Strategian toimeenpanoa tukevat ohjelmat ja hankkeet

Salon kaupungin asuntopolitiikka toteuttaa kaupungin strategiaa erityisesti elinkeinopoliittisten ja asukkaiden hyvinvointia koskevien tavoitteiden osalta. Kaupungin vetovoima syntyy mahdollisimman kiinnostavien työpaikkojen ohella monipuolisesta, edullisesta ja laadultaan hyvästä asuntotarjonnasta. Alueen arvostusta kasvattaa lisäksi arjen sujuvuus, esteettömyys, hyvät palvelut ja luonnonläheisyys. Kaupungin tavoitteena on, että sen kaikille asukkaille olisi tarjolla heidän kulloiseenkin elämäntilanteeseensa sopiva asumismuoto sekä viihtyisä ja toimiva asuinympäristö. Salon kaupungilla on nykypäivänä edelleen keinoja ohjata asumisen kehitystä esimerkiksi maa- ja tonttipolitiikan, kaavoituksen, lupavalvonnan, ympäristönsuojelun, liikennepalvelujen ja sosiaalisen asuntotuotannon avulla.

Salon kaupungin asuntopoliittinen ohjelma 2030 (pdf) (1,85 Mt)

Lue lisää asuntopoliittisesta ohjelmasta verkkosivulta. 

Salon kaupungin edunvalvontasuunnitelma (pdf) (1,94 Mt) tukee kaupunkistrategian toimeenpanoa. Siinä linjataan kaupungin edunvalvonnan painopisteet sekä vuosittainen tarkastelu sekä kuvataan edunvalvontatyön prosessi, jota voidaan käyttää pohjana eri hankkeille. Lisäksi suunnitelmassa määritetään edunvalvonnan johtaminen ja koordinointi Salon kaupungissa sekä kuvataan kaupungin keskeisimmät verkostot ja sidosryhmät.

Salon kaupungin hankinnoissa noudatetaan julkisia hankintoja koskevaa lainsäädäntöä ja kaupungin hankintaohjetta. Kaupungin hankinnat pyritään toteuttamaan avoimesti, taloudellisesti ja ammattitaitoisesti sekä kestävän kehityksen periaatteita noudattaen.

Salon kaupungin hankintoja ohjaa kaupunginhallituksen kesällä 2020 ohjelmakaudelle 2020-2023 hyväksymä hankintapoliittinen ohjelma (pdf).  (1,26 Mt)
Lue lisää hankinnoista verkkosivuilta.

Salon kaupungin henkilöstöohjelman (pdf)   (755,66 Kt)avulla pyritään parantamaan:

• Salon kaupungin tuloksellisuutta
• kilpailu- ja palvelukykyä
• henkilöstön työelämän laatua ja työhyvinvointia

Henkilöstöohjelma ohjaa päättäjiä, johtoa, esimiehiä ja henkilöstöä, ja se toimii Salon kaupungin henkilöstöjohtamisen, henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön pohjana.

Henkilöstöohjelman linjaukset perustuvat tietoiseen pyrkimykseen muuttaa Salon kaupungin organisaatiokulttuuria entistä avoimempaan ja osallistavampaan suuntaan. Henkilöstöohjelmalla tavoitellaan sellaista johtamista, joka pyrkii hyviin tuloksiin ihmisten avulla ja ihmisten kanssa sekä sellaista työskentelykulttuuria, jossa jokainen työntekijä ottaa vastuuta työstään ja työyhteisöstään sekä kokee työnsä merkityksellisenä kaupungin tavoitteiden kannalta.

Hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman tekeminen perustuu lakiin.

Hyvinvointisuunnitelma tehdään valtuustokausittain. Hyvinvointisuunnitelmaan kirjataan valtuustokauden tavoitteita ja toimenpiteitä, joilla kaupunkilaisten hyvinvointia pyritään lisäämään. Hyvinvointisuunnitelma laaditaan moniammatillisesti koskemaan koko kaupunkiorganisaatiota ja on osa kaupungin strategista suunnittelua. Kaupunginvaltuusto hyväksyy suunnitelman.

Salon hyvinvointisuunnitelma 2022-2025 (pdf). (888,88 Kt)

Lue lisää hyvinvointisuunnitelmasta verkkosivulta.

Laissa ikääntyneiden väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista todetaan, että kunnan eri toimialojen on toimittava
yhteistyössä ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi.

Hyvinvointialueuudistuksen myötä vuonna 2019 hyväksytty Ikäystävällinen Salo -ohjelma tulee muokata siten, että se käsittää vain kunnan vastuulla olevat palvelut ja niiden kehittämisen.

Ikäystävällinen Salo 2021–2025 -ohjelma (pdf). (848,46 Kt)

Lue lisää ikääntyneiden hyvinvoinnin suunnitelmasta verkkosivulta.

