Kielitietoisessa koulussa kaikilla on oikeus oppia ja saavuttaa oma parhaansa. Kielitietoinen koulu pyrkii jarruttamaan eriarvoistumista ja tukemaan monipuolisia kielellisiä taitoja, oppimista ja osallisuutta

Kielitietoisessa koulussa oppilaalle tarjotaan monipuolinen ja rikas kieliympäristö ja hänelle annetaan välineet avata erilaisia tekstejä. Kielitietoisessa koulussa kaunokirjallisuus on arkea ja siellä tarinoille syntyvät siivet ja oppilas pääsee matkalle tarinoiden maailmoihin.

Opetussuunnitelman mukaan kielitietoiseen toimintakulttuuriin kuuluu kieli kaikkea opetusta yhdistävänä tekijänä, kielen merkitys oppimisen kannalta, tiedonalojen kielet tekstilajeineen (monilukutaito), kaikkien kielellisten resurssien hyödyntämiseen osana oppimista, kielen merkitys yksilön sekä yhteisön kannalta, suhtautuminen monikielisyyteen voimavarana ja resurssina, vaikuttaminen kieliasenteisiin ja kaikkien kielten näkeminen tärkeinä sekä oman äidinkielen opiskeluun kannustetaan

Kielitietoinen opettaja

Tulosta tästä itsellesi kielitietoisen opettajan huoneentaulu. Käytä sitä apuna suunnitellessasi opetustasi.

Opettajan huoneentaulu (206,20 Kt)

Kielitietoinen opettaminen lähtee siitä, että opettajan on oltava kielitietoinen.

Kielitietoinen opettaja

ymmärtää, että sisältöä ja kieltä ei voi täysin erottaa,
havainnoi omaa ja oppiaineen kieltä,
puhuu kielestä ja auttaa oppilaita tunnistamaan oppiaineen kielen erityispiirteistä,
ymmärtää, että tekstitaitoja tulee opettaa kaikissa oppiaineissa,
pakottaa oppilaat vuorovaikutukseen toistensa kanssa,
jäsentää ja selittää oppilaille oppiaineen ydinsisältöjä,
ymmärtää,
millaiset lukemisen tavat auttavat oppilasta ydinaineksen löytämisessä
millaista kieltä oppilas tarvitsee ydinaineksen selostamiseen ja
millaisia tekstejä oppilaan tulee toisaalta ymmärtää ja toisaalta tuottaa itse.
huomioi erilaiset oppijat ja toimii eettisesti sekä oikeudenmukaisesti kaikkia oppilaita kohtaan,
ei tingi tavoitteista,
eriyttää sekä
tekee yhteistyötä muiden opettajien kanssa.

Tunneilla opiskellaan aina kieltä

Jokainen oppilas on koulussa oppimassa eri tieteenalojen kieltä, ja hänelle tulee opettaa

oppikirjan ja oppiaineen tekstien rakennetta,
lukemaan otsikoita, kuvia, kuvatekstejä,
tuottamaan otsikoita ja kuvatekstejä,
löytämään ydinvirkkeet kappaleiden alussa,
ymmärtämään ja käyttämään keskeisiä käsitteitä,
tunnistamaan ingressit, tiivistelmät jne.,
tuottamaan tiivistelmiä lukemastaan ja muotoilemaan ne omin sanoin,
tekemään muistiinpanoja,
tiedostamaan oppiaineen kielen ja arkikielen eroja,
yleistä oppiaineissa toistuvaa sanastoa, kuten abstrakteja verbejä: kuulua, vaikuttaa johonkin, johtua jostakin jne.,
tuntemaan, millaisin keinoin määritelmiä rakennetaan sekä
hahmottamaan tekstistä lausekkeita ja purkaa niiden merkityksiä.

Muistamisen ja sanavaraston tukemiseksi

Etsikää avainsanat.
Muodostakaa avainsanoista avaavia virkkeitä – käsitteiden määrittelyn opetteleminen.
Kerätkää tärkeät verbit.
Yhdistäkää tieto elämykseen esim. taiteen avulla.
Tehkää sanaperheitä.

