Salosen lukudiplomi

Salosen lukudiplomi on tarkoitettu kaikille perusopetuksen oppilaille lukutaidosta ja lukuinnosta riippumatta. Opettajan tehtävä on oppilaan kanssa yhdessä miettiä, millaiset tavoitteet lukemiselle asetetaan, ja opettajan ja kodin tehtävä on tukea lasta ja nuorta kaikissa lukuprosessin vaiheissa niin, että hän saavuttaa asetetut tavoitteet. Salosen lukudiplomi onkin perhelukemisen malli, jonka avulla kodin ja koulun on helppo yhdessä tukea lapsen ja nuoren lukutaidon kehittymistä ja vahvistaa tämän lukuintoa.

Lukudiplomin tarkoitus on kannustaa oppilaita säännölliseen lukemiseen. Lukudiplomin saadakseen oppilaan tulee pääsääntöisesti itse lukea lukuvuoden aikana yhteensä kymmenen teosta ja osoittaa se opettajalle yhdessä sovitulla tavalla. Yhdessä voidaan kuitenkin myös sopia, että aikuinen lukee osan kirjoista tai että oppilas voi käyttää äänikirjasovellusta. Kuudesluokkalainenkin hyötyy siitä, että hänelle luetaan ääneen, ja vielä yläkoululaisellekin vanhemman kanssa vietetty yhteinen lukuhetki voi olla tärkeää.

Lukudiplomin tavoitteena on auttaa oppilasta saamaan lukemisesti mukava arjen rutiini. Lisäksi hän oppii löytämään itselleen sopivaa luettavaa. Viimeistään silloin, kun lukuinto on herännyt, kannattaa oppilasta ohjata laajentamaan kirjallisuudentuntemustaan ja lukemaan kirjallisuutta monipuolisesti eri kirjallisuuden lajeista ja genreistä. Lukemalla monipuolisesti erilaisia kirjoja sekä tekemällä vaihtelevasti diplomitehtäviä oppilas oppii uusia asioita kirjallisuudesta.

Jotta lukunautinto voi syntyä ja jotta lukeminen on kehittävää, on tärkeää, että jokaiselle lapselle ja nuorelle löytyy aina sekä aihepiiriltään että haastavuudeltaan sopiva kirja.  Tutkimusten mukaan lukijan tulisi tuntea vähintään 90 % sanastosta, jotta sen lukeminen olisi kehittävää.  Sopivan kirjan löytäminen kullekin vaatii siis opettajalta hyvää oppilaantuntemusta. Lukemiseen sitoutumisen kannalta on myös tärkeää, että oppilas saa itse vaikuttaa kirjavalintoihin. Näin hän oppii etsimään itselleen luettavaa. Jos kirja on huono, sen voi lopettaa myös kesken. Kesken jääneen kirjan voi merkitä portfolioon ja perustella, miksi se jäi kesken.

Kirjojen valitsemisessa voi käyttää apuna Salon kaupunginkirjaston henkilökunnan laatimia kirjalistoja eri luokka-asteille sopivista kirjoista. Kirjalistoille on kerätty Salon kaupunginkirjaston kokoelmista löytyviä teoksia monipuolisesti. Kirjaston palveluihin kouluille kuuluvat myös kirjakassien kerääminen ja kirjavinkkausten tekeminen. Opettaja voi pyytää kirjaston henkilökunnalta kasseja ja vinkkauksia esim. eri genreistä, teemoista tai aiheista. Kirjavinkkauksia tarjotaan ensisijaisesti kulttuurikasvatussuunnitelman mukaisesti ja muille ryhmille resurssien mukaan. Kirjasto toteuttaa vinkkauksia myös etäyhteyden kautta.

Kirjaston kirjalistat löytyvät kirjaston sivuilta tämän linkin kautta.

Itsenäistä lukemista tulee harjoitella johdonmukaisesti ja säännöllisesti aina ensimmäisen luokan alusta lähtien. Tavoitteena on pystyä lukemaan puoli tuntia itsenäisesti kuudennen luokan päättyessä. Yläkoulun päättyessä tavoitteena on, että lapsesta olisi kasvanut lukija ja hän tarttuisi kirjaan vapaaehtoisesti. Jotta oppilas oppii lukemaan itsenäisesti, tulee opettajan mallintaa itsenäistä lukemista eri tavoin. Kirjaa vuosikelloon, miten tuet oppilaiden kasvua itsenäiseksi lukijaksi.

Lukijan kuva

Tehdään pieniä pantomiimeja ensin siitä, miltä lukija ei näytä, ja sen jälkeen siitä, miltä lukija näyttää.