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman avulla ohjataan, johdetaan ja kehitetään lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointityötä kunnassa. Suunnitelma laaditaan lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi sekä lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi.

Vuosien 2021–2025 lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman tavoitteeksi asetettiin Salon saaminen mukaan UNICEFin lapsiystävällinen kunta -malliin. Tämän avulla tavoitteena on myös sitouttaa koko kaupunki aktiiviseen kehittämistyöhön lapsen oikeuksien edistämiseksi.

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2021–2025 (pdf). (2,13 Mt)

Lue lisää lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmasta verkkosivulta.

Lisätietoja lapsiystävällinen kunta -mallista UNICEFin verkkosivuilla.

(31.10.2024) Salon elinvoimaohjelmatyön valmistelu käynnistyy 11.11.2024 Salon kaupungintalolla järjestettävässä yritysten illassa.

***************************

Elinkeinopoliittinen ohjelma (EPO 2018-2026) (pdf) (861,85 Kt)kertoo, millaisin toimin kaupunki haluaa parantaa vetovoimaa, luoda kasvua ja rakentaa tulevaisuuden kilpailukykyä.

Salon elinkeinopolittiinen visio vuonna 2026 on, että Salo on Suomen yritysystävällisin kunta, jossa yrityksen on helppo tulla keskustelemaan asioista kaupungin kanssa, tulla kuulluksi ja saada yhdessä asioita aikaan. Kun yritysten toimintaedellytykset ovat kunnossa, pystyvät yritykset tarjoamaan työtä ja maksamaan veroja, joilla kaupungin palvelut kustannetaan.

Salon kaupungin ilmasto- ja ympäristöohjelmassa linjataan keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet sekä mittarit kaupungin ilmasto- ja ympäristötyölle.

Ohjelma sisältää neljä päätavoitetta:

1. Hiilineutraalius 2035: Salon kaupunki on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.
2. Kiertotalouden edistäminen: Salon kaupunki edistää kiertotalouden kehittymistä alueellaan sekä pienentää jätemäärän syntyä ja parantaa kierrätysastetta.
3. Kukoistava luonnon monimuotoisuus: Luonnon monimuotoisuuden tilaa ylläpidetään ja parannetaan kaupungin alueella.
4. Lähivesistä huolehtiminen: Kaupungin alueella sijaitsevien vesistöjen, rannikko- ja pohjavesien tilaa ylläpidetään ja parannetaan.

Lue lisää ilmasto- ja ympäristöohjelmasta verkkosivuilta.

Salon kaupungilla on käytössään kotouttamisohjelma, jossa on kuvattu sekä tämänhetkiset palvelut maahanmuuttajille, että kehittämistoimenpiteet, joilla tuetaan maahanmuuttajien asettautumista Saloon.

Salon kaupungin maahanmuuttajien kotouttamisohjelman laatiminen perustuu lakiin kotoutumisen edistämisestä (1386/2010). Lain mukaan kunnan tai useamman kunnan yhdessä on laadittava kotouttamisohjelma, joka hyväksytään kunnanvaltuustossa. Salon kaupungin kotouttamisohjelma on hyväksytty kaupunginvaltuuston kokouksessa 5.2.2024. Ohjelma on voimassa 2024–2025.

Salon kaupungin ohjelma kotoutumisen edistämiseksi 2024 – 2025 (pdf). (411,65 Kt)

Salon kaupungin työllisyysohjelman vuosille 2021–2023 (pdf) (1,15 Mt) kytkeytyy vahvasti työllisyyden kuntakokeilun toteutukseen. Lisäksi sen tavoitteissa pyritään pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyyden pienentämiseen sekä erityistä tukea tarvitsevien työnhakijoiden palveluiden parantamiseen. Työllisyysohjelman toteutukseen kytkeytyy lukuisia toimenpiteitä ja sen toteutumista seurataan ja raportoidaan säännöllisesti.

Kuntien tulee edistää yhdenvertaisuutta ja ehkäistä syrjintää kaikessa toiminnassa, viranomaisena, palvelujen tarjoajina, koulutuksen järjestäjinä ja työnantajina. Yhdenvertaisuuden edistäminen ja syrjinnän ehkäisy koskee koko kuntakonsernia – kuntaa, kuntayhtymiä ja myös kunnan yhtiöitä.

Yhdenvertaisuussuunnitelmaa on Salossa työstetty poikkihallinnollisessa työryhmässä, jossa ovat olleet edustettuina kattavasta eri toimialat ja palvelut. Salon kaupungin yhdenvertaisuusohjelma vuosille 2024–2030 hyväksyttiin kaupunginvaltuuston kokouksessa 21.10.2024 § 75.