Ymmärtämisen ja kokonaisuuden hahmottamiseen

Avatkaa yhdessä tekstin rakennetta
- keskustelemalla otsikon ja kuvien tehtävästä,
- tarkastelemalla tekstin etenemisjärjestystä sekä
- huomioimalla, että eri oppiaineiden tekstit ovat erilaisia.
Harjoitelkaa skannaamaan teksti.
Haastakaa teksti esim. esittämällä sille kysymyksiä.
Tehkää tekstistä päätelmiä.
Piirtäkää teksti.
Tehkää tekstistä käsitekartta.
Kerätkää käsitekarttaan myös tärkeät verbit.
Harjoitelkaa tuottamaan tekstistä erilaisia omia tekstejä.
- Muistiinpanoja
- Lyhyitä tekstejä
- Esseevastauksia

Kielitietoinen opettaminen (pp-esitys)

Kielitietoisuus matematiikassa (667,43 Kt)

Lukuläksykortit

Lukevan Salon lukuläksykortit ovat osa SALOn lukumallia. Ne helpottavat kielitietoisten kotitehtävien antamista. Tulosta valmiit lukuläksykortit tai tee omia. Valmiit sekä muokattavat kortit löytyvät Lukevan Salon sivuilta kohdasta SALOn lukumalli ja lukemisen vuosikello. Pääset niihin myös suoraan alla olevasta linkistä.

SALOn lukumalli ja lukuläksykortit

Lisää käytännön vinkkejä opetukseen

Lisää käytännön vinkkejä kielitietoisten opetustuokioiden pitämiseen löydät esim. kieli- ja kulttuuritietoisen opettajuuden ja opettajankoulutuksen DIVED -kehittämishankkeen sivuilta sekä Turun yliopiston Kielestä koppi -materiaalista.

DIVED – Sukella kieleen ja kulttuuriin

Kielestä koppi

Kielestä koppi – Oppimateriaali kielitietoiseen perusopetukseen

Opetuksen kielelliset tavoitteet

Jotta oppilas pystyy oppimaan oppiaineiden sisältöjä, tulee hänen hallita monia kielellisiä taitoja ja näitä taitoja opetetaan jatkuvasti rinnakkain muiden sisältöjen kanssa.

Sanasto

- yleistä oppiaineissa toistuvaa sanastoa
- abstrakteja verbejä: kuulua, vaikuttaa johonkin, johtua jostakin jne.
- käsitteitä,

Kielen rakenne

- tunnistaa lauseen pääjäsenet,
- ymmärtää syy-seuraussuhteet,
- ymmärtää tapahtumajärjestyksen,
- tiedostaa oppiaineen kielen ja arkikielen eroja,
- tuntea, millaisin keinoin määritelmiä kussakin aineessa rakennetaan,
- osata hahmottaa tekstistä lausekkeita ja purkaa niiden merkityksiä,

Oppikirjatekstin rakenne

- otsikot, kuvat, kuvatekstit,
- ydinvirkkeet kappaleiden alussa,
- Esimerkit
- keskeisten käsitteiden typografinen esittäminen,
- ingressit, tiivistelmät jne.

Ajattelun taidot

- päätellä,
- lukea kriittisesti,
- analysoida tekstiä,
- keskustella eri tekstien kanssa,

Tekstin tuottamisen taidot

- tehdä muistiinpanoja,
- osata rakentaa virkkeitä ja oppiaineen tekstilajeja,
- osata tiivistää lukemaansa ja muotoilla sitä omin sanoin sekä
- osata oikeinkirjoitussäännöt ja kielioppia.

Kielitietoinen opetus

Tulosta tästä itsellesi kielitietoisen opettajan huoneentaulu. Käytä sitä apuna suunnitellessasi opetustasi.

Opettajan huoneentaulu (206,20 Kt)

TEE OPPIKIRJAN RAKENNE TUTUKSI

Opettelemme säännöllisesti yhdessä:

Mistä löytyy sisällysluettelo ja miten sitä käytetään oppimisessa?

Mistä löytyy käsitehakemisto ja miten sitä käytetään oppimisessa?

Mistä löytyy kappaleiden keskeinen sisältö (esim. otsikot, kuvat, tiivistelmät, tummennetut sanat)?

