Lukemisen vuosikello

Muokkaa vuosikello omaan vuosisuunnitelmaasi sopivaksi 

Lukevan Salon vuosikello (1,05 Mt)

Salon lukumallissa tavoite on, että lukemisesta tulee arjen rutiini niin kodeissa kuin koulussakin, ja tähän tavoitteeseen pääsemiseksi Salosen lukudiplomi otetaan tiiviiksi osaksi äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta.

Salosen lukudiplomi on laaja opettajan pedagoginen työkalu ja sillä on omat lehdet Lukevan Salon kotisivuilla.

Salosen lukudiplomi

Suunnittele vuosikelloon ensiksi, miten suoritatte lukudiplomia, onko se luokan yhteinen projekti, yksilösuoritus tai jotain siltä väliltä. Toiseksi mieti, miten luette kirjat. Muista, että lukemaan innostaa ja sitouttaa se, että oppilaat saavat itse valita kirjoja, sekä se, että kirja on oppilaalle oikean tasoinen ja aiheeltaan kiinnostava ja se, että kirjoista saa keskustella.  Mieti myös miten teette lukudiplomin suorittamisen näkyväksi luokassa.

Jokaisella lapsella on oikeus olla lukeva lapsi. Jotta jokainen lapsi voi löytää tarinoiden taian ja lukemisen riemun, on lukemista tuettava kaikissa lukuprosessin vaiheissa. Suunnittele vuosikelloon, miten valitsette lukuvuoden aikana luettavat kirjat, miten tuet itse lukemista ja miten käsittelette kirjat.

Kirjan valinta

Jotta lukunautinto voi syntyä ja jotta lukeminen on kehittävää, on tärkeää, että jokaiselle lapselle ja nuorelle löytyy aina sekä aihepiiriltään että haastavuudeltaan sopiva kirja.    Tämä vaatii opettajalta hyvää oppilaantuntemusta. Lukemiseen sitoutumisen kannalta on myös tärkeää, että oppilas saa itse vaikuttaa kirjavalintoihin. Kirjojen valinnassa kannattaa hyödyntää niin kirjaston kuin oppilaiden omiakin kirjavinkkauksia, tilata kirjastosta kirjakasseja sekä ohjata oppilaita itse etsimään mielenkiintoista luettavaa esim. internetistä. 

Lukeminen 

Paras tapa tukea lukemista on antaa oppilaiden keskustella lukemastaan muiden kanssa. Vapaamuotoisia kirjakeskusteluja ja ohjatumpia kirjallisuuskeskusteluja kannattaa toteuttaa vaihtelevin tavoin. Myös toiminnalliset tehtävät sekä kaikenlainen elämyksellinen lukeminen innostaa lukemaan. Toisinaan myös kirjalliset välitehtävät voivat olla perusteltuja, mutta tällöin on oltava varovainen, että tehtävät eivät käänny lukemista vastaan. Kirjallisienkin tehtävien yhteydessä kannattaa jossain vaiheessa mahdollistaa keskustelu. 

Kirjan käsittely 

Kun kirja on luettu, sitä voi käsitellä samoin kuin lukuprosessin aikana. Jos kirjasta on saanut keskustella jo lukiessa, voi kirjan käsittelyn jättää melko vähällekin. Kirjan käsittelyn yhteydessä voi myös harjoitella muita äidinkielen ja kirjallisuuden oppisisältöjä kuten ilmaisutaitoa, keskustelutaitoja sekä erilaisten tekstilajien kirjoittamista. Tärkeää on, että itse lukeminen pysyy pääasiana eikä siksi nouse esimerkiksi kirjoittaminen.   

Kirjojen käsittelyyn niin lukemisen aikana kuin sen jälkeenkin löytyy lisää vinkkejä ja materiaalia Lukevan Salon kotisivujen osiosta Salosen lukudiplomi. Siellä on esimerkiksi avattu tarkemmin, mitä tarkoittaa lukupiirityöskentely ja lukijahaastattelu. Pääset tuohon osioon suoraan alla olevasta linkistä.