Avaimet yhdenvertaiseen Saloon – Salon kaupungin yhdenvertaisuussuunnitelma 2024–2030 (pdf). (1,60 Mt)

Salon kaupunki on mukana UNICEFin lapsiystävällinen kunta -mallissa, joka auttaa kuntia tekemään lasten hyvinvoinnin kannalta oikeita ratkaisuja arjen palveluissa ja kunnan hallinnossa. Kehittämistyössä toteutuu lasten osallisuus ja kehittämistyön tavoitteet ohjaavat koko kuntaa.

LYK-työ on Salossa toimenpidesuunnitelman viimeistelyvaiheessa. Tavoitteena on kahden vuoden seuranta- ja arviointijakson jälkeen saada UNICEFin lapsiystävällinen kunta -tunnustus syksyllä 2025.

Salon kaupungilla lyk-koordinaattorina toimii Annika Viitanen Friberg, 044 778 4642, annika.viitanen@salo.fi.

Lisätietoja lapsiystävällinen kunta -mallista UNICEFin verkkosivuilla.

Halikonlahti on arvokas osa Salon kaupunkiympäristöä sekä tärkeä virkistyskäytölle. Merenlahden tila on ollut jo pitkään heikentynyt. Kaupungin edustalla merialueen tila on huono.

Hankkeen tavoitteena on parantaa Halikonlahden tilaa sekä edistää vesiensuojelun toteutumista alueella aktivoimalla alueellisia toimijoita. Hankkeessa tunnistetaan mahdollisuuksia veden pidättämiseen ja käsittelyyn luontopohjaisilla ratkaisulla Halikonlahden lähivaluma-alueella. Hankkeen tuloksena syntyy myös pellonkäyttösuunnitelma, jolla edistetään kaupungin omistamien peltojen kasvukuntoa ja vesitasetta.

Hanke edistää Salon kaupunkistrategian tavoitetta huolehtia lähivesistöjen tilasta. Hanke tukee myös valtakunnallisia vesien ja meren tilan parantamisen tavoitteita sekä Varsinais-Suomen Saaristomerityötä.

Hanke toteutetaan 1.4.2024–31.12.2025. Varsinais-Suomen ELY-keskus on myöntänyt hankkeelle rahoitusta 30 000 €.

Lisätietoja hankkeen verkkosivulla – Salo.fi. 

Hankkeen tavoitteena on laajaa verkostoa hyödyntäen tukea, ohjata ja kannustaa lasta ja nuorta löytämään Mun Juttu, eli kokonaisvaltaista hyvinvointia tukeva mieluinen harrastus. Hankkeen avulla lisätään osallisuutta, yhteisöllisyyttä, toiminnallisuutta sekä tietojen ja taitojen oppimista. Tavoitteeseen pyritään toteuttamalla koordinoidusti laadukkaita ja asiakaslähtöisiä harrastustoimintoja monialaista verkostoa aidosti hyödyntäen.

Hankkeen kautta saadaan tuotua harrastustoiminnat lapsille ja nuorille helposti saavutettaviksi ja toimintaa toteutetaan kaupungin jokaisessa peruskoulussa.

Lisätietoja hankkeen verkkosivulla – Salo.fi. 

HelppoSalo on Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) ja Salon kaupungin rahoittama maahanmuuttajien ohjaus- ja neuvontapalveluiden kehittämishanke.

Hankkeen kohderyhmänä ovat kaikki maahanmuuttajat, riippumatta maahantulon syystä tai työmarkkina-asemasta, huomioiden yhdenvertaisuus- sekä tasa-arvonäkökulman.

Hankkeen päämääränä on jo olemassa olevien palveluiden kartoitus sekä uusien tarvittavien palveluiden kehittäminen. Matalan kynnyksen ohjaus- ja neuvontapisteen perustaminen sekä vakiinnuttaminen osaksi kaupungin omaa toimintaa ovat hankkeen merkittävimmät tavoitteet. HelppoSalo palvelu tukee ja nopeuttaa kotoutumista sekä edistää maahanmuuttajien työllistymistä tarjoten tukea ja opastusta yhteiskunnassa toimimiseen, sekä ohjausta oikeiden palvelujen piiriin.

Lue lisää hankkeesta verkkosivulta.

Opetushallituksen rahoittaman hankkeen tarkoituksena on tehdä kestävän kehityksen suunnitelma näkyväksi koulun arjessa.

Kouluissa pyritään kiinnittämään huomiota kestävään elämäntapaan vahvistavaan toimintaan. Hankkeen avulla kehitetään koulujen välistä yhteistyötä, jotta jo toiminnassa olevia kestävään tulevaisuuteen suuntautuvia käytänteitä ja toimintamalleja voidaan jalkauttaa muiden koulujen arkeen ja toimintakulttuuriin.

