olevia kulttuuritiloja sekä kulttuurin rahoitusta.
Mukana keskustelemassa olivat Ari Aalto (Kok.), Osmo Friberg (PS), Simo Paassilta (SDP), Sari Pesonen (Vihr.), Johanna Riski (Kesk.) ja Marja Ruokonen (Vas.) ja Saku Nikkanen (SDP) sekä illan annin yhteenvetäjä Mika Mannervesi (Salon kaupunki). Tapahtuman juonsi Salon Seudun Sanomien päätoimittaja Rami Nieminen.
Illan aluksi panelistit pohtivat kukin omaa suhdettaan kulttuuriin. Kulttuuri näyttäytyi elämäntapana, osana perhe-elämää ja vapaa-aikaa, mutta myös työn ja yhteisöllisyyden lähteenä. Musiikki, teatteri, kirjallisuus, tapahtumat ja kotiseutuyhdistysten toiminta olivat monille arkipäiväistä kulttuurin kuluttamista ja tuottamista.
Keskeiseksi aiheeksi keskustelussa nousi Salon kulttuuritilakysymys ja esittävän taiteen tilaselvitys. Kulttuuritalo on ollut puheissa jo usean vuosikymmenen ajan – ensimmäisiä merkintöjä löytyy lehdistä jo vuodelta 1979! Tänä vuonna käynnistynyt tilaselvitys on osa tätä jatkumoa ja edelleen kuuma keskustelunaihe. Matkan varrella on tullut esiin kirjavia ajatuksia ja ennakkokäsityksiä siitä, millainen talo on suunnitteilla, ketä varten se olisi, ja tarvitaanko sitä ylipäätään.
Panelistit näkivät kuitenkin selkeän tarpeen kulttuurin omalle tilalle. Esillä oli useita vaihtoehtoja: uudisrakennus, olemassa olevien kiinteistöjen muokkaaminen sekä monitoimitilan kehittäminen. Yhteinen huoli oli, ettei tilahanke saa syödä jo nyt niukkaa kulttuurin rahoitusta.
Kuva artikkelista julkaistu SSS:n luvalla. Klikkaa kuva suuremmaksi.
Toinen kuuma keskustelunaihe oli rahoitus. Salon taide- ja kulttuuritoimintaan myöntämien avustusten taso – noin 250 000 euroa vuodessa – nähtiin erittäin alhaisena verrattuna muihin kaupunkeihin. Panelistit pohtivat avustusten tason nostoa ja jopa erillisen tapahtuma-avustusmallin luomista. Samalla mietittiin, miten kaupungin tiloja voisi hyödyntää yhdenvertaisemmin eri toimijoiden kesken.
Tilastoista ja faktoista kiinnostuneet voivat tutustua Valtionkonttorin ylläpitämään Tutki hallintoa -palveluun. Palvelussa voii tutkia muun muassa eri kuntien tilinpäätöstietoja palveluluokkakohtaisesti, ml. kulttuuri ja paljon muuta.
Paneelissa korostui ajatus kulttuurista paitsi harrastuksena myös hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä. Kulttuuri tarjoaa keinon purkaa stressiä ja lisätä yhteisöllisyyttä, mutta myös lisätä elinvoimaa ja matkailijoita kaupunkiin. Tapahtumat nähtiin merkittävänä tekijänä kaupungin houkuttelevuudessa. Myös osallisuutta ja kulttuurin saavutettavuutta edistävä Kulttuuriluotsi-toiminta oli pistetty merkille.
Yhteisen pohdinnan äärelle päästiin, kun mietittiin mikä voisi olla Salon kulttuuribrändin erityispiirre. Esiin nousivat tapahtumakaupungin profiili, pienistä ideoista kasvavat ilmiöt, sekä kolmannen sektorin ja vapaaehtoisten vahva rooli. Samalla tunnistettiin kansainvälisen kulttuurin potentiaali – monimuotoisuus voisi rikastuttaa koko kaupunkia.
Paneelikeskustelun sävy oli kriittinen mutta toiveikas. Kaikki olivat yhtä mieltä siitä, että kulttuuri lisää hyvinvointia, elinvoimaa ja kaupungin vetovoimaa. Suurin kysymys jäi silti avoimeksi: miten turvata rahoitus niin, että isot investoinnit, toimijoiden arki ja ruohonjuuritason työ voivat kukoistaa?
Jatkamme keskustelua elinvoimasta ja kulttuurista myös marraskuussa. Kulttuurifoorumi järjestetään 15.11.2025. Tarkastelemme yhdessä, miten taide voi vahvistaa yhteisöllisyyttä, lisätä asumisviihtyvyyttä ja tehdä kaupunkiympäristöstä houkuttelevamman – kaikille. Tervetuloa mukaan!
