Hyppää sisältöön

Kerrostaloyhteisöstä kyläyhteisöön

Keväällä 2018 kaksiomme Helsingissä oli myyty ja maallemuutto sillä sinetöity. Kahden menneen vuoden ajan olimme etsineet omakotitaloa liki koko eteläisen Suomen alueelta ja tunsimme elävämme vähän välitilassa. Lopulta myimme kodin perheen alta saadaksemme muutokseen vauhtia. Ostimme matkailuauton, johon muuttaisimme tarvittaessa ensin.

Olimme asuneet taloyhtiössä, jossa yhteiset tilat olivat kovassa käytössä, järjestettiin juhlia ja lainattiin tavaroita. Yhteisöllisyys on meille arvokasta ja siksi rajasimme hakumme sellaisiin kyliin, joissa tiesimme olevan aktiivista kyläyhdistystoimintaa. Sen kautta olisi helppo tutustua ja verkostoitua uudella kotipaikkakunnalla. Totesimme myös, että etsintä oli nyt rajattava yhteen kaupunkiin, jotta se voisi olla tehokkaampaa. Salo kaupunkina ei aluksi viehättänyt, mutta sen kylien vetovoiman tunsimme, toritunnelmasta olimme nauttineet kesäisin ja loistavat kirpputorit kolunneet useasti. Sijainti tuntui Heikin yrityksen tarpeisiin sopivan keskeiseltä suhteessa isoihin kaupunkeihin ja Maisan suku asui seudulla.

Kun netin välityspalvelut eivät tuottaneet tulosta, tartuimme oljenkorteen ja laitoimme ilmoituksen maineikkaaseen Salon Seudun Puskaradioon Facebookissa. Saimme yhtäkkiä kymmeniä ilmoituksia hiljaisessa myynnissä olevista kiinteistöistä.

Erityisesti meitä alkoivat kiinnostaa Teijon kylät. Kirjakkala-Teijo-Mathildedal-akselilta löytyi poikkeuksellisen paljon sekä niitä asioita, joista haaveilimme, että niitä, joista luulimme joutuvamme luopumaan Helsingistä lähtiessämme. Alueella on maaseudun mittakaavassa aika omaperäistä pöhinää, kuten hyviä ravintoloita ja kahviloita, melkein aina auki oleva kyläkauppa ja posti, taiteentekijöitä, kyläjuhlia, perinteikkäitä urheiluseuroja sekä todella monesta suunnasta tulleita ihmisiä. Lisäksi kylällä on erittäin arvostettu päiväkoti ja ehkä Suomen kaunein kyläkoulu.

Ostimme Kirjakkalasta laajennetun rintamamiestalon, hehtaarin tontin ja punatiilinavetan yrityksen työtilaksi. Pääsimme muuttamaan asuttuamme kaksi unohtumatonta kesäkuukautta matkailuautossa. Nyt pihapolkuamme pitkin kansallispuiston portille ja Hamarijärvelle on parinsadan metrin matka. Käymme siellä lenkillä, nuotiolla, marjassa ja sienessä, kesäaikaan päivittäin uimassa. Salon torille meiltä on vartin ajomatka, toiseen suuntaan Mathildedaliin saman verran. Opettajan töitä löytyi lyhyellä varoitusajalla ja yrityksen toimitilat valmistuvat kovaa vauhtia paikallisten ammattilaisten avustuksella.

Uuden verkoston rakentaminen tänne on ollut yllättävän helppoa. Naapureiden kanssa ollaan tekemisissä, päiväkodin kautta on tullut paljon tuttuja ja kyläyhdistyksen kautta pääsee osallistumaan yhteiseen tekemiseen niin paljon kuin sielu sietää. Mathildedalin vetovoima on lisäksi sellainen, että etäisemmätkin kaverit eri puolilta Suomea poikkeavat meillä nyt monesti lomillaan.

Kirjakkalassa aukeaa Kyläverstas

Kirjakkalassa sijaitseva, 50-luvulla rakennettu navetta on kokenut Heikki Pullon käsissä huomattavan muodonmuutoksen. Merikulmantiellä kulkija on saattanut havaita, kuinka rakennus on suoristettu, vanhan vinttisillan tilalle on rakennettu autokatos ja vesikatto on vaihdettu. Vanhan navetan kuorien sisään valmistuu verstastila Makerspaceman Oy:n käyttöön.