Lukukupla

Puhalletaan iso saippuakupla, jonka annetaan leijailla rauhassa. Opettaja kertoo, että lukiessaan omaa kirjaa jokainen on kuin omassa kuplassaan. Häiritsevät äänet ja turha liikkuminen luokassa hajottavat kuplat. Lukuhetkien aikana on siis tärkeätä keskittyä omaan kirjaan ja antaa muiden nauttia omassa lukukuplassa olemisesta. Pienten kanssa edetään lyhyestä, muutaman minuutin lukuhiljaisuudesta, vähitellen vartin pituiseen onnistuneeseen lukuhetkeen. Lukukuplaesimerkkiä ja lukuhetken sääntöjä kannattaa kerrata tarpeen mukaan myös vanhempien oppilaiden kanssa.  

Kolme tapaa lukea kirja 

Opettaja mallintaa oppilaille kolme tapaa lukea. Tässä kannattaa käyttää kuvakirjaa, jossa kuvat tukevat hyvin juonta. Opettaja kuvalukee kirjan luokalle peittäen kirjan tekstit. Seuraavaksi hän kertoo kirjan juonen omin sanoin tukeutumalla myös kuviin. Viimeiseksi opettaja lukee kirjan tekstin kanssa. Näin oppilaat saavat vahvistuksen siitä, että myös ilman perinteistä lukutaitoa voi lukea kirjaa. Tämä havainto auttaa lukukuplassa pysymistä ja edistää luokan lukurauhaa. 

Onnistunut lukuhetki 

Lukuhetken onnistumista edistää se, että oppilaat lukevat aikuisen valvovan silmän alla. Parhaimmassa tapauksessa opettaja lukee omaa kirjaansa toimien lukevan aikuisen esimerkkinä. Kirjan ja kaverin kanssa käytäville lähtöä voi miettiä korkeintaan silloin, kun opettaja on varmistunut siitä, että lukukupla säilyy ja oppilas kykenee itsenäiseen lukemiseen vapaasti valitsemassaan paikassa. 

Säännöllinen lukuhetki 

On tärkeätä luoda lukuhetkestä päivittäinen rutiini. Lukuhetki voi olla esimerkiksi aina ruokailun jälkeen, jolloin oppilaat oppivat automaattisesti ottamaan kirjansa esille tähän aikaan. Vanhempien oppilaiden kohdalla opettaja voi päättää, miten jakaa viikon lukuhetket lukujärjestykseen sopien. Harva oppilas pystyy lukemaan itsenäisesti 45 minuutin pituista oppituntia, jolloin lukuhetkiä voisi isommillakin oppilailla pitää pienempinä tuokioina. 

Säännöllinen lukuläksy 

Lukuläksyä on tärkeätä antaa päivittäin koko peruskoulun ajan. Tässä voi käyttää apuna esimerkiksi lukuläksykortteja, joihin merkitään päivämäärän lisäksi luettava kirja ja sivumäärä. Nyrkkisääntö on, että lukemista tulee päivässä puoli tuntia. Alakoulussa se voi olla esim. vartti koulussa ja vartti kotona. Vanhempien oppilaiden kohdalla lukemisen kestoa voi pidentää mielessä kuudennen luokan lopussa siintävä tavoite puolen tunnin yhtäjaksoisesta lukukestävyydestä. Tavoitteesta on tärkeätä kertoa syksyn vanhempainillassa huoltajille, sillä heidän apuaan tarvitaan lukuläksyjen kuuntelemisessa ja kontrolloinnissa.  

Kun oikea kirja on löydetty, lasta tai nuorta ei pidä jättää kirjan kanssa yksin, vaan lukemista tulee tukea. Kuten aina, osa tarvitsee toisia enemmän tukea. Paras tapa tukea lukemista on antaa aikaa keskustella lukemastaan muiden kanssa. SALOn lukumallissa pidetään ainakin kerran viikossa kirjallisuustunti, mikä mahdollistaa säännölliset kirjallisuuskeskustelut. Vapaamuotoisia kirjakeskusteluja tai ohjattuja kirjallisuuskeskusteluja kannattaa toteuttaa vaihtelevin tavoin. Myös toiminnalliset tehtävät sekä kaikenlainen elämyksellinen lukeminen innostaa lukemaan. Kirjakeskusteluja varten tehdyt lukupiirikortit sekä toiminnallisia ja draamallisia harjoituksia löytyy löytyy lukudiplomin materiaaleista. Toisinaan myös kirjalliset välitehtävät voivat olla perusteltuja, mutta tällöin on oltava varovainen, että tehtävät eivät käänny lukemista vastaan. Näitä tehtäviä löytyy myös materiaaleista. Kirjallistenkin tehtävien yhteydessä kannattaa jossain vaiheessa mahdollistaa keskustelu. Kirjallisuustunnin aikana kannattaa myös antaa hetki aikaa hiljaiselle lukemiselle ja alakouluissa lukumallin mukaista on pitää lukuhetkiä päivittäin, sillä näin mallinnetaan ja harjoitellaan itsenäistä lukemista. Kirjallisuustunnin ei kuitenkaan ole tarkoitus olla lukutunti.