Oppilaat ovat mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa koulujen kestävää arkea. Lähiympäristön ja lähiympäristön toimijoiden merkitystä korostetaan koulujen kestävyyskasvatuksen kehittämistyössä. Hankkeen aikana tehdään yhteistyötä erityisesti Teijon luontokoulun kanssa.

Kehittämistyöstä innostuneista opettajista koostuva oppiva yhteisö kokoontuu hankkeen aikana säännöllisesti.

Circular Economy Localization in Finland: Innovating Industrial Symbiosis in South Western Finland.

Hanke tutkii kiertotalouden lokalisaatioon liittyvää teollista symbioosia ja selvittää palveluyritysten potentiaalia sen osana. Yhtenä esimerkkinä arvioidaan Lounapuistoa, sen potentiaalia ja menestystekijöitä. Tavoite on ehdottaa 1–3 uutta teollista symbioosia, joista yksi on Lounapuistoon liittyvä.

Kiertotalouteen liittyvää teollisen symbioosin ja tuotantotalouden tutkimus, opetus, 10 julkaisua. Poikkitieteellinen yhteistyö luo uutta tietoa liittyen näiden laajenemiseen ja innovaatiotoimintaan niissä.

Salo: Lisää teollisia toimijoita, näkyvyyttä kiertotalouden edelläkävijänä. Lounapuisto-hankkeen jälkeinen kiertotalousekosysteemin managerointi.

Hanke tukee Strategisen tutkimusneuvoston RealSolar -hanketta, jossa tutkitaan aurinkoenergian integroimista Suomeen kotitalouksissa, paikallisverkoissa ja kantaverkossa, ja Salon kaupunki on yksi hankkeen kumppaneista.

Tämä hanke auttaa paremmin ymmärtämään minkälaisia kaupallisia mahdollisuuksia nykyisillä ja kehitteillä olevilla akkuteknologioilla on Suomessa nyt ja tulevaisuudessa.

Kohti hiilineutraalia Saloa 2035 -hanke on Salon kaupungin koordinoima kestävän kehityksen hanke, joka edistää ilmasto- ja ympäristötoimia Salossa. Hankkeessa halutaan tuoda kestävä kehitys innostavalla tavalla osaksi Salon kaupungin toimia ja kaupunkilaisten arkea.

Kohti hiilineutraalia Saloa 2035 -hankkeessa tavoitellaan Salon kaupungin ilmasto- ja ympäristöohjelman (878,98 Kt) saattamista kaupungin käytäntöihin sekä valikoitujen sidosryhmien toimintaan. Hankkeen yhtenä päätavoitteena on vahvistaa Salon kaupunkiorganisaation johdon sitoutumista ilmasto- ja ympäristöohjelman tavoitteisiin. Tavoitteena on tuoda vastuullisuutta näkyvämmin osaksi jokapäiväistä johtamis- ja toimintakulttuuria Salon kaupunkistrategian mukaisesti.

Lisätietoja hankkeesta verkkosivuilla.

KaVeRi-hankkeessa kehitetään kaupunkivesien riskienhallintaa ja edistetään Salon kaupunkistrategian tavoitetta huolehtia lähivesistöjen tilasta. Hanke tukee valtakunnallisia vesien ja meren tilan parantamisen tavoitteita sekä Varsinais-Suomen Saaristomerityötä. Lisäksi hankkeella valmistaudutaan tulevan yhdyskuntajätevesidirektiivin vaatimuksiin koskien kokonaisvaltaisia yhdyskuntajätevesien hallintasuunnitelmia.

Hankkeen tavoitteena on vähentää vesistökuormitusta jätevedenpuhdistamon huippuvirtaamia hillitsemällä, vähentää jätevesiviemäröinnin ylivuotohaittoja sekä parantaa hulevesien hallintaa ja estää tulvahaittoja maankäytön suunnittelulla.

Hanke toteutetaan 1.1.2024–31.5.2025 ja vetovastuu hankkeesta on Liikelaitos Salon Vedellä. Ympäristöministeriö on rahoittanut hanketta 87 600 eurolla Ahti-ohjelmasta (2023–2027).

Lisätietoa hankesivulta: www.salo.fi/kaveri-hanke/

KotoSalo ja KotoSomero -hanke on Euroopan sosiaalirahaston osarahoittama maahanmuuttajien työllistymisen ja yrittämisen edistämisen kehittämishanke. Päähankkeen toteuttaja on Salon kaupunki, osahankkeiden toteuttajina toimivat Yrityssalo Oy ja Someron kaupunki.