Salosen lukudiplomi

Itsenäistä lukemista tulee harjoitella johdonmukaisesti ja säännöllisesti aina ensimmäisen luokan alusta lähtien. Tavoitteena on pystyä lukemaan puoli tuntia itsenäisesti kuudennen luokan päättyessä. Yläkoulun päättyessä tavoitteena on, että lapsesta olisi kasvanut lukija ja hän tarttuisi kirjaan vapaaehtoisesti. Jotta oppilas oppii lukemaan itsenäisesti, tulee opettajan mallintaa itsenäistä lukemista eri tavoin. Kirjaa vuosikelloon, miten tuet oppilaiden kasvua itsenäiseksi lukijaksi.

Lukijan kuva

Tehdään pieniä pantomiimeja ensin siitä, miltä lukija ei näytä, ja sen jälkeen siitä, miltä lukija näyttää.

Lukukupla

Puhalletaan iso saippuakupla, jonka annetaan leijailla rauhassa. Opettaja kertoo, että lukiessaan omaa kirjaa jokainen on kuin omassa kuplassaan. Häiritsevät äänet ja turha liikkuminen luokassa hajottavat kuplat. Lukuhetkien aikana on siis tärkeätä keskittyä omaan kirjaan ja antaa muiden nauttia omassa lukukuplassa olemisesta. Pienten kanssa edetään lyhyestä, muutaman minuutin lukuhiljaisuudesta, vähitellen vartin pituiseen onnistuneeseen lukuhetkeen. Lukukuplaesimerkkiä ja lukuhetken sääntöjä kannattaa kerrata tarpeen mukaan myös vanhempien oppilaiden kanssa.  

Kolme tapaa lukea kirja 

Opettaja mallintaa oppilaille kolme tapaa lukea. Tässä kannattaa käyttää kuvakirjaa, jossa kuvat tukevat hyvin juonta. Opettaja kuvalukee kirjan luokalle peittäen kirjan tekstit. Seuraavaksi hän kertoo kirjan juonen omin sanoin tukeutumalla myös kuviin. Viimeiseksi opettaja lukee kirjan tekstin kanssa. Näin oppilaat saavat vahvistuksen siitä, että myös ilman perinteistä lukutaitoa voi lukea kirjaa. Tämä havainto auttaa lukukuplassa pysymistä ja edistää luokan lukurauhaa. 

Onnistunut lukuhetki 

Lukuhetken onnistumista edistää se, että oppilaat lukevat aikuisen valvovan silmän alla. Parhaimmassa tapauksessa opettaja lukee omaa kirjaansa toimien lukevan aikuisen esimerkkinä. Kirjan ja kaverin kanssa käytäville lähtöä voi miettiä korkeintaan silloin, kun opettaja on varmistunut siitä, että lukukupla säilyy ja oppilas kykenee itsenäiseen lukemiseen vapaasti valitsemassaan paikassa. 

Säännöllinen lukuhetki 

On tärkeätä luoda lukuhetkestä päivittäinen rutiini. Lukuhetki voi olla esimerkiksi aina ruokailun jälkeen, jolloin oppilaat oppivat automaattisesti ottamaan kirjansa esille tähän aikaan. Vanhempien oppilaiden kohdalla opettaja voi päättää, miten jakaa viikon lukuhetket lukujärjestykseen sopien. Harva oppilas pystyy lukemaan itsenäisesti 45 minuutin pituista oppituntia, jolloin lukuhetkiä voisi isommillakin oppilailla pitää pienempinä tuokioina. 

Säännöllinen lukuläksy 

Lukuläksyä on tärkeätä antaa päivittäin koko peruskoulun ajan. Tässä voi käyttää apuna esimerkiksi lukuläksykortteja, joihin merkitään päivämäärän lisäksi luettava kirja ja sivumäärä. Nyrkkisääntö on, että lukemista tulee päivässä puoli tuntia. Alakoulussa se voi olla esim. vartti koulussa ja vartti kotona. Vanhempien oppilaiden kohdalla lukemisen kestoa voi pidentää mielessä kuudennen luokan lopussa siintävä tavoite puolen tunnin yhtäjaksoisesta lukukestävyydestä. Tavoitteesta on tärkeätä kertoa syksyn vanhempainillassa huoltajille, sillä heidän apuaan tarvitaan lukuläksyjen kuuntelemisessa ja kontrolloinnissa.  