Opettaja voi itse valita tavan, jolla oppilaat käsittelevät lukemiaan teoksia. Toisaalta on tärkeää, että osa kirjoista käsitellään perusteellisesti, toisaalta taas lukemisesta ei saa lähteä ilo eikä lukeminen saa muuttua kirjoittamiseksi. Tämän takia on opettajan harkinnan varassa, kuinka paljon ja millaisia tehtäviä hän oppilailta vaatii.

Kun kirja on luettu, sitä voi käsitellä samoin kuin lukuprosessin aikana. Jos kirjasta on saanut keskustella jo lukiessa, voi kirjan käsittelyn jättää melko vähällekin. Kirjan käsittelyn yhteydessä voi myös harjoitella muita äidinkielen ja kirjallisuuden oppisisältöjä kuten ilmaisutaitoa, keskustelutaitoja sekä erilaisten tekstilajien kirjoittamista. Tärkeää on, että itse lukeminen pysyy pääasiana eikä siksi nouse esimerkiksi kirjoittaminen.  

Suositeltavaa on käsitellä kirjoja mahdollisimman paljon lukemisen aikana eikä niinkään lukemisen jälkeen. Tällöin kirjan käsittely tukee myös lukemista.

Lukupiirit

Lukukokemuksista keskusteleminen sitouttaa ja innostaa lukemaan. Lukupiirityöskentelyä voidaan tehdä joko koko luokan tai pienryhmän kanssa. Lukupiirissä voidaan keskustella yhteisesti luettavasta kirjasta mutta menetelmää voidaan käyttää myös, vaikka kaikki lukisivat omaa kirjaa. Keskustelemalla, kuuntelemalla ja lukukokemuksia jakamalla innostutaan lukemisesta, teksti mahdollisesti aukeaa paremmin ja kehitytään niin keskustelijoina kuin ajattelijoinakin. Lukupiirissä kannattaa käyttää keskustelua ohjaavia kysymyksiä tai ohjeistaa käyttämään esimerkiksi kirjallisuuden käsitteitä.

Lukudiplomin materiaaleissa on lukupiirikortit, jotka auttavat viemään lukupiirin keskustelua eteenpäin ja tekemään kirjallisuuskeskustelusta hauskaa. Punaisten korttien kysymykset sopivat käytettäviksi heti, kun kirja on valittu ja siitä on luettu ensimmäiset sivut. Sinisten korttien avulla opiskellaan samalla kirjallisuuden käsitteitä. Keltaiset kortit auttavat käsittelemään lukukokemusta ja erilaisia tunteita, ja vihreät kortit on tarkoitettu käytettäväksi, kun kirja on luettu kokonaan.

Lukuhaastattelut

Lukuhaastattelulla tarkoitetaan pieniä opettajan ja oppilaan kahdenkeskisiä keskusteluja. Näissä hetkissä oppilas saa opettajan jakamatonta huomiota ja opettaja tärkeää tietoa oppilaan lukemisen edistymisestä sekä lukutaidosta. Lukuhaastatteluissa opettajan on helppo huomata, onko oppilas lukenut kirjaa. Lukuhaastatteluja on helppo tehdä esimerkiksi lukutunnilla.

Toiminnalliset ja draamalliset tehtävät

Toiminnalliset ja draamalliset tehtävät syventävät lukukokemusta ja innostavat lukemaan. Lukudiplomimateriaaleihin on kerätty toimivaksi koettuja toiminnallisia ja draamallisia tehtäviä, jotka voi helposti ottaa osaksi kirjallisuustunteja. Monia tehtävistä voi soveltaa sekä yhteisten että oppilaiden omien kirjojen käsittelyyn.

