Lukeva koulu on koulu, jossa oppilaalle tarjotaan monipuolinen ja rikas kieliympäristö. Lukeva koulu on koulu, jossa tarinoille syntyvät siivet ja oppilas pääsee matkalle tarinoiden maailmoihin. Näille sivuille on kerätty opettajien tueksi tietoa luku- ja kirjoitustaidosta, oppituntivinkkejä, oppimateriaaleja sekä materiaaleja kodin ja koulun väliseen viestintään.
Materiaaleja lukuinnostuksen herättämiseen
Lukubingot
Perheiden erilaiset lukutottumukset sekä suhteet kirjoihin asettavat lapset eriarvoiseen asemaan. Kesälomalla päivän rutiinit muuttuvat. Toisaalta aikaa lukemiselle olisi tavallista enemmän, mutta toisaalta tekemistä voi olla niin paljon, että lukeminen unohtuu. Huoltajia kannattaa muistuttaa, että lukeminen on hyvä pitää myös lomarutiinina päivittäin, ja oppilaita voi innostaa lukemaan myös lomalla esim. lukubingon avulla. Tulosta bingo tästä ja anna oppilaiden mukaan heidän lähtiessä lomalle. Nämä bingot ovat ideoineet Toijan ja Inkereen koulun oppilaat sekä toteuttanut Luka Lujasmaa Amrfeltin koulusta.
Lukubingo a 1.-3-luokkalaisille 30 min (pdf) (1,40 Mt)
Lukubingo b 1.-3.-luokkalaisille 30 min (pdf) (1,95 Mt)
Lukubingo c 1.-3-luokkalaisille 15 min (pdf) (1,40 Mt)
Lukubingo d 1.-3.-luokkalaisille 15 min (pdf) (1,95 Mt)
Syysloma on lukuloma
Osallistumme Salossa valtakunnalliseen kampanjaan, jossa koulujen syyslomalla perheitä kannustetaan viettämään lukulomaa lukemalla yhdessä. Lukubingot ovat keksineet Uskelan koulun 3.-luokkalaiset ja taittanut Luka Lujasmaa.
Syysloma on lukuloma, tiedote koteihin (145,56 Kt)
Syysloman lukuhaaste 1 (pdf) (136,19 Kt)
Syysloman lukuhaaste 2 (pdf) (223,06 Kt)
Näin teet tunneistasi kielitietoisia
Kielitietoinen opettaja
Kielitietoinen opettaminen lähtee siitä, että opettajan on oltava kielitietoinen. Hänen on pohdittava opettamansa aineen kieltä ja määriteltävä:
- Mikä on tyypillistä tälle oppiaineelle?
- Millaista oppiaineen kieli on toisen kielen oppijan kannalta?
- Mikä on oppiaineen ydinainesta?
- Millaiset lukemisen tavat auttavat oppilasta ydinaineksen löytämisessä?
- Millaista kieltä oppilas tarvitsee ydinaineksen selostamiseen?
Tunneilla opiskellaan aina kieltä
Jokainen oppilas on koulussa oppimassa eri tieteenalojen kieltä, ja hänelle tulee opettaa
- oppikirjan ja oppiaineen tekstien rakennetta,
- lukemaan otsikoita, kuvia, kuvatekstejä,
- tuottamaan otsikoita ja kuvatekstejä,
- löytämään ydinvirkkeet kappaleiden alussa,
- ymmärtämään ja käyttämään keskeisiä käsitteitä,
- tunnistamaan ingressit, tiivistelmät jne.,
- tuottamaan tiivistelmiä lukemastaan ja muotoilemaan ne omin sanoin,
- tekemään muistiinpanoja,
- tiedostamaan oppiaineen kielen ja arkikielen eroja,
- yleistä oppiaineissa toistuvaa sanastoa, kuten abstrakteja verbejä: kuulua, vaikuttaa johonkin, johtua jostakin jne.,
- tuntemaan, millaisin keinoin määritelmiä rakennetaan sekä
- hahmottamaan tekstistä lausekkeita ja purkaa niiden merkityksiä.
Muistamisen ja sanavaraston tukemiseksi
- Etsikää avainsanat.
- Muodostakaa avainsanoista avaavia virkkeitä – käsitteiden määrittelyn opetteleminen.
- Kerätkää tärkeät verbit.
- Yhdistäkää tieto elämykseen esim. taiteen avulla.
- Tehkää sanaperheitä.