Miten kappaleita kuunnellaan äänikirjasovelluksen avulla itse mukana lukien?

MALLINNA

Mallinnan oppilaille kaikki vaadittavat taidot ja tehtävätyypit.

Opettelemme yhdessä tehtävänantokielen.

Opiskelemme asiat kokeessa olevien tehtävätyyppien avulla.

Annan oppilaalle runsaasti mahdollisuuksia tuottaa ja käsitellä tietoa ja oppiaineen kieltä itse niin kirjallisesti kuin suullisestikin.

3. ANNA ENNAKKOTEHTÄVÄT

Ennen kuin opetan uuden asian, annan oppilaiden opiskella jonkin aivoja aktivoivan tehtävän avulla uuden asian joko kotona tai koulussa.

Tehtävä voi olla esim. kysymysten tekeminen, tiivistelmä tai ajatuskartta.

YHDESSÄ LUKEMINEN

Opiskelemme uuden aiheen lukemalla yhdessä kappaletta:

Heijastan kappaleen taululle ja teen tarvittaessa merkintöjä.
Luemme ja kuuntelemme tekstin pienissä osissa.
Oppilas voi seurata tekstiä lukuviivaimella.
Luemme yhdessä myös kuvat, kaaviot ja kartat.
Teen tekstistä kysymyksiä ja oppilaat etsivät vastaukset.
Oppilaat tekevät kysymyksiä toisilleen.
Selitän selkokielellä vaikeat käsitteet ja vieraat sanat.
S2-oppilaat avaavat käsitteet ja vieraat sanat omalla kielellään.

5. KYNÄ KÄDESSÄ LUKEMINEN

Aivot aktivoituvat kynää käytettäessä.

Oppilaat tekevät kaikista opiskeltavista teksteistä erilaisia muistiinpanoja ja tiedon muodonmuutoksia.

Tekstejä ei kopioida.

Ks. Tiina-Maria Päivänsalo (2022): Oppimiskoodi. Santalahti. ja Turun yliopisto: Kielestä koppi https://sites.utu.fi/minasta-ja-kielestakiinni/hanke/kielestakoppi/

6. KÄSITETREENIT

Käsitteet ovat avain oppiaineen kieleen ja oppiaineen sisällön ymmärtämiseen.

Opiskelemme käsitteitä kuten vieraiden kielten sanoja.

Mallinnan erilaisia sanaston opiskelun tapoja tunneilla.

Annan sanastoharjoituksia läksyksi kotiin.

Ks. Kielestä koppi. Turun yliopisto. https://sites.utu.fi/minasta-ja-kielesta-kiinni/hanke/kielesta-koppi/

OPPIAINEEN PUHUMINEN

Oppilaat selittävät opiskeltavia asioita parilleen tai ryhmässä oppikirjaa ja vihkoa apuna käyttäen.

Jos osaa omin sanoin puhua asiasta, on oppinut asian.

MIELEEN PALAUTTAMINEN JA ASIOIDEN YHTEYKSIEN SELVENTÄMINEN

Oppilailla on mahdollisuus palauttaa mieliin jo opiskeltua.

Tutkimme asioiden yhteyksiä esim. sisällysluettelon, tiivistelmän, ajatuskartan tai kysymysten tekemisen avulla.

ONNISTUMINEN NÄKYVÄKSI

Käytän monipuolisia arviointimenetelmiä.

Pidän koealueet kohtuullisina.

Annan aina kokeeseenlukuohjeen.

Kysyn kokeessa vain asioita, jotka olemme ehtineet käsitellä ajoissa ja huolellisesti.

Käytän vain moneen kertaan harjoittelemiamme tehtävätyyppejä.

Merkitsen Wilmaan onnistumiset.

Kielitietoinen oppitunti

Kielitietoisella tunnilla

oppilaat tekevät itse töitä ja ajattelevat

- Oppilaat tekevät esim. itse muistiinpanoja.
- Oppilaat käyttävät kynää.
- Oppilaat keskustelevat opiskeltavasta asiasta.
- Opettaja tarkkailee opetuksen tehokkuutta kysymällä itseltään, kuinka moni oppilas on aktiivinen.
- Huomaa, että pelkästään kuunteleminen, lukeminen tai jäljentäminen eivät ole aktiivista opiskelua.

opetuspuhe tarjoillaan mahdollisimman lyhyissä osissa

- Puhu vain aivan välttämätön.
- Puhu rauhallisesti ja selkeästi artikuloiden.
- Käytä helppoja sanoja ja lyhyitä virkkeitä.

opettaja takaa oppimisen

- Varmista, että työnteko etenee oikeaan suuntaan.
- Anna tukea jokaiselle tämän tarvitsema määrä.