Lukudiplomitehtävät

Halutessaan opettaja voi hyödyntää lukudiplomimateriaaleissa olevia valmiita lukudiplomitehtäviä, joiden avulla oppilas erittelee lukemaansa. Alkuopetuksessa tehtävissä keskitytään lukemaan innostamiseen ja tehtävillä tavoitellaan yhteisöllisyyttä. 3.–6.-luokkalaisille suunnatuissa tehtävissä harjoitellaan luetun muistamista, ymmärtämistä ja päätelmien tekemistä. Yläkoulun lukudiplomitehtävät on laadittu siten, että oppilas voi samalla harjoitella monipuolisesti erilaisia tekstityyppejä. Tehtäviä voi tehdä itsenäisesti, parin kanssa tai ryhmässä.

Lukudiplomisuoritukset kannattaa kerätä portfolioon, sillä se motivoi oppilasta ja auttaa opettajaa arvioinnissa sekä huoltajaa lukemisen tukemisessa. Portfolio kannattaa tehdä vihkoon, sillä näin kaikkien on helpompi seurata lukemista. Tietokoneella tehdyt sivut on helppo tulostaa ja liimata A4-kokoiseen vihkoon. Portfolion avulla tehdään näkyväksi oppilaan lukemisen polku. Portfolioon tehdään tietysti lukudiplomitehtäviä, mutta jos kirjaa on käsitelty esim. draaman keinoin, voi portfolioon kirjoittaa kirjan perustietojen lisäksi itsearvioinnin draamatunnista, ja lukijahaastattelun päätteeksi opettaja voi merkitä vaikka leimalla että oppilas oli edennyt lukemisessa. Kun portfolioon alkaa kertyä luettuja kirjoja, innostaa se lukemiseen vastahakoisestikin suhtautuvaa oppilasta lukemaan lisää.

Ollikkalan koulussa on kehitetty lukudiplomia erityisesti perhelukemisen ohjelmana. Tämän kehitystyön tuloksena on syntynyt valmis printattava perhelukemiseen soveltuva lukudiplomin portfolio alakouluihin. Joka luokka-asteelle oma portfolio on nyt kaikkien käytössä ja löytyy myös lukudiplomin materiaaleista.

  

Lukudiplomin on suomen kielen ja kirjallisuuden suoritus. Lukudiplomin materiaaleissa on kahdenlaisia kannustinmerkkejä. Oppimismerkkien avulla opettaja voi kannustaa oppilaita pitkin lukuvuotta esimerkiksi antamalla niitä palkinnoksi tehdyistä tehtävistä. Luettuaan kirjan oppilas voi valita sopivan genremerkin ja liimata sen lukusuunnitelmaansa.

SALOn lukumallissa kaunokirjallisuuden lukeminen on myös osa toisen kotimaisen kielen ja vieraan kielen opinnoissa. Näissä oppiaineissa lukudiplomin saa luettuaan viisi kokonaisteosta, jotka ovat hänen kieliteidolleen sopivia. Tutkimusten mukaan lukijan tulee ymmärtää tekstin sanastosta 90 %, jotta lukeminen on kehittävää. Oppilas saattaakin tarvita opettajan apua, jotta osaa valita omalle kielitaidolleen sopivan teoksen. Lukudiplomiin voi vielä isompikin oppilas lukea myös kuvakirjoja ja sarjakuivia, jos ne parhaiten tukevat hänen kielen oppimistaan.

Myös toisen kotimaisen ja vieraiden kielten lukudiplomiin luetut kirjat kannattaa kerätä portfolioon. Yksi hyvä tapa on kerätä kaikki kirjat samaan äidinkielen ja kirjallisuuden lukudiplomin portfolioon, sillä kokonaiskirjasaaliin näkyväksi tekeminen yhteen paikkaan kannustaa ja helpottaa oppilasta ja tekee kaiken lukemisen näkyväksi myös huoltajille sekä eri oppiaineiden opettajille. Tästä mahdollisuudesta kannattaa keskustella opettajien kesken. Mutta muiden kielten kirjat voi toki kerätä myös omaan portfolioon.

Jotta lukudiplomi olisi mahdollisimman kannustava, on oppilaalle hyvä antaa mahdollisuus kirjallisten tehtävien sijaan kertoa opettajalle tai luokalle lukemistaan kirjoista. Kirjoista voi myös pyytää tekemään lyhyen kirjaraportin.

Tulosta tästä valmiita kirjaraporttipohjia.

