Kellonaikojen kirjoittaminen
Suomenkielisissä teksteissä kellonajan tunnit ja minuutit erotetaan toisistaan pisteellä.
Tunteihin ei merkitä etunollia. Tasatunneista jätetään minuuttien nollat kokonaan pois paitsi silloin kun halutaan korostaa täsmällistä kellonaikaa.
- Seminaari alkaa klo 9.15. (luetaan kello yhdeksänviisitoista)
- Näyttely on avoinna sunnuntaina klo 12–18. (luetaan kello kaksitoista viiva kahdeksantoista)
- Bussi lähtee aikataulun mukaan klo 9.00.
Alku- ja päättymisaikojen välissä käytetään ajatusviivaa (–), ei yhdysmerkkiä eli tavuviivaa (-). Ajatusviivan ympärille ei tule välilyöntejä. Ajatusviivan käytöstä tarkemmin myöhemmin. Sanan kello voi lyhentää
muotoon klo.
- Nauti herkullinen lounas meillä ma–pe klo 10.30–14. Keskiyötä voi merkitä joko kahdella nollalla tai 24:llä.
- Keskiviikkona 23.3. on perinteinen karaoke klo 20–24.
- 22.30–00.00 tanssit palokunnantalolla.
Ensimmäistä keskiyön jälkeistä tuntia merkitään yhdellä nollalla.
- Viimeinen juna lähtee kello 0.15.
Aamuyön tunteihin nollan voi selvyyden vuoksi merkitä.
- Olemme auki päivittäin 10–01 (tai 10–1)
Kaksoispisteellinen kellonajan merkintätapa on kansainvälinen standardi, eikä siten väärin, mutta suomenkielessä sitä käytetään lähinnä tietoliikenteessä, esimerkiksi junien ja bussien aikataulujen hakujärjestelmissä ja digitaalisissa kelloissa. Tavoitteemme on yhdenmukainen merkintätapa, joten käytämme kellonajoissa minuuttien erottimena pistettä, ellei kaksoispisteelle ole muuta painavaa käyttösyytä (esimerkiksi joukkoliikenteen aikatauluissa).
Päivämäärien kirjoittaminen
Suomen kielessä on käytössä niin sanottu nouseva päiväys: ensin tulee päivä, sitten kuukausi ja lopuksi vuosi. Sekä päivää että kuukautta ilmaisevan numeron jälkeen merkitään piste, koska kyseessä ovat järjestysluvut. Päivän tai kuukauden jälkeen ei tule välilyöntiä. Kymmentä pienempiin numeroihin ei suositella etunollia.
Vuosiluku merkitään kokonaan. Päiväyksestä voi jättää vuosiluvun kokonaan pois, jos on itsestään selvää, että kyse on kuluvasta vuodesta. Jos lause päättyy ilman vuosilukua olevaan päivämäärään, toista pistettä ei tarvita.
Ajanjaksoja merkittäessä ääripäiden välille merkitään ajatusviiva kuten kellonajoissakin. Ajatusviivan ympärille ei tässäkään tapauksessa tule välilyöntejä. On kuitenkin rajakohtailmauksia, joihin kuuluu sekä viikonpäivä että päivämäärä. Niissä ajatusviivan yhteyteen jätetään väli, koska ilmaus koostuu useammasta kuin yhdestä sanasta.
- Tämän vuoden markkinat järjestetään 30.9.–2.10.
- ma 10.4. – pe 21.4.
Vuosikymmenet voi merkitä myös ilman vuosituhansia.
- 60-luvulla yhteiskunta muuttui paljon.
Tekstin seassa kuukauden voi kirjoittaa kirjaimilla, silloin kaikkiin väleihin tulee välilyönti. Viikonpäivät ja kuukaudet kirjoitetaan suomenkielessä pienellä alkukirjaimella, elleivät ne ole lauseen alussa. Sama pätee juhlapyhiin (itsenäisyyspäivä, joulu).
Päivämääriä ei yleensä taivuteta. Sijapäätettä ei tarvita etenkään vakiintuneissa päivämäärämerkinnöissä, jos taivutus on yhteyden perusteella selvä. Piste päivämäärää ilmaisevan numeron jälkeen luetaan järjestyslukuna.
- lokakuun 22. päivä
- 30. syyskuuta 2023 asti
- 1.9. alkaen
- Kokon polttaminen kuuluu juhannuksen perinteisiin.
Seuraavat merkitsemistavat ovat kuitenkin mahdollisia:
- Tarjous on voimassa 14:nnestä toukokuuta lähtien.
- Tarjous on voimassa 14:nnen ja 30:nnen toukokuuta välisen ajan.
Lyhenteiden käyttäminen
Saavutettavuuden vuoksi lyhenteet tulee pääsääntöisesti kirjoittaa auki, vaikka kieliopillisesti ne olisivatkin oikein. Ruudunlukuohjelma tunnistaa kuitenkin joitain lyhenteitä, joita siis voi käyttää, erityisesti jos ne toistuvat tekstissä usein. Tällaisia ruudunlukuohjelman tunnistamia lyhenteitä ovat:
- klo tai Klo
- n. (pienellä kirjoitettuna luetaan ”noin”, ei kuitenkaan isolla kirjoitettuna ”N.” luetaan ”N piste”.)
- krs tai Krs (luetaan kerros, esim. 1. krs = ensimmäinen kerros)
- esim. (luetaan esimerkiksi)
- nro tai Nro (luetaan numero)
- puh. tai Puh. (luetaan puhelinnumero)
- päivien lyhenteet: ma, ti, ke, to, pe, la, su
Huomaa esimerkiksi, että lyhenteen ”mm.” ruudunlukuohjelma voi tulkita maailmanmestaruudeksi, millimetriksi tai sanayhdistelmäksi muun muassa. Ruudunlukuohjelma ei aina osaa tulkita myöskään erilaisia symboleita. %- tai €-merkit saattavat olla jo useimpien lukuohjelmien varastossa, mutta symbolit kannattaa kuitenkin pyrkiä kirjoittamaan auki, mikäli se on tekstin muun luettavuuden kannalta mahdollista (35 prosenttia, 22 euroa).
Ajatusviivan käyttö
Ajatusviiva on yhdysmerkkiä pitempi vaakaviiva. Se löytyy useimpien nykyisten tekstinkäsittelylaitteiden ja -ohjelmien merkistöistä. Kellonajoissa ja päivämäärissä ajatusviiva yhdessä numeroiden kanssa ilmaisee kahta ääripäätä ja niiden väliä. Samaa asiaa ei enää silloin tarvitse ilmaista sanoin.
- Tänä vuonna juhannusta vietetään 21.6.–23.6. (EI: Tänä vuonna juhannusta vietetään 21.6.–23.6. välisenä aikana.)