Lukemisen taito voidaan jakaa eri osa-alueisiin. SALOn lukumallissa näemme lukutaidon koostuvan sujuvasta lukemisesta, luetun ymmärtämisestä eli tekstin avaamisesta, riittävästä sanavarastosta sekä kielitiedosta. Sujuvaan lukemiseen kuuluu lukunopeuden lisäksi myös tarkasti ja oikein lukeminen. On hyvin tärkeä muistaa harjoittaa lukutaitoa monipuolisesti ja säännöllisesti. Huolellisen suunnitelman tekeminen on tärkeää, mutta tärkeää on pystyä myös eriyttämään ja muuttamaan suunnitelmia oppilaiden tarpeiden mukaan. 

Sujuva lukeminen

Lukeminen sujuu sitä paremmin, mitä enemmän lukee. Kun lapsi lukee itselleen sopivan tasoista kirjallisuutta, lukeminen on mielekkäämpää. Lukea voi monella eri tavalla. Tärkeää on, että opettaja pyrkii löytämään lasta innostavia tapoja lukea. 

Lukemisen harjoittelu alkaa usein kirjainten ja äänteiden opettelusta sekä siitä, miten näitä yhdistellään ensin tavuiksi ja siitä sanoiksi, minkä jälkeen siirrytään lause- ja virketasolta lukemaan kokonaisia tekstejä.  

Tekstin avaaminen

Mieluisinta lukeminen on silloin, kun lapsi ymmärtää, mitä hän lukee. Ymmärtävä lukeminen on yksi menestymisen avain lapsen koko koulu-uran ja koko elämän kannalta. Tekstin ymmärtämistä pitää harjoitella ohjatusti avaamalla erilaisia tekstejä vaihtelevin tavoin. 

Sanavaraston laajentaminen

Lukutaidon kehittyessä samalla myös sanavarasto kehittyy. Sanavarastoa laajennetaan tavoitteellisesti siten, että lasta ohjataan kiinnittämään lukiessaan huomiota itselle vieraisiin sanoihin ja selvittämään sanojen merkityksiä.  Sanoja pitää saada myös käyttää.

Kielitiedon opiskelu

Lukutaidon opetuksessa on hyvä kiinnittää huomiota samalla myös kielitiedon asioihin, sillä ymmärrys kielestä auttaa ymmärtämään luettua. Kielitiedon, kieliopin ja oikeinkirjoituksen, tavoitteet löytyvät luokka-astekohtaisesti Salon perusopetuksen opetussuunnitelmasta. 

Lukutaidon osa-alueiden taulukko 

SALOn lukumallin lukutaidon osa-alueiden taulukko on tarkoitettu opettajien työkaluksi lukutaidon opetukseen. Taulukko on jaettu lukutaidon osa-alueisiin ja niiden alapuolelle on listattu keinoja, joista opettaja voi poimia lukuläksykortteihin sopivia asioita kullekin oppilaalle ja luokalle sopiviksi. Taulukon keinot ovat kuitenkin vain esimerkkejä, joiden mallin mukaan opettajan on helppo keksiä niitä lisää.

Lukutaidon osa-alueiden taulukko (302,19 Kt)

 Lukuläksykortit 

Lukuläksykortit ohjaavat lukemisen harjoittelua osatavoitteita kohti. Lukuläksykortti toimii samalla kirjanmerkkinä ja kulkee näin kätevästi kirjan välissä. Mieti, mitä tavoitteita lukemiselle milloinkin asetat, ja tee oppilaillesi tavoitteiden mukaiset lukuläksykortit. Voit käyttää alla olevaa lukuläksykortin pohjaa ja siirtää siihen taulukosta haluamiasi tapoja harjoitella tai keksi tapoja itse. Kielitietoa harjoitellessanne ohjeista oppilaita etsimään kyseisiä kielioppiasioita tai kielen rakenteita tekstistä.