Kielitietoisia opetusmenetelmiä

Opetuksen seuraamisen tukemiseksi

Tee opetus näkyväksi
tunnin sisältö
käsitteet, verbit, muut keskeiset sanat
asioiden väliset suhteet
Tee siirtymät selkeiksi
Pidä taukoja
Toista
Anna oppilaalle mahdollisuus tutustua uuteen asiaan ennen sen opettamista
Tee oppilaalle sanasto, jota uuden asian opiskelussa tarvitaan ja anna läksyksi kääntää sanasto omalle kielelle.
Anna läksyksi tutustua etukäteen kappaleeseen
Tekemällä muistiinpanoja
Keräämällä sanoja esim. käsitteitä tai verbejä
Esittämällä kysymyksiä tekstille.

Muistamisen ja sanavaraston tukemiseksi

Irrallisia sanoja oppivat vain harvat.
Sanoja pitää opiskella eri tavoin toistuvasti.
Kerätkää: sanaperheitä, sanastoja, kappaleen vaikeita sanoja, käsitteitä, tärkeitä verbejä
Pelillisyys
Avainsanoista avaaviksi virkkeiksi
Käsitteiden määrittely omin sanoin ja omalla kielellä
Ajatuskartat ja käsitekartat
Visualisointi
Tiedon yhdistäminen elämykseen
Oppiaineen kielen puhuminen

Ymmärtämisen ja kokonaisuuden hahmottamisen tukemiseksi

Sisällysluettelon käyttö
Uusi asia läksyksi etukäteen
Tekstin skannaaminen
Tekstin rakenteen avaaminen
Otsikon ja kuvien tehtävä
Etenemisjärjestys
Eri oppiaineiden tekstit erilaisia
Tekstin haastaminen
Tee tekstille kysymyksiä
Kommentoi tekstiä
Muistiinpanojen tekeminen eri tavoin
Päättely
Esimerkkien keksiminen
Vertailu
Ryhmittely ja luokitteli
Syy-seuraussuhteet
Tekstin piirtäminen
Käsitekartta ja ajatuskartta
Myös tärkeät verbit
Lyhyet itse kirjoitetut tekstit
Esseevastaukset
Tehtävät, jotka pakottavat keskustelemaan muiden kanssa.

Konkreettisempia esimerkkejä erilaisista kielitietoisista tehtävistä löydät sivuston osasta Lukutaidon osa-alueet ja lukuläksykortit, joita voi hyvin käyttää myös oppitunnin aikana.

Lukemisen osatavoitteet ja lukuläksykortit

Kielitietoiset läksyt

Myös läksyjen tulee olla kielitietoisia, jotta ne mahdollisimman tehokkaasti tukevat kaikkien oppimista.

Anna aina lukuaineiden lukuläksyn yhteyteen jokin kynätehtävä.
Älä anna läksyksi opetella uutta asiaa vaan kerro, miten asiaa opiskellaan.

Käytä lukuläksykortteja joko sellaisenaan tai mallina omien läksyjen keksimiselle. Lukuläksykortti motivoi niin oppilasta kuin huoltajia, koska se tekee näkyväksi, mitä harjoitellaan ja miksi.

Lukemisen osatavoitteet ja lukuläksykortit

Kielitietoinen koe

Kielitietoisessa koulussa annetaan jokaiselle mahdollisuus saavuttaa oma parhaansa ja kielitietoisessa kokeessa jokainen oppilas pystyy näyttämään osaamisensa.