Alunperin kuopiolainen Heikki on koulutukseltaan teknisen työn opettaja ja hänellä oli Helsingissä opettajan virka. Opetustyön lisäksi Heikki kuului kaupungin asiantuntijaopettajatiimiin, jonka osana hän koulutti koulujen työntekijöitä teknologian opetuskäytössä. Ollessaan vanhempainvapaalla 2017 Heikki perusti oman Makerspaceman-yrityksen, jonka kautta alkoi tehdä koulutustöitä ja tilasuunnittelua. Esimerkiksi Vantaalla sijaitsevan Robotiikan oppimiskeskuksen ja Helsingissä Kulosaaren yhteiskoulun uudet teknologiatilat ovat Heikin käsialaa.

Perheen muuttoa pois pääkaupungista ohjasi se, että kasvava yritys tarvitsi työtilat. Heikin työt opettajana jäivät ja yrityksen toimintaan tulivat mukaan 3D-tulostimien ja laserleikkurien myynti sekä käyttökoulutukset. Yrityksen työtila Kirjakkalassa kantaa nimeä Tetris Makerspace. Makerspace viittaa kansainväliseen, moderniin diy-kulttuuriin, jossa paitsi värkkäillään, myös pyritään tiedon ja tilojen avoimuuteen eli yhteiskäyttöön. Tekemisessä voidaan mutkattomasti yhdistää perinteisiä ja nykyaikaisia valmistustekniikoita. Tetris-nimi taas tulee rakennuksen tiiliseinästä, joka romahti heti remontin purkutöiden alkuvaiheessa. Yllätykset vanhan rakennuksen korjaamisessa kuuluvat asiaan ja tämä takaisku hyödynnettiin muuraamalla uuteen seinään 80-luvun kasvateille tuttu kuvio.

Tetriksessä valmista, lämmintä työtilaa on tällä hetkellä 50 m2. Sieltä käsin Heikki tarjoaa koulutuskentälle teknologiaopetukseen painottuvia kehityspalveluita ja suunnittelee tilaratkaisuja. Kesällä starttaa ensimmäinen kurssi yhteistyössä Salon kansalaisopiston kanssa. Heikki tekee pajallaan mittatilaustöitä myös taiteen kentälle, ja hänen kädenjälkensä on näkynyt esimerkiksi LUX Helsingissä ja useissa sirkusproduktioissa.

Kun verstaan laajempikin osa valmistuu vuoden 2021 lopussa, Tetriksellä on maker-kulttuurin hengessä tarkoitus avata Kyläverstas. Kyläverstaan aukioloaikoina tiloihin voi tulla tekemään omia projektejaan, tarvittaessa Heikin ohjauksessa. Verstaalla onnistuvat laserleikkaus ja 3D-tulostus, mutta myös perinteisemmät puu- ja metallityöt. Tulevaisuudessa Tetriksellä järjestetään lisäksi maker-residenssejä taiteilijoille ja paikallisille nuorille.

Tetriksen rakentumista voit seurata Instagramissa @makerspaceman tai vieraile yrityksen nettisivuilla osoitteessa www.makerspaceman.com.

