Salosen lukudiplomi

Salosen lukudiplomi on tarkoitettu kaikille perusopetuksen oppilaille lukutaidosta ja lukuinnosta riippumatta. Opettajan tehtävä on oppilaan kanssa yhdessä miettiä, millaiset tavoitteet lukemiselle asetetaan.

Lukudiplomin tarkoitus on kannustaa oppilaita säännölliseen lukemiseen. Lukudiplomin saadakseen oppilaan tulee pääsääntöisesti itse lukea lukuvuoden aikana yhteensä kymmenen teosta ja osoittaa se opettajalle yhdessä sovitulla tavalla. Yhdessä voidaan kuitenkin myös sopia, että aikuinen lukee osan kirjoista tai että oppilas voi käyttää äänikirjasovellusta. Kuudesluokkalainenkin hyötyy siitä, että hänelle luetaan ääneen, ja vielä yläkoululaisellekin vanhemman kanssa vietetty yhteinen lukuhetki voi olla tärkeää.

Lukudiplomin tavoitteena on auttaa oppilasta saamaan lukemisesti mukava arjen rutiini. Lisäksi hän oppii löytämään itselleen sopivaa luettavaa. Viimeistään silloin, kun lukuinto on herännyt, kannattaa oppilasta ohjata laajentamaan kirjallisuudentuntemustaan ja lukemaan kirjallisuutta monipuolisesti eri kirjallisuuden lajeista ja genreistä. Lukemalla monipuolisesti erilaisia kirjoja sekä tekemällä vaihtelevasti diplomitehtäviä oppilas oppii uusia asioita kirjallisuudesta.

Lukemaan innostamisen kannalta on tärkeää, että oppilas saa mahdollisuuden itse valita luettavaksi sellaisia kirjoja, jotka ovat hänelle sopivan tasoisia ja kiinnostavat häntä. Näin hän oppii etsimään itselleen luettavaa. Jos kirja on huono, sen voi lopettaa myös kesken. Kesken jääneen kirjan voi merkitä portfolioon ja perustella, miksi se jäi kesken.

Kirjojen valitsemisessa voi käyttää apuna Salon kaupunginkirjaston henkilökunnan laatimia kirjalistoja eri luokka-asteille sopivista kirjoista. Kirjalistoille on kerätty Salon kaupunginkirjaston kokoelmista löytyviä teoksia monipuolisesti. Kirjaston palveluihin kouluille kuuluvat myös kirjakassien kerääminen ja kirjavinkkausten tekeminen. Opettaja voi pyytää kirjaston henkilökunnalta kasseja ja vinkkauksia esim. eri genreistä, teemoista tai aiheista. Kirjavinkkauksia tarjotaan ensisijaisesti kulttuurikasvatussuunnitelman mukaisesti ja muille ryhmille resurssien mukaan. Kirjasto toteuttaa vinkkauksia myös etäyhteyden kautta.

Kirjaston kirjalistat löytyvät kirjaston sivuilta tämän linkin kautta.

Opettaja voi itse valita tavan, jolla oppilaat käsittelevät lukemiaan teoksia. Toisaalta on tärkeää, että osa kirjoista käsitellään perusteellisesti, toisaalta taas lukemisesta ei saa lähteä ilo eikä lukeminen saa muuttua kirjoittamiseksi. Tämän takia on opettajan harkinnan varassa, kuinka paljon ja millaisia tehtäviä hän oppilailta vaatii. Suositeltavaa on käsitellä kirjoja mahdollisimman paljon lukemisen aikana eikä niinkään lukemisen jälkeen. Tällöin kirjan käsittely tukee myös lukemista.

Lukupiirit

Lukukokemuksista keskusteleminen sitouttaa ja innostaa lukemaan. Lukupiirityöskentelyä voidaan tehdä joko koko luokan tai pienryhmän kanssa. Lukupiirissä voidaan keskustella yhteisesti luettavasta kirjasta mutta menetelmää voidaan käyttää myös, vaikka kaikki lukisivat omaa kirjaa. Keskustelemalla, kuuntelemalla ja lukukokemuksia jakamalla innostutaan lukemisesta, teksti mahdollisesti aukeaa paremmin ja kehitytään niin keskustelijoina kuin ajattelijoinakin. Lukupiirissä kannattaa käyttää keskustelua ohjaavia kysymyksiä tai ohjeistaa käyttämään esimerkiksi kirjallisuuden käsitteitä.

