Kirjoittaja Satu-Maarit Hildén
Lähisuhdeväkivalta ei aina näy ulospäin. Se voi olla fyysisen väkivallan lisäksi esimerkiksi henkistä tai taloudellista väkivaltaa, pakottavaa kontrollia, uhkailua tai digitaalista väkivaltaa. Siksi väkivallan tunnistaminen, turvallinen puheeksiotto ja oikean avun löytäminen ovat keskeinen osa väkivallan ehkäisyä.
Varsinais-Suomen hyvinvointialueen Varhan lähisuhdeväkivaltaa koskevaan asukaskyselyyn vastasi kaikkiaan 620 henkilöä, joista 76 ilmoitti asuinkunnakseen Salon. Salolaisten vastaajien määrä on pieni suhteessa kaupungin väestöön, joten tuloksia ei voida yleistää koskemaan kaikkia salolaisia. Tulokset antavat kuitenkin tärkeää kokemustietoa ja nostavat esille kehittämiskohteita.
Yksi kyselyn keskeisistä havainnoista liittyy lähisuhdeväkivallasta kysymiseen. Salolaisista vastaajista vain kuusi eli 7,9 prosenttia kertoi, että heiltä oli viimeisen 12 kuukauden aikana kysytty palveluissa lähisuhdeväkivallan kokemisesta. Lähes 90 prosenttia ilmoitti, ettei asiaa ollut kysytty.
Tuloksesta ei voida päätellä, että jokaiselta vastaajalta olisi pitänyt kysyä lähisuhdeväkivallasta. Se antaa kuitenkin aihetta tarkastella, tunnistetaanko eri palveluissa riittävän hyvin tilanteet, joissa väkivalta tulisi ottaa puheeksi, ja ovatko puheeksioton käytännöt riittävän selkeitä.
Väkivallan tunnistaminen voi olla haastavaa, sillä se ei aina jätä näkyviä jälkiä. Kyselyssä väkivaltaa kokeneet ilmoittivat fyysisen väkivallan lisäksi muun muassa henkisestä väkivallasta, pakottavasta kontrollista, taloudellisesta ja digitaalisesta väkivallasta sekä väkivallan uhasta.
Kyselyn tulokset nostavat esiin myös avun saamisen. Väkivaltaa kokeneista kysymykseen vastanneista 60,7 prosenttia ilmoitti, ettei ollut saanut tilanteeseensa apua.
Myös tieto avun lähteistä oli puutteellista. Salolaisista vastaajista 44,7 prosenttia tiesi, mistä lähisuhdeväkivallan kokemuksiin voi saada apua. Yli puolet ei tiennyt tai ollut varma siitä, mistä apua saa.
Tietoa tarvitaan myös väkivaltaa käyttäneille. Vastaajista 35,5 prosenttia tiesi, mistä omaan väkivaltaiseen käyttäytymiseen voi saada apua.
Vastaukset osoittavat, että palveluista on tärkeää viestiä useissa eri kanavissa. Verkkosivujen lisäksi tietoa tarvitaan esimerkiksi ammattilaisilta sekä niissä palveluissa ja toimintaympäristöissä, joissa kuntalaisia kohdataan.
Lähisuhdeväkivalta koskettaa väkivallan kohteen ja sitä käyttävän henkilön lisäksi muita läheisiä. Kyselyssä 21,3 prosenttia vastaajista kertoi olevansa huolissaan läheisensä kokemasta väkivallasta. Lisäksi 28,9 prosenttia oli huolissaan siitä, että läheinen käyttää väkivaltaa.
Siksi palveluista ja avun mahdollisuuksista viestittäessä on tärkeää huomioida myös läheiset. He tarvitsevat tietoa siitä, mistä voi kysyä neuvoa, miten huolen voi ottaa puheeksi ja miten toimitaan silloin, kun tilanteeseen liittyy välitön turvallisuusriski.
Kyselyssä tarkasteltiin myös MARAK-riskinarvioinnin käyttöä. MARAK on vakavan parisuhdeväkivallan riskinarvioinnin ja väkivaltaa kokeneen auttamisen moniammatillinen menetelmä.
Kyselyyn vastanneista väkivaltaa kokeneista kukaan ei ilmoittanut, että hänelle olisi tehty MARAK-riskinarviointi viimeisen 12 kuukauden aikana. Tuloksesta ei kuitenkaan voida päätellä, olisiko arviointi ollut vastaajien tilanteissa tarpeellinen.
Tulos antaa aihetta tarkastella, tunnistetaanko korkean riskin väkivaltatilanteet eri palveluissa ja tunnetaanko MARAK-toimintamalli riittävän hyvin.
Kaupungin tehtävä ei ole korvata hyvinvointialueelle kuuluvia sosiaali- ja terveyspalveluja. Kaupungilla on kuitenkin tärkeä rooli väkivallan ennaltaehkäisyssä, huolen varhaisessa tunnistamisessa, turvallisessa puheeksiotossa ja palveluihin ohjaamisessa.
Kyselyn perusteella Salossa on tärkeää vahvistaa erityisesti henkilöstön osaamista, yhteisiä toimintatapoja sekä kaupungin ja Varhan välistä yhteistyötä. Työntekijän tulee tietää, miten toimitaan, kun huoli väkivallasta herää, mistä saa tarvittaessa konsultaatiota ja mihin väkivaltaa kokenut tai sitä käyttänyt henkilö voidaan ohjata.
Yhteistä toimintatapaa voidaan kuvata yksinkertaisesti:
Huoli herää → ota asia puheeksi → arvioi välitön turvallisuus → konsultoi tarvittaessa → ohjaa oikeaan palveluun → varmista jatko.
Kyselyn tuloksia ei tule tulkita koko Salon väestöä edustavaksi tutkimukseksi. Niiden tärkeä viesti on kuitenkin se, että lähisuhdeväkivallan ehkäisyssä tarvitaan tietoa, osaamista ja uskallusta ottaa vaikeakin asia puheeksi. Yhtä tärkeää on varmistaa, että väkivallasta kertova ihminen ei jää tilanteensa kanssa yksin.