Esittele ja avaa arviointikriteerit oppilaalle etukäteen.
Pidä koe oppilaan kokoisena.
Laadi koe tai arviointitehtävä niin, että keskeisen oppiaineksen osaaminen saadaan sillä esille.
Käytä samanlaisia tehtävänantoja kuin oppitunneilla on käytetty ja harjoiteltu. Hyödynnä eri tyyppisiä tehtäviä.
Mallinna oppilaalle, miten koetehtäviin on tarkoitus vastata
Laadi koe niin, että helpot tehtävät ovat ensin, keskitason tehtävät sitten ja vaikeimmat tehtävät ovat viimeisinä.
Näytä kysymysvaihtoehdot oppilaalle ennakkoon, jotta oppilas voi hyödyntää niitä kokeeseen valmistautuessaan.
Varaa kokeen tekemiseen ja sen tarkistamiseen jälkikäteen riittävästi aikaa. Anna tarvittaessa oppilaalle lisäaikaa.
Ohjaa oppilasta hyödyntämään kysymysten sanoja ja asiasisältöjä niihin vastaamisessa.
Mieti, voiko kirjallisen kokeen sijasta oppilaiden tavoitteiden saavuttamista arvioida esimerkiksi tuntityöskentelyllä ja -tehtävillä, näyttämällä, ryhmäkeskustelulla, portfoliolla tai suullisesti.
Mieti, mittaako arviointisi sisällön ja taitojen hallintaa vai jotain muuta kuten esim. kirjallista ilmaisua.
Anna oppilaan ottaa omat muistiinpanonsa mukaan kokeeseen.
Anna oppilaan pitää oppi- tai sanakirjaa mukana kokeessa.
Lue tehtävänannot ääneen ja tarvittaessa tulkitse ne.
Salli kokeitten suorittaminen erillisessä tilassa tai avustettuna. Teetä myös pari- ja ryhmäkokeita.
Arvioi osatavoitteita, pieniä kokonaisuuksia. Jaa arvioitava alue osiin.
Anna oppilaan kirjoittaa vastaukset tietokoneella.
Anna oppilaan tarvittaessa vastata ja täydentää suoritustaan myös suullisesti.
Anna oppilaalle tarvittaessa mahdollisuus uusia koe tai muu arvioitava suoritus.
Hyödynnä itse- ja vertaisarviointia.
Mieti, voitko antaa kielestä ja sisällöstä eri arvosanan tai erilaista ohjaavaa palautetta.

Reading to Learn -menetelmä

Readin to Learn on menetelmä inklusiiviseen lukemisen opettamiseen ja se toimii erinomaisesti alkuopetuksesta yläkouluun. Siinä on aina kolme vaihetta, joita voidaan varioida oppilaiden ikä- ja taitotason mukaan.

1. Tekstin skannaaminen

2. Yhdessä lukeminen

- Kaikki lukevat (osa voi lukea itsenäisesti, osa pareittain, osa opettajan kanssa)
- Opettaja lukee ja oppilaat lukevat.
- Edetään kappale kerrallaan
- Opettaja esittää oppilaille kysymyksiä siten, että tekstin kannalta keskeiset käsitteet tulevat avatuiksi. Samalla avataan oppiaineelle tyypillisiä rakenteita.

3. Uudelleen kirjoittaminen

- Opettaja kirjurina, pareittain tai itsenäisesti

Lisätietoa ja esimerkkejä menetelmän käytöstä eri luokka-asteilla:

Ykäkoulun biologiantunti https://youtu.be/8v0MSeu1DOc

1. Luokan suomen kielen tunti https://youtu.be/tmWDHm3ySpo

Reading to Learn pähkinänkuoressa https://youtu.be/TljuCTfIVTk

- Muistiinpanot, lyhyet tekstit, esseet
- Ohjattu kirjoittaminen
- Oppilaalle annetaan tekstin rakenne ja etenemismalli, jopa kappaleen/virkkeen alku.

S2-oppijan kielitietoinen tukeminen

Lähtökohtaisesti kaikki kielitietoiset menetelmät tukevat S2-oppijaa kuten muitakin oppilaita, joilla on jotain haasteita tai hidasteita opiskelussa tai oppimisessa. S2-oppijoiden kohdalla on hyvä huomioida kuitenkin vielä muutama juuri heidän oppimistaan helpottava asia.