Lukudiplomin materiaaleissa on lukupiirikortit, jotka auttavat viemään lukupiirin keskustelua eteenpäin ja tekemään kirjallisuuskeskustelusta hauskaa. Punaisten korttien kysymykset sopivat käytettäviksi heti, kun kirja on valittu ja siitä on luettu ensimmäiset sivut. Sinisten korttien avulla opiskellaan samalla kirjallisuuden käsitteitä. Keltaiset kortit auttavat käsittelemään lukukokemusta ja erilaisia tunteita, ja vihreät kortit on tarkoitettu käytettäväksi, kun kirja on luettu kokonaan.

Lukuhaastattelut

Lukuhaastattelulla tarkoitetaan pieniä opettajan ja oppilaan kahdenkeskisiä keskusteluja. Näissä hetkissä oppilas saa opettajan jakamatonta huomiota ja opettaja tärkeää tietoa oppilaan lukemisen edistymisestä sekä lukutaidosta. Lukuhaastatteluissa opettajan on helppo huomata, onko oppilas lukenut kirjaa. Lukuhaastatteluja on helppo tehdä esimerkiksi lukutunnilla.

Toiminnalliset ja draamalliset tehtävät

Toiminnalliset ja draamalliset tehtävät syventävät lukukokemusta ja innostavat lukemaan. Lukudiplomimateriaaleihin on kerätty toimivaksi koettuja toiminnallisia ja draamallisia tehtäviä, jotka voi helposti ottaa osaksi kirjallisuustunteja. Monia tehtävistä voi soveltaa sekä yhteisten että oppilaiden omien kirjojen käsittelyyn.

Lukudiplomitehtävät

Halutessaan opettaja voi hyödyntää lukudiplomimateriaaleissa olevia valmiita lukudiplomitehtäviä, joiden avulla oppilas erittelee lukemaansa. Alkuopetuksessa tehtävissä keskitytään lukemaan innostamiseen ja tehtävillä tavoitellaan yhteisöllisyyttä. 3.–6.-luokkalaisille suunnatuissa tehtävissä harjoitellaan luetun muistamista, ymmärtämistä ja päätelmien tekemistä. Yläkoulun lukudiplomitehtävät on laadittu siten, että oppilas voi samalla harjoitella monipuolisesti erilaisia tekstityyppejä. Tehtäviä voi tehdä itsenäisesti, parin kanssa tai ryhmässä.

Lukudiplomisuoritukset kannattaa kerätä portfolioon, sillä se motivoi oppilasta ja auttaa opettajaa arvioinnissa sekä huoltajaa lukemisen tukemisessa. Portfolio kannattaa tehdä vihkoon, sillä näin kaikkien on helpompi seurata lukemista. Tietokoneella tehdyt sivut on helppo tulostaa ja liimata A4-kokoiseen vihkoon. Portfolion avulla tehdään näkyväksi oppilaan lukemisen polku. Portfolioon tehdään tietysti lukudiplomitehtäviä, mutta jos kirjaa on käsitelty esim. draaman keinoin, voi portfolioon kirjoittaa kirjan perustietojen lisäksi itsearvioinnin draamatunnista, ja lukijahaastattelun päätteeksi opettaja voi merkitä vaikka leimalla että oppilas oli edennyt lukemisessa. Kun portfolioon alkaa kertyä luettuja kirjoja, innostaa se lukemiseen vastahakoisestikin suhtautuvaa oppilasta lukemaan lisää.

  

Lukudiplomin on tarkoitus olla suomen kielen ja kirjallisuuden suoritus. Lukudiplomin materiaaleissa on kahdenlaisia kannustinmerkkejä. Oppimismerkkien avulla opettaja voi kannustaa oppilaita pitkin lukuvuotta esimerkiksi antamalla niitä palkinnoksi tehdyistä tehtävistä. Luettuaan kirjan oppilas voi valita sopivan genremerkin ja liimata sen lukusuunnitelmaansa.