Kun haluat luoda itse lukuläksykortteja, käytä näitä tyhjiä pohjia.

Sujuva lukeminen Tyhjä (386,79 Kt)

Tekstin avaaminen Tyhjä (235,70 Kt)

Sanavaraston laajentaminen Tyhjä (523,07 Kt)

Kielitiedon opiskeleminen Tyhjä (359,67 Kt)

Ota tästä käyttöösi valmiita lukukortteja, käytä niitä mallina tai muokkaa niitä helposti mieleisiksesi.

Sujuva lukeminen Harjoittelen sujuvuutta (216,18 Kt)

Tekstin avaaminen Kerro omin sanoin (65,15 Kt)

Tekstin avaaminen Kirjallisuuden käsitteiden käyttö (65,70 Kt)

Nämä materiaalit pohjautuvat Ateljee- ja Daily Cafe -menetelmään. Avaa kaikki tiedostot wordin työpöytäsovelluksella.

Lukeva yhteisö tukee oppilaan lukumotivaatiota. Lukevassa yhteisössä on yhteinen käsitys siitä, mitä tarkoittaa olla lukija, siinä tuetaan lukijaidentiteettien kehitystä, annetaan oppilaille valinnan mahdollisuuksia ja oikeuksia lukijana sekä rohkaistaan niin spontaaniin kuin suunniteltuunkin kirjallisuuspuheeseen. Myös luokan fyysinen ympäristö tukee lukemista.

Näyttämällä oman kiinnostuksensa ja innostuksensa kirjoihin opettaja innostaa oppilaita lukemaan ja kehittää lukevaa yhteisöä. Lukunautintoon ja lukemiseen sitoutumiseen vaikuttaa suuresti lasten, opettajien, vanhempien ja koko yhteisön yhteistyö.

Suunnitelkaa joko koulun lukutiimin tai koko henkilöstön kanssa vuosikelloon, miten tuette koulun lukevan yhteisön kehittymistä säännöllisesti koko lukuvuoden aikana. Suunnittele myös, miten kehität luokan lukevaa yhteisöä. Lukutoimintaa kannattaa suunnitella myös oppilaiden kanssa yhdessä.

Esimerkkejä lukevan yhteisön tukemiseksi

Perhelukeminen on osa lukevan yhteisön kehittämistä, mutta Lukevassa Salossa näemme perheen roolin lukutaitotyössä niin tärkeänä, että kodin ja koulun yhteistyötä tulee suunnitella omana kokonaisuutenaan. 

On tärkeää jakaa huoltajille tietoa lukutaidon tärkeydestä sekä siitä, miten he voivat tukea lapsen ja nuoren kehitystä lukijaksi. Lukemisesta on hyvä puhua sekä vanhempainilloissa että oppimiskeskusteluissa.  Alla on valmista materiaalia, joiden avulla voi tiedottaa perheitä.

Tiedon jakamisen lisäksi perheitä tulee tukea siinä, että he saavat lukemisen osaksi lapsen ja nuoren arkea. Tärkein tuen muoto ovat päivittäiset eri tavoin tehtävät lukuläksyt, joiden tekemisessä tarvitaan huoltajan tukea. Päivittäisten lukuläksyjen lisäksi perheitä voi kannusta erilaisin tempauksin ja haastein kuten esimerkiksi lukubingoin, joita löytyy Lukevan Salon osiosta Lukeva koulu.

Suunnitelkaa vuosikelloon, miten otatte koko koulussa perheet mukaan lukutaitotyöhön. Suunnittele myös oppilaiden kanssa, miten omassa opetuksessasi innostat ja sitoutat perheitä. Varmista, että perheet ovat mukana eri tavoin koko lukuvuoden ajan.