Hyödynnetään kaikkia oppilaan osaamia kieliä
Erityisesti tuetaan suomen kielen sekä oppilaan oman äidinkielen kehittymistä.
Heikko sanavarasto suurin yksittäinen syy siihen, että oppilas ei pärjää eri oppiaineiden opiskelussa.
Sanastoa kasvatetaan uusiin sanoihin tutustumalla ja niitä käyttämällä.
Kielen oppimisen alkuvaiheessa kaikkien oppiaineiden tunneilla tärkein tavoite on oppia opiskelussa käytettävää kieltä.
Opiskeltava asia opitaan siinä samalla

Erityisesti S2-oppijaa hyödyntäviä työtapoja

Ryhmä- ja parityöt
Mahdollisuus puhua omaa äidinkieltä / pakko puhua suomea
Kuvien lukeminen
Uuteen asiaan tutustuminen kotona tai tukiopetuksessa etukäteen
Kuvalliset muistiinpanot
Selkokielisten muistiinpanojen kirjoittaminen
Käytä kaikissa koko luokalle tekemissäsi pp-esityksissä tai monisteissa selkokieltä ja merkitse käsitteet

Kaunokirjallisuuden lukeminen

Fiktiivisillä teksteillä työskentely itsessään kehittää kielitietoisuutta, niiden luomat monipuoliset lähestymismahdollisuudet ovat niiden voima kielenopetuksessa (Kauppinen ja Aerila 2020). Tämän vuoksi SALOn lukumallissa kaunokirjallisuus kuuluu kaikille oppitunneille. Kokonaisten kaunokirjallisten teosten lukeminen kuuluu kuitenkin ensisijaisesti suomen kielen sekä muiden kielten tunneille, jottei oppilaita luku-urakka paisu suunnittelemattoman suureksi. On kuitenkin suositeltavaa, että kokonaisteoksia luettaisiin kielten ja muiden oppiaineiden yhteistyössä osana monialaista oppimiskokonaisuutta.

Lukudiplomit

Suomen/ruotsin kielessä ja kirjallisuudessa suoritetaan Salosen lukudiplomi, jonka saadakseen oppilaan tulee lukea 10 kokonaisteosta. Tämän suorittavat kaikki perusopetuksen oppilaat vuosittai.

Toisessa kotimaisessa kielessä sekä vieraissa kielissä oppilas voi myös suorittaa oman Salosen toisen kotimaisen / vieraan kielen lukudiplomin lukemalla viisi teosta.

Lisää lukudiplomeista sivuston osiossa Salosen lukudiplomi

Kielitietoinen viestintä

Jotta viestit ovat kaikkien saavutettavissa, on tärkeää myös viestinnässä muistaa kielitietoisuus.

Viesti kirjallisena kaikki se, mikä kaikkien on tarkoitus muistaa.
Vaihda riviä, numeroi tai käytä ranskalaisia viivoja, kun siirryt toiseen asiaan.
Käytä helppoa sanastoa ja yksinkertaisia lauserakenteita.
Käytä wilmaa.
Merkitse taululle tunnin runko ja tärkeimmät sanat.
Varmista, että monisteet, joiden on tarkoitus pysyä tallessa, on liimattu vihkoon tai laitettu kansioon.
Varmista, että myös poissaolijat saavat kaikki tarvittavat materiaalit.

Materiaaleja kodeille

Näitä tiedotteita voit vapaasti tulostaa, kopioida sähköisesti, esittää huoltajille tai muokata omaan käyttöösi paremmin sopiviksi.

Lukemisen merkityksestä 1. lk. (pp-esitys)

Lapsi osaa lukea 1. lk. (pdf) (93,82 Kt)

Lukutaidon vahvistaminen 2. lk. (pdf) (85,76 Kt)

Lukutaidon vahvistaminen 2. lk. (pp-esitys)

Lukeminen arkirutiinina 3.-6. lk. (pdf) (101,55 Kt)

Lukeminen arkirutiinina 3.-6. lk. (pp-esitys)

Yläkoululaisten koteihin (pdf) (52,53 Kt)

Yläkoulun vanhempainiltaan (pp-esitys)

Kotikielen tärkeydestä (pdf) (170,93 Kt)