Ymmärtämisen ja kokonaisuuden hahmottamiseen
- Avatkaa yhdessä tekstin rakennetta
- keskustelemalla otsikon ja kuvien tehtävästä,
- tarkastelemalla tekstin etenemisjärjestystä sekä
- huomioimalla, että eri oppiaineiden tekstit ovat erilaisia.
- Harjoitelkaa skannaamaan teksti.
- Haastakaa teksti esim. esittämällä sille kysymyksiä.
- Tehkää tekstistä päätelmiä.
- Piirtäkää teksti.
- Tehkää tekstistä käsitekartta.
- Kerätkää käsitekarttaan myös tärkeät verbit.
- Harjoitelkaa tuottamaan tekstistä erilaisia omia tekstejä.
- Lyhyitä tekstejä
- Esseevastauksia
Lisää käytännön vinkkejä opetukseen
Lisää käytännön vinkkejä kielitietoisten opetustuokioiden pitämiseen löydät esim. kieli- ja kulttuuritietoisen opettajuuden ja opettajankoulutuksen DIVED -kehittämishankkeen sivuilta.
Näin opetat monilukutaitoa
Luku- ja kirjoitustaitojen merkitys yhteiskunnassa on koko ajan yhä keskeisempi. Taataksemme oppilaille yhteiskunnan täysivaltaisena jäsenen toimimiseen vaadittavat luku- ja kirjoitustaidot, täytyy meidän tarjota heille monipuolisia tekstejä niin luettavaksi kuin kirjoitettavaksikin. Nyky-yhteiskunnassa perusluku- ja kirjoitustaidot eivät enää riitä, vaan oppilaille pitää opettaa myös uusia luku- ja kirjoitustaitoja.
Perusluku- ja peruskirjoitustaidot
- Riittävä lukunopeus
- Kokonaisen kaunokirjallisen teoksen lukeminen
- Oikeinkirjoitus
- Yhtenäisen tekstin tuottaminen
- Erilaiset tekstityypit
Uudet luku- ja kirjoitustaidot
- Tekniset taidot
- Multimodaaliset tekstilajitaidot
- Julkisuustaidot
- Monisuorittamis- ja tietoisuustaidot
- Sosiaaliset taidot
- Luovuustaidot
Tekniset taidot
- Pelkkä kynä ei enää riitä.
- Tiedonhaku ja –hallinta on entistä vaikeampaa.
- Ongelmanratkaisutaidot ovat entistä tärkeämpiä.
- Laitteistot, sovellukset ja verkkoympäristöt muuttuvat koko ajan.
- Opettajan ei tarvitse hallita kaikkea, vaan oppilaiden kanssa voi kokeilla ja ratkoa ongelmia yhdessä.
Multimodaaliset tekstitaidot
- Digitaalinen muutos on tuonut mukanaan multimodaalisen viestinnän.
- Teksti voi kirjoituksen lisäksi koostua kuvista, liikkeestä, äänistä ja väreistä.
- Multimodaalisen tekstin lukeminen ja tuottaminen edellyttää perinteistä tekstiä huomattavasti laaja-alaisempia taitoja.
- Erilaisten teknisten taitojen lisäksi multimodaalisen tekstin tuottaminen vaatii visuaalista ja esteettistä hahmottamista, kykyä tehdä valintoja sekä luovaa ajattelua (Kress 2003, 36).
Multimodaalisissa teksteissä usein myös tekstin rakenne muuttuu.
Julkisuustaidot
- Lainsäädäntö
- Vuorovaikutus
- Oma identiteetti
Monisuorittamis- ja tietoisuustaidot
- Internetissä työskennellessä monisuorittaminen ja syvällinen keskittyminen vuorottelevat.
- Erilaisissa tekstilajeissa tarvitaan eri taitoja.
Sosiaaliset taidot
- Tekstien tuottaminen yhdessä
- Verkkoyhteisöissä toimiminen
Luovuustaidot
- Tarinallisuus
- Itseilmaisu ja sisäinen motivaatio
- Luova leikki
- Multimodaalinen estetiikka
- Luovan kirjoittamisen ja asiakirjoittamisen rajat rikkoutuvat.
- Innostaminen ja kannustaminen uuteen virheitä pelkäämättä.
- Luovan kirjoittamisen ja taidekasvatuksen menetelmät.