Diplomin materiaaleista löytyy innostavia tehtäviä kirjojen käsittelyyn sekä lukudiplomin portfolion tekemiseen. Oppilaille tarkoitetut tiedostot on tehty valmiiksi sopiviksi A4-kokoiseen vihkoon. Opettajien työn helpottamiseksi on tarjolla myös välineitä arviointiin ja kannustamiseen sekä tiedoteluonnos koteihin. Kun oppilas on suorittanut lukudiplomin, voi hänelle tulostaa työstä todistuksen lukuvuosittain. Jos oppilas saa luettua lukuvuoden aikana enemmän kuin kymmenen kirjaa, voi hänelle antaa timanttidiplomin. Materiaaleja ei ole pakko käyttää, vaan ne on tarkoitettu avuksi ja inspiraatioksi. Opettaja voi vapaasti soveltaa ja muokata lukudiplomia ja siihen liittyviä materiaaleja.

Lukusuunnitelmani ja -tavoitteeni alakoulu (pdf) (134,16 Kt)

Lukusuunnitelmani ja -tavoitteeni yläkoulu (pdf) (144,65 Kt)

Lukupiirikortit (pdf) (89,71 Kt)

Toiminnallisia ja draamallisia tehtäviä kaunokirjallisuuden käsittelyyn (pdf) (136,72 Kt)

Tehtävät 1-2 lk. (pdf) (331,13 Kt)

Tehtävät 3-4 lk. (pdf) (9,98 Mt)

Tehtävät 5-6 lk. (pdf) (5,45 Mt)

Tehtävät yläkoulu (pdf) (257,42 Kt)

Kirjanmerkki (pdf) (2,61 Mt)

Genremerkit 1 (pdf) (48,75 Kt)

Genremerkit 2 (pdf) (206,20 Kt)

Oppimismerkit (pdf) (10,47 Mt)

Arviointi ilman arvosanaa (pdf) (121,88 Kt)

Arviointi arvosanalla (pdf) (122,14 Kt)

Todistus 1. lk. (pdf) (124,34 Kt)

Todistus 2. lk. (pdf) (98,38 Kt)

Todistus 3. lk. (pdf) (105,72 Kt)

Todistus 4. lk. (pdf) (114,43 Kt)

Todistus 5. lk. (pdf) (93,43 Kt)

Todistus 6. lk. (pdf) (391,86 Kt)

Todistus 7. lk. (pdf) (206,09 Kt)

Todistus 8. lk. (pdf) (196,81 Kt)

Todistus 9. lk. (pdf) (223,21 Kt)

Todistus yläkoulun lopuksi (pdf) (223,28 Kt)

Todistus timanttidiplomi (pdf) (115,91 Kt)

Kirjaston kirjalistat löytyvät kirjaston sivuilta tämän linkin kautta.

Lukudiplomin materiaalia ovat olleet tekemässä Piia Ukura, Henna Seppä-Tapio, Elina Kivelä, Elina Lavonen ja Riikka Uusitalo sekä Satu Elg. Materiaalin taitosta vastasivat Riikka Niittosen johdolla Halikon lukion opiskelijat Jessica Ahlfors, Arttu Heikkilä, Tatu Heikkinen, Cecilia Huntus, Jesperi Hurula, Nea Kaivolin, Ada Kallio, Milma Kauppinen, Venni Kortesmaa, Helmi Kuusisto, Laura Leino, Janette Oinonen, Alma Ojajärvi, Sofia Paavola, Milja Perttala, Pennina Silenius, Iisa Sirkiä, Sini Solas, Kalle Sova, Milla Suominen sekä Aino Turila. Oman osuutensa teki myös Armfeltin koulun oppilas Luka Lujasmaa. Opiskelijat käyttivät kuvituksessa Keanne van den Kreeken kuvia ja tekivät lisäksi omia kuvia. Iso kiitos kuuluu myös Armfeltin koulun yläkoululaisille sekä 3.-luokkalaisille tehtävien kommentoinnista ja kehittämisestä.