Oppimiskeskustelujen tueksi

Oppimiskeskusteluissa on hyvä keskustella kodin lukuharrastuksesta. Moni perhe voi tarvita opettajan apua löytääkseen arjesta puolen tunnin rauhallisen lukuhetken. Koska lukeminen syventää unta, hyvä hetki lukemiselle voi olla sängyssä ennen nukkumaan ryhtymistä. Aina tämä ei kuitenkaan onnistu, ja välillä voi olla tarpeen kirjoittaa lukuhetki lukujärjestykseen. Oppimiskeskustelussa on hyvä myös käydä läpi, miten huoltaja voi innostaa, kannustaa tai tarvittaessa vaatia lasta ja nuorta lukemaan. Yhdessä voidaan miettiä mahdollista lukemisesta palkitsemista. Alla olevat eri luokka-asteille tarkoitettuja materiaaleja kannattaa käyttää tukena oppimiskeskusteluissa. Saman materiaalin voi lähettää huoltajille sähköisenä oppimiskeskustelun jälkeen. Huoltajille kannattaa myös esitellä kotisivujen Lukeva Koti -osion, josta he voivat hankkia lisää tietoa ja vinkkejä.

Oppimiskeskustelun tueksi 1.lk. (pdf) (84,13 Kt)

Oppimiskeskustelun tueksi 2.lk. (pdf) (85,51 Kt)

Oppimiskeskustelun tueksi 3.-6.lk. (pdf) (107,94 Kt)

Oppimiskeskustelun tueksi yläkoulussa (pdf) (91,50 Kt)

Lukemisen tärkeydestä ja lukemisesta OPS:ssa

Monilukutaito

Lähtökohtana tutkimustulokset:
- Motivaatiopula
- Luku- ja kirjoitustaidon heikkeneminen
- Koulun ja arjen tekstimaailmojen erot
- Oppiaineiden pirstaleisuus
- Katkokset oppimispolulla
- Painotus taitojen oppimisessa
Monilukutaidolla tarkoitetaan erilaisten tekstien tulkitsemisen, tuottamisen ja arvottamisen taitoja, jotka auttavat oppilaita ymmärtämään monimuotoisia kulttuurisia viestinnän muotoja sekä rakentamaan omaa identiteettiään.
- Ei sisältö vaan tapa toimia ja asennoitua kieleen
- Monilukutaito perustuu laaja-alaiseen käsitykseen tekstistä.
- Teksteillä tarkoitetaan tässä sanallisten, kuvallisten, auditiivisten, numeeristen ja kinesteettisten symbolijärjestelmien sekä näiden yhdistelmien avulla ilmaistua tietoa.
- Tekstejä voidaan tulkita ja tuottaa esimerkiksi kirjoitetussa, puhutussa, painetussa, audiovisuaalisessa tai digitaalisessa muodossa.
Oppilaat tarvitsevat monilukutaitoa osatakseen tulkita maailmaa ympärillään ja hahmottaa sen kulttuurista monimuotoisuutta.
Monilukutaito tukee kriittisen ajattelun ja oppimisen taitojen kehittymistä.
Sitä kehitettäessä tarkastellaan ja pohditaan myös eettisiä ja esteettisiä kysymyksiä.
Oppilaiden monilukutaitoa kehitetään kaikissa oppiaineissa arkikielestä kohti eri tiedonalojen kielen ja esitystapojen hallintaa.
Osaamisen kehittyminen edellyttää rikasta tekstiympäristöä, sitä hyödyntävää pedagogiikkaa sekä oppiaineiden välistä ja muiden toimijoiden kanssa tehtävää yhteistyötä.
Opetus tarjoaa mahdollisuuksia erilaisista teksteistä nauttimiseen. Oppimistilanteissa oppilaat käyttävät, tulkitsevat ja tuottavat erilaisia tekstejä sekä yksin että yhdessä muiden kanssa.
Opetuksessa tarkastellaan oppilaille merkityksellisiä, autenttisia tekstejä sekä niistä nousevia tulkintoja maailmasta. Näin oppilaat voivat hyödyntää opiskelussa vahvuuksiaan ja itseään kiinnostavia sisältöjä ja käyttää niitä myös osallistumisessa ja vaikuttamisessa.