Hankkeen pääkohderyhmää ovat Salon seudulla (Salo ja Somero) asuvat kotoutumisajalla olevat maahanmuuttaneet henkilöt, erityiskohderyhmänä ukrainalaiset, tilapäistä suojelua saavat henkilöt. Toisena keskeisenä kohderyhmänä ovat työnantajat, joiden potentiaalia kohderyhmän työllistämisessä hankkeen kautta lisätään.

Hankkeen tavoitteena on kehittää ja juurruttaa työikäisten maahanmuuttajien palveluiden kokonaiskoordinaation malli, vastaten TE2024- ja KOTO24-uudistuksiin. Tavoitteena on tehostaa toimijoiden välistä yhteistyötä, edistää maahanmuuttajien työllistymistä sekä koko seudun houkuttelevuutta työperäisen maahanmuuton näkökulmasta.

Lisäksi pyritään perustamaan matalan kynnyksen osaamiskeskukset Saloon ja Somerolle, tarjoten tehokasta ja sujuvaa palvelua maahanmuuttajataustaisille työikäisille.

Toiminta-aika: 1.2.2024–31.1.2027

Lisätietoja hankkeen verkkosivulla. 

Hankkeessa järjestetään kotoutumisajan ylittäneiden maahanmuuttajien suomen kielen koulutusta sekä tuetaan työelämä- ja opiskelutaitoja.

Toimenpiteiden keskiössä on osallistujien työllistymis- ja opiskeluvalmiuksien tukeminen tarjoamalla heille taitotasonsa mukaista kielikoulutusta sekä muita valmiuksia kehittävää opetusta. Hankkeessa selvitetään yksilöllisten tilanteiden mukaan myös työelämä- ja koulutusmahdollisuuksien kokeilua. Ohjausta toteutetaan niin yksilöohjauksena, kuin ryhmässäkin. Työelämän ulkopuolella olevien ja mahdollisesti vähäisen koulutustaustan omaavien opiskelumotivaatiota tuetaan myös edellä mainittujen ohjauksen keinoin.

Yhteistyökumppaneina ovat maahanmuuttajien kanssa työtä tekevät tahot, mm. Salon kaupungin työllisyyspalvelut/ työllisyyden kuntakokeilu, Te-palvelut, kaupungissa toimivat hankkeet, joiden kohderyhmään maahanmuuttajat kuuluvat, Voimala sekä Salon seudun ammattiopisto.

Rahoitus: Opetus- ja kulttuuriministeriö, toiminta-aika: 1.6.2023-30.6.2024, päätoteuttaja: Salon kansalaisopisto.

Hankkeen kautta pyritään lisäämään kouluhyvinvointia mahdollisimman monialaisesti esi- ja perusopetuksessa. Hankkeen avulla henkilöstöä koulutetaan uusien toimintamallien käyttöön, syvennetään jo olemassa olevaa osaamista, jalkautetaan hyviä toimintamalleja kentälle sekä tuetaan erityisen haavoittuvassa asemassa olevia lapsia ja nuoria.

Pitkittynyt koronatilanne sekä globaali epävarmuus aiheuttavat turvattomuuden tunnetta lapsissa ja nuorissa. Hankkeen avulla pyritään vahvistamaan yhteisöllistä opiskeluhuoltoa tuomalla kouluyhteisöön monialaisesti ja monipuolisesti erilaisia kouluhyvinvointia edistäviä toimia.

Yksiköissä pureudutaan ennaltaehkäisevien toimien lisäämiseen, kehittämiseen ja vahvistamiseen. Hankkeessa kiinnitetään erityistä huomiota häirinnän ja kiusaamisen ehkäisyyn, myönteisenkäyttäytymisen vahvistamiseen sekä työrauhaa edistäviin ja ylläpitäviin toimiin.

Hankkeen toimilla pyritään vahvistamaan myös esi- ja perusopetuksen välistä niveltä yhteisillä toimintamalleilla ja yhteistyötä kehittämällä. Tämän avulla siirtyminen esiopetuksesta perusopetukseen jouhevoituu.

Lisäksi oppilaiden neurokirjon haasteet näyttäytyvät nykyään vahvasti. Henkilöstön tietoisuutta ja osaamista näiden haasteiden edessä on syytä vahvistaa.

Liikkuva koulu yläkoulussa -hankkeen avulla aktiiviset välitunnit pyritään tuomaan osaksi kaikkia Salon yläkouluja. Hankkeen aloitushetkellä vain Armfeltin koulussa on päivittäiset toimintavälitunnit.

Tavoitteena on saada toiminnalliset välitunnit osaksi jokaisen salolaisen yläkoulun jokapäiväistä arkea. Toiminnallisia välitunteja lähdetään rakentamaan oppivan yhteisön tuella ja oppilaita vahvasti osallistaen. Koulupäivien rakennetta tarkastellaan, jotta oppilaita aktivoiva välituntitoiminta mahdollistuisi. Pidempiaikaisena tavoitteena on, että jokaisessa yläkoulussa olisi vähintään yksi pidempi toimintavälitunti päivässä.