Tutustu muuttajien tarinoihin

Haussa oli sopiva paikka Etelä-Suomesta potentiaalisten asiakkaiden läheltä, rannikolta, jossa pääsee veneilemään ja sopivalla etäisyydellä lentokentästä. Kaupungissa emme halunneet asua, Simon linjaa. Näillä tiedoilla ja sopivalla hintatasolla Oikotiessä valinta osui Särkisalon Förbyhyn, josta löytyi erinomainen rantakiinteistö, jossa palvelut ja koulu olivat sopivan lähellä.
Se oikea löytyikin Salosta. Haapalat olivat etsimässä uutta asuntoa, kun talo Viitankruunussa hurmasi ensikohtaamisella. Ja niin Karoliinasta tuli paluumuuttaja. Myös aktiivinen asukasyhdistys on Haapaloille plussaa. Viitankruunussa asukkaat kehittävät aluetta aktiivisesti ja uudet tulokkaat otetaan vastaan lämpimästi. –Olemme ehtineet tutustumaan jo useampaan naapuriin.
Salon Märynummelle Naantalista muuttanut Anamaria rentoutuu keikkojen välillä omassa rauhassa. Luonnon lisäksi myös keskeinen sijainti ja hyvät kulkuyhteydet painoivat vaakakupissa. "Näimme, kun Vappu Pimiä suositteli somessa Saloa ja selailimme hiukan tarkemmin. Sitten löysimme tämän talon ja se oli menoa."
Varsinais-Suomen Vuoden Kylään 2020 – Hajalaan muuttaneet Elina ja Leevi ovat tyytyväisiä. ”Täältä on sen verran hyvät liikenneyhteydet, että työmatka on vain kymmenen minuuttia pitempi kuin mitä se oli Turun sisäisessä liikenteessä”, Leevi huomauttaa.
Näin Savolaisesta tuli salolainen. "Kummallakaan ei ollut mitään siteitä Salon seudulle Akun työn lisäksi, joten meillä ei ollut mielessämme mitään tiettyä aluetta, Juuli-Maaria kertoo. –Sen verran tiesimme, että haluamme asua omakotitalossa ja mieluiten Salon länsipuolella lähellä moottoritietä".
Alun perin tamperelaislähtöinen ja viime vuodet Kemin kaupunginjohtajana toiminut Tero Nissinen aloitti Salon johdossa alkuvuodesta ja muutti Saloon. ”Urheilupuisto ja Salohalli ovat upea kokonaisuus, ja minulle, kuten muillekin kuntalaisille tärkeä paikka – etenkin tänä vuonna”, Nissinen viittaa Vilppaan ja LP Viestin tuoreisiin mestaruuksiin.
Mattiloiden oma etätyö on sujunut hyvin, ja he ovat työskennelleet korona-aikaan mökillä enemmän kuin kotonaan Helsingissä. Viihdymme toki kaupungissakin, mutta Salon ja Perniön palvelut riittävät meille mainiosti.
Oopperalaulajat Saara ja Jussi ostivat Salon Lukkarinmäestä yli satavuotiaan hirsitalon. ”Juna- ja bussiyhteydet Salosta pääkaupunkiseudulle toimivat erinomaisesti, eikä matka-aikaan mene paljoa enempää kuin pääkaupunkiseudun sisäisessä liikenteessä”
Nina Malin sai Salosta sujuvamman elämän. Ajatus Saloon muuttamisesta alkoi konkretisoitua koronavuoden aikana, kun etätyö toi ahaa-elämyksen, ettei Helsingissä asuminen olekaan työn kannalta välttämätöntä.
Mia asui Helsingissä 45 vuoden ajan ennen kuin totesi kaipaavansa maaseudun rauhaa ja muutti Perniöön. Nyt hän asuu kahden kissansa kanssa pienessä satavuotiaassa torpassa lammen rannalla ja on tyytyväisempi kuin koskaan.
Sanni muutti maailmalta Suomusjärven rauhaan. "Suomusjärvellä on tilaa elää ja kokea, nähdä kauas. Mutta on myös aikaa kohtaamisille, uusille tuttavuuksille ja keskusteluille."
Päivi kehuu, miten hyvä Salossa on kasvattaa lapsia. Etäisyydet töihin, päiväkotiin ja harrastuksiin ovat lyhyet, eikä aika kulu ruuhkassa istuessa.
Unelmien perässä kulkenut Nina Sirén yhdisti kodin ja työn Mathildedalissa. "Salo on ihmisen kokoinen kaupunki. Keskustassa on kaupat ja täältä saa kaiken tarpeellisen."
Helsingistä takaisin kotiin muuttanut Niina. "Etätyön teko sujuu ja liikkeelle lähtö on helppoa, ihanteellinen sijainti Turkuun tai Helsinkiin työmatkalle suuntaaville."

Kaikki muuttajatarinat

Vaihda kallis elämä rikkaaseen – muuta Saloon!

Saloon.fi