Ruotsi

Bokrapport lukudiplomiin (pdf) (140,05 Kt)

DIPLOM (pdf) (213,86 Kt)

Englanti

Book report lukudiplomiin (pdf) (149,23 Kt)

DIPLOMA (pdf) (214,72 Kt)

Diplomin materiaaleista löytyy innostavia tehtäviä kirjojen käsittelyyn sekä lukudiplomin portfolion tekemiseen. Oppilaille tarkoitetut tiedostot on tehty valmiiksi sopiviksi A4-kokoiseen vihkoon. Opettajien työn helpottamiseksi on tarjolla myös välineitä arviointiin ja kannustamiseen sekä tiedoteluonnos koteihin. Kun oppilas on suorittanut lukudiplomin, voi hänelle tulostaa työstä todistuksen lukuvuosittain. Jos oppilas saa luettua lukuvuoden aikana enemmän kuin kymmenen kirjaa, voi hänelle antaa timanttidiplomin. Materiaaleja ei ole pakko käyttää, vaan ne on tarkoitettu avuksi ja inspiraatioksi. Opettaja voi vapaasti soveltaa ja muokata lukudiplomia ja siihen liittyviä materiaaleja.

Tiedote huoltajille (pdf) (173,05 Kt)

Lukusuunnitelmani ja -tavoitteeni alakoulu (pdf) (134,16 Kt)

Lukusuunnitelmani ja -tavoitteeni yläkoulu (pdf) (144,65 Kt)

Lukupiirikortit (pdf) (89,71 Kt)

Toiminnallisia ja draamallisia tehtäviä kaunokirjallisuuden käsittelyyn (pdf) (136,72 Kt)

Tehtävät 1-2 lk. (pdf) (331,13 Kt)

Tehtävät 3-4 lk. (pdf) (9,98 Mt)

Tehtävät 5-6 lk. (pdf) (5,45 Mt)

Tehtävät yläkoulu (pdf) (259,90 Kt)

Kirjanmerkki (pdf) (2,61 Mt)

Kirjallisuuden käsitteitä yläkoululaisille (pdf) (18,15 Kt)

Kirjallisuuden käsitteitä alakoululaisille (pdf) (58,31 Kt)

Genremerkit 1 (pdf) (48,75 Kt)

Genremerkit 2 (pdf) (206,20 Kt)

Oppimismerkit (pdf) (10,47 Mt)

Arviointi ilman arvosanaa (pdf) (121,88 Kt)

Arviointi arvosanalla (pdf) (122,14 Kt)

Perhelukemisen portfolio 1.lk. (pdf) (605,39 Kt)

Perhelukemisen portfolio 2. lk. (pdf) (604,76 Kt)

Perhelukemisen portfolio 3. lk. (pdf) (629,11 Kt)

Perhelukemisen portfolio 4. lk. (pdf) (628,95 Kt)

Perhelukemisen portfolio 5. lk. (pdf) (622,35 Kt)

Perhelukemisen portfolio 6. lk. (pdf) (622,46 Kt)

Todistus 1. lk. (pdf) (124,34 Kt)

Todistus 2. lk. (pdf) (98,38 Kt)

Todistus 3. lk. (pdf) (105,72 Kt)

Todistus 4. lk. (pdf) (114,43 Kt)

Todistus 5. lk. (pdf) (93,43 Kt)

Todistus 6. lk. (pdf) (391,86 Kt)

Todistus 7. lk. (pdf) (206,09 Kt)

Todistus 8. lk. (pdf) (196,81 Kt)

Todistus 9. lk. (pdf) (223,21 Kt)

Todistus yläkoulun lopuksi (pdf) (223,28 Kt)

Todistus timanttidiplomi (pdf) (115,91 Kt)

Kirjaston kirjalistat löytyvät kirjaston sivuilta tämän linkin kautta.

Lukudiplomin materiaalia ovat olleet tekemässä Piia Ukura, Henna Seppä-Tapio, Elina Kivelä, Elina Lavonen ja Riikka Uusitalo sekä Satu Elg. Materiaalin taitosta vastasivat Riikka Niittosen johdolla Halikon lukion opiskelijat Jessica Ahlfors, Arttu Heikkilä, Tatu Heikkinen, Cecilia Huntus, Jesperi Hurula, Nea Kaivolin, Ada Kallio, Milma Kauppinen, Venni Kortesmaa, Helmi Kuusisto, Laura Leino, Janette Oinonen, Alma Ojajärvi, Sofia Paavola, Milja Perttala, Pennina Silenius, Iisa Sirkiä, Sini Solas, Kalle Sova, Milla Suominen sekä Aino Turila. Oman osuutensa teki myös Armfeltin koulun oppilas Luka Lujasmaa. Opiskelijat käyttivät kuvituksessa Keanne van den Kreeken kuvia ja tekivät lisäksi omia kuvia. Iso kiitos kuuluu myös Armfeltin koulun yläkoululaisille sekä 3.-luokkalaisille tehtävien kommentoinnista ja kehittämisestä.