Materiaaleja kodeille
Näitä tiedotteita voit vapaasti tulostaa, kopioida sähköisesti, esittää huoltajille tai muokata omaan käyttöösi paremmin sopiviksi.
Lukemisen merkityksestä 1. lk. (pp-esitys)
Lapsi osaa lukea 1. lk. (pdf) (93,82 Kt)
Lukutaidon vahvistaminen 2. lk. (pdf) (85,76 Kt)
Lukutaidon vahvistaminen 2. lk. (pp-esitys)
Lukeminen arkirutiinina 3.-6. lk. (pdf) (101,55 Kt)
Lukeminen arkirutiinina 3.-6. lk. (pp-esitys)
Yläkoululaisten koteihin (pdf) (52,53 Kt)
Oppimiskeskustelujen tueksi
Oppimiskeskusteluissa on hyvä keskustella kodin lukuharrastuksesta. Moni perhe voi tarvita opettajan apua löytääkseen arjesta puolen tunnin rauhallisen lukuhetken. Koska lukeminen syventää unta, hyvä hetki lukemiselle voi olla sängyssä ennen nukkumaan ryhtymistä. Aina tämä ei kuitenkaan onnistu, ja välillä voi olla tarpeen kirjoittaa lukuhetki lukujärjestykseen. Oppimiskeskustelussa on hyvä myös käydä läpi, miten huoltaja voi innostaa, kannustaa tai tarvittaessa vaatia lasta ja nuorta lukemaan. Yhdessä voidaan miettiä mahdollista lukemisesta palkitsemista. Alla olevat eri luokka-asteille tarkoitettuja materiaaleja kannattaa käyttää tukena oppimiskeskusteluissa. Saman materiaalin voi lähettää huoltajille sähköisenä oppimiskeskustelun jälkeen. Huoltajille kannattaa myös esitellä kotisivujen Lukeva Koti -osion, josta he voivat hankkia lisää tietoa ja vinkkejä.
Oppimiskeskustelun tueksi 1.lk. (pdf) (84,13 Kt)
Oppimiskeskustelun tueksi 2.lk. (pdf) (85,51 Kt)
Lukemisen tärkeydestä ja lukemisesta OPS:ssa
Monilukutaito
- Lähtökohtana tutkimustulokset:
- Motivaatiopula
- Luku- ja kirjoitustaidon heikkeneminen
- Koulun ja arjen tekstimaailmojen erot
- Oppiaineiden pirstaleisuus
- Katkokset oppimispolulla
- Painotus taitojen oppimisessa
- Monilukutaidolla tarkoitetaan erilaisten tekstien tulkitsemisen, tuottamisen ja arvottamisen taitoja, jotka auttavat oppilaita ymmärtämään monimuotoisia kulttuurisia viestinnän muotoja sekä rakentamaan omaa identiteettiään.
- Ei sisältö vaan tapa toimia ja asennoitua kieleen
- Monilukutaito perustuu laaja-alaiseen käsitykseen tekstistä.
- Teksteillä tarkoitetaan tässä sanallisten, kuvallisten, auditiivisten, numeeristen ja kinesteettisten symbolijärjestelmien sekä näiden yhdistelmien avulla ilmaistua tietoa.
- Tekstejä voidaan tulkita ja tuottaa esimerkiksi kirjoitetussa, puhutussa, painetussa, audiovisuaalisessa tai digitaalisessa muodossa.
- Oppilaat tarvitsevat monilukutaitoa osatakseen tulkita maailmaa ympärillään ja hahmottaa sen kulttuurista monimuotoisuutta.
- Monilukutaito tukee kriittisen ajattelun ja oppimisen taitojen kehittymistä.
- Sitä kehitettäessä tarkastellaan ja pohditaan myös eettisiä ja esteettisiä kysymyksiä.
- Oppilaiden monilukutaitoa kehitetään kaikissa oppiaineissa arkikielestä kohti eri tiedonalojen kielen ja esitystapojen hallintaa.
- Osaamisen kehittyminen edellyttää rikasta tekstiympäristöä, sitä hyödyntävää pedagogiikkaa sekä oppiaineiden välistä ja muiden toimijoiden kanssa tehtävää yhteistyötä.
- Opetus tarjoaa mahdollisuuksia erilaisista teksteistä nauttimiseen. Oppimistilanteissa oppilaat käyttävät, tulkitsevat ja tuottavat erilaisia tekstejä sekä yksin että yhdessä muiden kanssa.