Tarkoituksena on oppivan yhteisön rakentaminen, jossa mukana on aktiivisia aikuistoimijoita jokaisesta yläkoulusta ja lisäksi tiivistä yhteistyötä tehdään nuoriso-ohjaajien sekä liikunnanohjaajien/liikuntaneuvojien kanssa. Oppilaiden vahvaa osallistamista ryhdytään rakentamaan kouluttamalla vertaisliikuttajia eli Sporttareita. Toimintaan mukaan lähtevät Sporttarit saavat tehtäväänsä kaupungin liikunnanohjaajan rakentaman koulutuksen. Myös eri koulujen välisten Sporttareiden yhteistyötä tiivistetään (myös some mukana) ja järjestetään yhteisiä koulu- sekä leiritapaamisia.

Hankkeen aikana kouluihin hankitaan toiminnallista välituntitoimintaa tukevia ja kannustavaa välineistöä pihoille. Armfeltin koulun toimintavälitunteja voi seurata Instagramissa tai TikTokissa @armfeltliikkuu.

Lukeva Salo on hankekokonaisuus, joka on saanut alkunsa vuonna 2020 käynnistyneestä, esi- ja alkuopetuksen yhteisestä Lukeva Salo -hankkeesta.

Lukevan Salon tavoitteena on innostaa ja kannustaa kaikkia salolaisia lukemisen ja sanataiteen maailmaan. Se tarjoaa koulutusta kasvatus- ja opetusalan henkilöstölle sekä lukutaitotyöhön että kielitietoisuuteen liittyvissä kysymyksissä ja toimii tiiviissä yhteistyössä kirjaston kanssa. Osaamista jaetaan oppivissa yhteisöissä, ja työn käytännön toimeenpanosta vastaavat varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yksiköt omine malleineen.

Lukevan Salon toimintaan pääset tutustumaan hankkeen verkkosivulla.

Opettajien työyhteisöissä hyvien asioiden esiin nostaminen kannattaa erityisesti, sillä parhaimmillaan opettajien ja heidän työyhteisönsä hyvinvointi heijastuu oppilaisiin ja heidän kauttaan koteihin. Moision koulun Erasmus+ -hanke, jonka teemanimi on Feeling Good, voi osaltaan olla apuna opettajien työssä jaksamisessa. Tavoitteena on tukea opettajien stressin säätelyä ja työhyvinvointia sekä kiinnittää huomiota siihen, miten työhyvinvointi määrittää pedagogisen työn laatua luokassa.

Lisätietoja hankkeesta Euroopan komission verkkosivulla (englanniksi).

Opintoseteliavustus on tarkoitettu kohderyhmiin kuuluvien (maahanmuuttajat, työttömät, perusopetuksen jälkeistä koulutusta vailla olevat, oppimisvaikeuksia kokevat ja eläkeläiset) opiskelijoiden opintomaksujen alentamiseen vapaan sivistystyön vapaatavoitteisessa eli tutkintoon johtamattomassa koulutuksessa. Avustuksen tarkoitus on edistää kohderyhmiin kuuluvien henkilöiden koulutukseen hakeutumista.

Hanke tukee elinikäistä oppimista, osaamisen kehittämisen saavutettavuutta sekä kotoutumista.

Hanke jatkaa yli 10 vuotta jatkunutta yhteistyötä laajentaen sitä myös esiopetukseen ja lukiokoulutukseen.

Hankkeen tavoitteet liittyvät:

1. Oppimisen haasteiden varhaiseen havaitsemiseen.
2. Yksilöllisen tuen tarjoamiseen sitä tarvitseville oppilaille.
3. Oppimisen tilannekuvan muutoskuvanäkymän kehittämiseen johtamisen tueksi.
4. Sivistystoimen kehittämisohjelman vaikuttavuusarviointeihin.

Oppimista monitieteellisesti tutkiva EDUCA lippulaiva, FUNA ja MUREA hankkeiden tulosten hyödyntäminen.

Uutta tietoa liittyen luku- ja laskutaitojen haasteiden kehityksellisen luonteen ymmärtämiseen sekä opetuksellisten interventioiden yksilöllisen vaikuttavuuden mekanismien tunnistamiseen.

Salo: Rohkea ja innovatiivinen sivistystoimen palveluiden kehittäminen. Laajennus esiopetukseen ja lukiokoulutukseen.