Kielitietoisuus

Kielitietoisessa koulussa jokainen aikuinen on kielellinen malli ja myös opettamansa oppiaineen kielen opettaja.
Opetuksessa edellytetään opettajalta kielitietoista ja kielipedagogista otetta.
Kielitietoisessa yhteisössä keskustellaan kieliin ja kieliyhteisöihin kohdistuvista asenteista ja ymmärretään kielen keskeinen merkitys oppimisessa, vuorovaikutuksessa ja yhteistyössä sekä identiteettien rakentumisessa ja yhteiskuntaan sosiaalistumisessa.
Kielitietoisuus yksi yleisistä linjauksista:
- Jokainen opettaja opettaa myös oman oppiaineensa kieltä.
- Kaikilla tiedonaloilla oma kieli mutta myös oma tapa tuottaa kieltä.
Kielitietoisuus kuuluu jokaisen koulun toimintakulttuuriin
- Tietoisuutta kielestä ja kielistä: kaikki oppilaitten kielet arvokkaita.

Kaunokirjallisuuden lukeminen

(Salon kaupungin opetussuunnitelma 2016)

Tutkimusten mukaan suomalaiskoululaisten lukutaito on laskemassa ja jo joka kymmenennellä nuorella on heikko lukutaito. Myös erot tyttöjen ja poikien lukemisen välillä ovat kasvaneet. Heikko lukutaito rajoittaa elämää ja saattaa vaikeuttaa jatko-opinnoissa selviämistä sekä työelämässä menestymistä. Pahimmassa tapauksessa heikko lukutaito johtaa syrjäytymiseen.

Lukutaito paranee tehokkaimmin kaunokirjallisuutta lukemalla. Lukeminen kehittää lukijan itsetuntemusta, luovuutta ja mielikuvitusta. Samalla voi oppia ymmärtämään omia ja toisen ajatuksia, tunteita ja käytöstä sekä käsittelemään omia tunteita. Tämän vuoksi Salon kaupungin äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa korostetaan kirjallisuuden lukemista kaikilla luokka-asteilla ja opetusryhmissä. Tästä syystä oppilas lukee jokaisella vuosiluokalla vähintään viisi kaunokirjallista teosta.

Tutkimustuloksia

Kansainvälinen lasten lukutaitotutkimus
(PIRLS 2016)

Lukutaito on yhteisön vaatimien ja/tai yksilön arvostamien kirjoitettujen tekstien ymmärtämistä ja käyttöä. Lukijat rakentavat merkityksiä monista erilaisista teksteistä. He lukevat oppiakseen, osallistuakseen lukijayhteisöihin sekä koulussa että vapaa-aikana ja viihtyäkseen. (Mullis & Martin.)

”Eri tekstilajeista vain kaunokirjallisuuden lukemisella oli suoraviivainen ja merkitsevä positiivinen yhteys lukutaidon kokonaispistemäärään.”

”Aiemmissa tutkimuksissa on toistuvasti havaittu, että myönteisesti lukemiseen suhtautuvilla nuorilla on korkeampi lukutaidon taso kuin kielteisesti suhtautuvilla.”

”Innostaminen on yksi perusopetuksen keskeisistä tavoitteista, joten lukemisen opettaminen koulussa vaatii edelleen kehittämistä, jotta oppilaat sitoutuvat lukemisen opetukseen paremmin.”

Lapsille lukeminen on vähentynyt selvästi. Suomessa säännöllisesti lapsilleen lukee joka neljäs vanhempi.
Tietoa löydetään mutta sitä ei ymmärretä.
Jo puoli tuntia lukemista päivässä, nostaa selvästi lukutaitoa.
Hyvä lukutaito tekee lukemisesta mukavampaa ja se lisää lukemista.
On hyvin tärkeää tarjota lapsille heitä kiinnostavia tekstejä sekä antaa heille mahdollisuus keskustella lukemastaan.
Kouluilla ja koulun resursseilla ei merkitystä lukutaitoon.
Opettajilla hyvin vähän lukemisen opettamisen koulutusta.

Lue lisää tutkimustuloksista

https://ktl.jyu.fi/fi/pirls-timss/pirls/tulokset

Päivitetty 31.7.2025