- Opetuksessa tarkastellaan oppilaille merkityksellisiä, autenttisia tekstejä sekä niistä nousevia tulkintoja maailmasta. Näin oppilaat voivat hyödyntää opiskelussa vahvuuksiaan ja itseään kiinnostavia sisältöjä ja käyttää niitä myös osallistumisessa ja vaikuttamisessa.
Kielitietoisuus
- Kielitietoisessa yhteisössä keskustellaan kieliin ja kieliyhteisöihin kohdistuvista asenteista ja ymmärretään kielen keskeinen merkitys oppimisessa, vuorovaikutuksessa ja yhteistyössä sekä identiteettien rakentumisessa ja yhteiskuntaan sosiaalistumisessa.
- Kielitietoisuus yksi yleisistä linjauksista:
- Jokainen opettaja opettaa myös oman oppiaineensa kieltä.
- Kaikilla tiedonaloilla oma kieli mutta myös oma tapa tuottaa kieltä.
- Kielitietoisuus kuuluu jokaisen koulun toimintakulttuuriin
- Tietoisuutta kielestä ja kielistä: kaikki oppilaitten kielet arvokkaita.
Kaunokirjallisuuden lukeminen
(Salon kaupungin opetussuunnitelma 2016)
Tutkimusten mukaan suomalaiskoululaisten lukutaito on laskemassa ja jo joka kymmenennellä nuorella on heikko lukutaito. Myös erot tyttöjen ja poikien lukemisen välillä ovat kasvaneet. Heikko lukutaito rajoittaa elämää ja saattaa vaikeuttaa jatko-opinnoissa selviämistä sekä työelämässä menestymistä. Pahimmassa tapauksessa heikko lukutaito johtaa syrjäytymiseen.
Lukutaito paranee tehokkaimmin kaunokirjallisuutta lukemalla. Lukeminen kehittää lukijan itsetuntemusta, luovuutta ja mielikuvitusta. Samalla voi oppia ymmärtämään omia ja toisen ajatuksia, tunteita ja käytöstä sekä käsittelemään omia tunteita. Tämän vuoksi Salon kaupungin äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa korostetaan kirjallisuuden lukemista kaikilla luokka-asteilla ja opetusryhmissä. Tästä syystä oppilas lukee jokaisella vuosiluokalla vähintään viisi kaunokirjallista teosta.
Tutkimustuloksia
Kansainvälinen lasten lukutaitotutkimus
(PIRLS 2016)
Lukutaito on yhteisön vaatimien ja/tai yksilön arvostamien kirjoitettujen tekstien ymmärtämistä ja käyttöä. Lukijat rakentavat merkityksiä monista erilaisista teksteistä. He lukevat oppiakseen, osallistuakseen lukijayhteisöihin sekä koulussa että vapaa-aikana ja viihtyäkseen. (Mullis & Martin.)
“Eri tekstilajeista vain kaunokirjallisuuden lukemisella oli suoraviivainen ja merkitsevä positiivinen yhteys lukutaidon kokonaispistemäärään.”
“Aiemmissa tutkimuksissa on toistuvasti havaittu, että myönteisesti lukemiseen suhtautuvilla nuorilla on korkeampi lukutaidon taso kuin kielteisesti suhtautuvilla.”
“Innostaminen on yksi perusopetuksen keskeisistä tavoitteista, joten lukemisen opettaminen koulussa vaatii edelleen kehittämistä, jotta oppilaat sitoutuvat lukemisen opetukseen paremmin.”
- Lapsille lukeminen on vähentynyt selvästi. Suomessa säännöllisesti lapsilleen lukee joka neljäs vanhempi.
- Tietoa löydetään mutta sitä ei ymmärretä.
- Jo puoli tuntia lukemista päivässä, nostaa selvästi lukutaitoa.
- Hyvä lukutaito tekee lukemisesta mukavampaa ja se lisää lukemista.
- On hyvin tärkeää tarjota lapsille heitä kiinnostavia tekstejä sekä antaa heille mahdollisuus keskustella lukemastaan.
- Kouluilla ja koulun resursseilla ei merkitystä lukutaitoon.
- Opettajilla hyvin vähän lukemisen opettamisen koulutusta.
Lue lisää tutkimustuloksista
Jaa sosiaalisessa mediassa:
Jaa tämä Facebookissa Jaa tämä Twitterissä Jaa tämä LinkedIn:ssä Jaa tämä sähköpostitse Jaa tämä WhatsApp:ssa