Hankkeen aikana on ViLLE-oppimisjärjestelmässä otettu käyttöön ns. lukuvuositestejä ja oppimisen tuen tehtäviä. Digitaalisilla lukuvuositesteillä seurataan oppilaiden perustaitojen kehittymistä lukemisessa, kirjoittamisessa ja matematiikassa. Tavoitteena on havaita oppilaan oppimisen haasteet varhaisessa vaiheessa ja kyetä tarjoamaan oppilaalle täsmällistä ja oikea-aikaista oppimisen tukea. ViLLEn oppimista tukevat tehtävät (ns. OTuS-tehtävät) mahdollistavat yksilöllisten sähköisten tehtäväkokonaisuuksien koostamisen oppilaalle ViLLEssä. Digitaaliset testit ja tehtäväpaketit ovat helposti käyttöönotettavissa ja niiden tehtävät tarkistuvat ja pisteytyvät automaattisesti; tämä helpottaa opettajan työtä. Hankkeessa pilotoidaan myös ViLLEn tietojohtamisen näkymä, joka mahdollistaa oppilaiden oppimisen tuen tarkemman resursoinnin ja kohdentamisen.

Hanke kehittää pedagogisen ratkaisun, joka yhdistää digitaalisen oppimisympäristön ja opetusmateriaalin opettajankoulutusohjelman tueksi lasten kriittisten luetun ymmärtämisen taitojen kehittämisessä, mitä tarvitaan nykypäivän monimutkaisessa tietoympäristössä.

Projektilla on potentiaalia muuttaa miten lukemisen tapaa opetetaan kouluissa ja parannetaan lukutaitoa yhteiskunnassa. Tavoitteena on kehittää koulutuskonsepti, jolla olisi myös kaupalliset mahdollisuudet.

Read4Insight-projekti on peräisin SRC-hankkeesta ”Fostering Finnish Science Capital” ja se on linkitetty Turun yliopiston temaattisiin tutkimusprofiileihin “Lapset, nuoret ja oppiminen” ja “Tulevaisuuden teknologiat ja digitaalinen yhteiskunta”. Monitieteellinen tutkimushanke, joka yhdistää kolmen tiedekunnan (yhteiskuntatieteet, kasvatustieteet ja tekniikan).

Salo: Pilotoidun oppimisympäristön alustavaa versiota Kidnet Salo -projektia kehitetään edelleen antamaan adaptiivista palautetta opiskelijalle ja työkaluja opettajille seurata oppilaiden edistymistä.

Salon lukio on akkreditoitu lukio saamaan Erasmus+ -rahoitusta kansainväliseen toimintaan vuosille 2021 – 2027. Lukuvuotena 2022 – 2023 kolme opiskelijaryhmää, yhteensä 40 opiskelijaa, on päässyt liikkumaan Euroopassa. On tehty kaksi matkaa Espanjaan ja kesäkuun alussa vielä tehdään matka Ranskaan. Lisäksi opettajat ovat päässeet kehittämään ammattitaitoaan opettajankoulutuskursseilla, joille on osallistunut tänä lukuvuonna kolme opettajaa eri puolilla Eurooppaa ja kaksi opettajaa on tutustunut toisen EU-maan kouluun job shadowing -toimintaan osallistumalla. Opettajat ovat olleet Espanjassa, Maltalla, Portugalissa ja Belgiassa.

Lukuvuosien 2020–2023 aikana Salon lukiossa toimii “Full Steam Pedagogy! – New Technologies and Business Skills” -niminen Opetushallituksen rahoittama Erasmus-hanke, jonka tavoitteina on kerätä hyviä toimintamalleja lukion liiketalouden linjan kehittämiseksi ja solmia kansainvälisiä suhteita eurooppalaisten yhteistyökoulujen kanssa tulevaisuutta varten. Lisäksi yhtenä hankkeen tavoitteena on etsiä käytännön pedagogisia ratkaisuja, jotka voitaisiin ottaa käyttöön lukio-opetuksessa sekä vertailla suomalaisen koulujärjestelmän ja kohdemaan koulun pedagogisia käytänteitä ennen kaikkea vuorovaikutustaitojen opettamisessa ja teknologian hyödyntämisessä.

Salon kaupunki on hyväksytty mukaan Sitran hankekokonaisuuteen, jossa kehitetään toimintamallia kuntalaisten osallistumiseen kuntien talouden suunnitteluun.

Kansalaispaneeli kootaan 1000 satunnaisotannalla valitun salolaisen joukosta. Otanta on koottu Digi- ja väestötietoviraston järjestelmästä.

Kansalaispaneeli perehtyy kaupungin toiminnan ja talouden arviointiin sekä investointitarpeisiin. Paneeli antaa suositukset tämän vuoden arviointikertomukseen, seuraavaan talousarvioon sekä vuosien 2026–2029 investointisuunnitelmaan.

Paneeli kokoontuu vuoden aikana kuusi kertaa ja työskentelee lisäksi sähköisellä osallisuusalustalla.

