Kerrostaloyhteisöstä kyläyhteisöön

Keväällä 2018 kaksiomme Helsingissä oli myyty ja maallemuutto sillä sinetöity. Kahden menneen vuoden ajan olimme etsineet omakotitaloa liki koko eteläisen Suomen alueelta ja tunsimme elävämme vähän välitilassa. Lopulta myimme kodin perheen alta saadaksemme muutokseen vauhtia. Ostimme matkailuauton, johon muuttaisimme tarvittaessa ensin.

Olimme asuneet taloyhtiössä, jossa yhteiset tilat olivat kovassa käytössä, järjestettiin juhlia ja lainattiin tavaroita. Yhteisöllisyys on meille arvokasta ja siksi rajasimme hakumme sellaisiin kyliin, joissa tiesimme olevan aktiivista kyläyhdistystoimintaa. Sen kautta olisi helppo tutustua ja verkostoitua uudella kotipaikkakunnalla. Totesimme myös, että etsintä oli nyt rajattava yhteen kaupunkiin, jotta se voisi olla tehokkaampaa. Salo kaupunkina ei aluksi viehättänyt, mutta sen kylien vetovoiman tunsimme, toritunnelmasta olimme nauttineet kesäisin ja loistavat kirpputorit kolunneet useasti. Sijainti tuntui Heikin yrityksen tarpeisiin sopivan keskeiseltä suhteessa isoihin kaupunkeihin ja Maisan suku asui seudulla.

Kun netin välityspalvelut eivät tuottaneet tulosta, tartuimme oljenkorteen ja laitoimme ilmoituksen maineikkaaseen Salon Seudun Puskaradioon Facebookissa. Saimme yhtäkkiä kymmeniä ilmoituksia hiljaisessa myynnissä olevista kiinteistöistä.

Erityisesti meitä alkoivat kiinnostaa Teijon kylät. Kirjakkala-Teijo-Mathildedal-akselilta löytyi poikkeuksellisen paljon sekä niitä asioita, joista haaveilimme, että niitä, joista luulimme joutuvamme luopumaan Helsingistä lähtiessämme. Alueella on maaseudun mittakaavassa aika omaperäistä pöhinää, kuten hyviä ravintoloita ja kahviloita, melkein aina auki oleva kyläkauppa ja posti, taiteentekijöitä, kyläjuhlia, perinteikkäitä urheiluseuroja sekä todella monesta suunnasta tulleita ihmisiä. Lisäksi kylällä on erittäin arvostettu päiväkoti ja ehkä Suomen kaunein kyläkoulu.

Ostimme Kirjakkalasta laajennetun rintamamiestalon, hehtaarin tontin ja punatiilinavetan yrityksen työtilaksi. Pääsimme muuttamaan asuttuamme kaksi unohtumatonta kesäkuukautta matkailuautossa. Nyt pihapolkuamme pitkin kansallispuiston portille ja Hamarijärvelle on parinsadan metrin matka. Käymme siellä lenkillä, nuotiolla, marjassa ja sienessä, kesäaikaan päivittäin uimassa. Salon torille meiltä on vartin ajomatka, toiseen suuntaan Mathildedaliin saman verran. Opettajan töitä löytyi lyhyellä varoitusajalla ja yrityksen toimitilat valmistuvat kovaa vauhtia paikallisten ammattilaisten avustuksella.

Uuden verkoston rakentaminen tänne on ollut yllättävän helppoa. Naapureiden kanssa ollaan tekemisissä, päiväkodin kautta on tullut paljon tuttuja ja kyläyhdistyksen kautta pääsee osallistumaan yhteiseen tekemiseen niin paljon kuin sielu sietää. Mathildedalin vetovoima on lisäksi sellainen, että etäisemmätkin kaverit eri puolilta Suomea poikkeavat meillä nyt monesti lomillaan.

Kirjakkalassa aukeaa Kyläverstas

Kirjakkalassa sijaitseva, 50-luvulla rakennettu navetta on kokenut Heikki Pullon käsissä huomattavan muodonmuutoksen. Merikulmantiellä kulkija on saattanut havaita, kuinka rakennus on suoristettu, vanhan vinttisillan tilalle on rakennettu autokatos ja vesikatto on vaihdettu. Vanhan navetan kuorien sisään valmistuu verstastila Makerspaceman Oy:n käyttöön.

Alunperin kuopiolainen Heikki on koulutukseltaan teknisen työn opettaja ja hänellä oli Helsingissä opettajan virka. Opetustyön lisäksi Heikki kuului kaupungin asiantuntijaopettajatiimiin, jonka osana hän koulutti koulujen työntekijöitä teknologian opetuskäytössä. Ollessaan vanhempainvapaalla 2017 Heikki perusti oman Makerspaceman-yrityksen, jonka kautta alkoi tehdä koulutustöitä ja tilasuunnittelua. Esimerkiksi Vantaalla sijaitsevan Robotiikan oppimiskeskuksen ja Helsingissä Kulosaaren yhteiskoulun uudet teknologiatilat ovat Heikin käsialaa.

Perheen muuttoa pois pääkaupungista ohjasi se, että kasvava yritys tarvitsi työtilat. Heikin työt opettajana jäivät ja yrityksen toimintaan tulivat mukaan 3D-tulostimien ja laserleikkurien myynti sekä käyttökoulutukset. Yrityksen työtila Kirjakkalassa kantaa nimeä Tetris Makerspace. Makerspace viittaa kansainväliseen, moderniin diy-kulttuuriin, jossa paitsi värkkäillään, myös pyritään tiedon ja tilojen avoimuuteen eli yhteiskäyttöön. Tekemisessä voidaan mutkattomasti yhdistää perinteisiä ja nykyaikaisia valmistustekniikoita. Tetris-nimi taas tulee rakennuksen tiiliseinästä, joka romahti heti remontin purkutöiden alkuvaiheessa. Yllätykset vanhan rakennuksen korjaamisessa kuuluvat asiaan ja tämä takaisku hyödynnettiin muuraamalla uuteen seinään 80-luvun kasvateille tuttu kuvio.

Tetriksessä valmista, lämmintä työtilaa on tällä hetkellä 50 m2. Sieltä käsin Heikki tarjoaa koulutuskentälle teknologiaopetukseen painottuvia kehityspalveluita ja suunnittelee tilaratkaisuja. Kesällä starttaa ensimmäinen kurssi yhteistyössä Salon kansalaisopiston kanssa. Heikki tekee pajallaan mittatilaustöitä myös taiteen kentälle, ja hänen kädenjälkensä on näkynyt esimerkiksi LUX Helsingissä ja useissa sirkusproduktioissa.

Kun verstaan laajempikin osa valmistuu vuoden 2021 lopussa, Tetriksellä on maker-kulttuurin hengessä tarkoitus avata Kyläverstas. Kyläverstaan aukioloaikoina tiloihin voi tulla tekemään omia projektejaan, tarvittaessa Heikin ohjauksessa. Verstaalla onnistuvat laserleikkaus ja 3D-tulostus, mutta myös perinteisemmät puu- ja metallityöt. Tulevaisuudessa Tetriksellä järjestetään lisäksi maker-residenssejä taiteilijoille ja paikallisille nuorille.

Tetriksen rakentumista voit seurata Instagramissa @makerspaceman tai vieraile yrityksen nettisivuilla osoitteessa www.makerspaceman.com.