Lukeva koti

Lukevan Salon kotisivuilla on osio nimeltään Lukeva koti. Sen lehdille on kerätty huoltajille vinkkejä, miten eri ikäisten lasten ja nuorten lukemista voi tukea. Tätä osiota kannattaa esitellä huoltajille ja sen sisällöstä kannattaa keskustella yhdessä. Tästä pääset suoraan Lukevan kodin lehdille

Lukeva koti

Tiedotteet

Vanhemmille on hyvä heti lukuvuoden alussa tiedottaa lukemisen tärkeydestä ja siitä, miten toivot perheitä mukaan tukemaan lapsen tai nuoren lukemista. Näitä tiedotteita voit vapaasti tulostaa, kopioida sähköisesti, esittää huoltajille tai muokata omaan käyttöön paremmin sopiviksi.

Lukemisen merkityksestä 1. lk. (pp-esitys)

Lapsi osaa lukea 1. lk. (pdf) (93,82 Kt)

Lukutaidon vahvistaminen 2. lk. (pdf) (85,76 Kt)

Lukutaidon vahvistaminen 2. lk. (pp-esitys)

Lukeminen arkirutiinina 3.-6. lk. (pdf) (101,55 Kt)

Lukeminen arkirutiinina ​ 3.-6. lk. (pp-esitys)

Yläkoululaisten koteihin (pdf) (52,53 Kt)

Yläkoulun vanhempainiltaan (pp-esitys)

Kotikielen tärkeydestä (pdf) (170,93 Kt)

Oppimiskeskustelut

Oppimiskeskusteluissa on hyvä keskustella kodin lukuharrastuksesta. Moni perhe voi tarvita opettajan apua löytääkseen arjesta puolen tunnin rauhallisen lukuhetken. Koska lukeminen syventää unta, hyvä hetki lukemiselle voi olla sängyssä ennen nukkumaan ryhtymistä. Aina tämä ei kuitenkaan onnistu, ja välillä voi olla tarpeen kirjoittaa myös iltapäivän tai illan lukuhetki lukujärjestykseen. Oppimiskeskustelussa on hyvä myös käydä läpi, miten huoltaja voi innostaa, kannustaa tai tarvittaessa vaatia lasta ja nuorta lukemaan. Yhdessä voidaan miettiä mahdollista lukemisesta palkitsemista. Alla olevia eri luokka-asteille tarkoitettuja materiaaleja kannattaa käyttää tukena oppimiskeskusteluissa. Saman materiaalin voi lähettää huoltajille sähköisenä oppimiskeskustelun jälkeen. Huoltajille kannattaa myös esitellä kotisivujen Lukeva koti -osio, josta he voivat hankkia lisää tietoa ja vinkkejä.

Oppimiskeskustelun tueksi 1.lk. (pdf) (84,13 Kt)

Oppimiskeskustelun tueksi 2.lk. (pdf) (85,51 Kt)

Oppimiskeskustelun tueksi 3.-6.lk. (pdf) (107,94 Kt)

Oppimiskeskustelun tueksi yläkoulussa (pdf) (91,50 Kt)

Aerila, Juli-Anna, Merja Kauppinen, and Outi Penttinen. Sytytä lukukipinä : pedagogisia keinoja lukuinnon herättelyyn. Jyväskylä: PS-kustannus, 2019. Print.

Ateljee-materiaalia https://peda.net/lohja/peruskoulut/alakoulut/muijalan-koulu/ateljee-materiaalia

Boushey, Gail, and Joan Moser. The Daily Five : Fostering Literacy in the Elementary Grades / Gail Boushey, Joan Moser. Second edition. Portland: Stenhouse Publishers, 2014. Print.

Cremin, Teresa et al. Reading Teachers: Nurturing Reading for Pleasure. 1st ed. Oxford: Routledge, 2023. Web.

Cremin, Teresa. Building Communities of Engaged Readers : Reading for Pleasure. London ; Routledge, 2014. Print.

PIRLS 2016. http://timssandpirls.bc.edu/pirls2016