Lue lisää hankkeesta kaupungin verkkosivulta.

TILKE on Työterveyslaitoksen koordinoima kehittämishanke. Kaksivuotisessa hankkeessa tutkitaan työpaikkatason toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi yhdessä Ollikkalan koulun, Salo svenska skolan, Salon kaupungin ravitsemis- ja puhtaanapitopalveluiden sekä monitieteellisen tutkijaryhmän kanssa. Tutkijaryhmään kuuluu Työterveyslaitoksen ja Salon kaupungin lisäksi Kanta-Hämeen pelastuslaitos, Puro tekstiilihuoltopalvelut ja Turun ammattikorkeakoulu. Hankkeessa tuotetaan tietoa esteistä, edellytyksistä, osallistumisen keinoista ja ratkaisujen yhteiskehittelystä sekä konkreettisista työpaikoilla toteutettavista ilmastoteoista.

Yhteiskehittämisen työpajaprosessin kautta työpaikalla ideoidaan, toteutetaan ja arvioidaan konkreettisia kehittämiskokeiluja (ilmastotekoja). Projektin tavoitteena on työyhteisön ilmastotoimijuuden synnyttäminen ja/tai edistäminen; tutkimme yhteiskehittämisen keinoja ja ilmastotoimijuutta ilmiönä.

Salossa TILKE-hankkeeseen on valittu kolme eri kehityskohdetta:

1. Valkkaa vege:
   – kasvisruokavaihtoehto lihavaihtoehdon rinnalle linjastolle eikä erikseen
   – päivän ruoka käydään etukäteen läpi luokassa, ruokalista näkyvillä
   – annetaan iloista ruokakasvatusta muun muassa kannustetaan valitsemaan/ maistamaan vegeä
2.  Hävitä hävikki:
   – muistutetaan maistamaan ensin vähemmän ja hakemaan sitten lisää
   – hävikkivaa´an asennus ruokalaan
3. Järjestä jäte:
   – luokissa kierrätysastiat ja oppilaiden osallistaminen niiden tyhjennykseen
   – ympäristökasvatusta
   – kiinteistön kierrätysastioiden uudelleenorganisointi

Vuonna 2023 Ollikkalan koulussa/ Salo svenska skolassa on käynnissä monialainen koko vuoden kestävä oppimiskokonaisuus Kestävä huominen, joka tukee TILKE-hanketta.

Hankkeen konkreettisena lopputuotoksena on TILKE-malli, joka sisältää työpaikan ilmastotoimijuuden indeksin ja kehittämisprosessin kuvauksen.

Lisätietoja TILKE-hankkeesta Työterveyslaitoksen verkkosivulla. 

Turun yliopiston ja Salon kaupungin yhteistyöhanke, jossa pyritään edistämään yhteistyötä salolaisten yritysten ja yliopiston välillä. Hanke kestää 1.1.2021 -31.12.2023.

Hankkeen tavoitteena on auttaa Salolaisia yrityksiä käynnistämään yhteistyötä Turun yliopiston eri tiedekuntien kanssa. Tavoitteena on lähteä liikkeelle yritysten tarpeista ja käytettävissä olevista resursseista. Hankkeessa tarjotaan yhteistyötä monen tasoisesti. Kevyimmillään yhteistyötä ovat opiskelijahankkeet, opinnäytetyöt, ja vaikkapa harjoittelijoiden rekrytointi. Korkeamman tason yhteistyötä ovat asiantuntijapalvelut ja tutkimusinfrastruktuurit, sekä suuremmat tutkimusyhteistyöhankkeet.

Lisätietoja hankkeesta Turun yliopiston verkkosivulla.

Hankkeessa luotavissa materiaaleissa ja toimintamalleissa yhdistyy loogisella ja systemaattisella tavalla varhaiskasvatuksen lasten ja opettajien digiosaamisen kehittäminen. Hankkeessa tuotettava varhaiskasvatuksen digitaitojen oppimispolku perustuu tavoitteiltaan ja sisällöiltään Uudet lukutaidot -kuvauksiin sekä paikalliseen varhaiskasvatussuunnitelmaan. Digipolun toimintakorttien materiaaleista ja tehtävistä muodostuu loogisesti etenevä ja pedagogisesti järkevä digitaitojen oppimispolku. Digipolun materiaalien avulla pyritään varmistamaan, että varhaiskasvatukseen osallistuvat lapset saavat yhdenvertaisesti oppia digitaitoja varhaiskasvatusyksiköstä, ikätasosta ja opettajasta riippumatta.

Hankkeessa suunniteltava ja organisoitava varhaiskasvatuksen opettajien digikoulutustarjotin perustuu sisällöiltään varhaiskasvatuksen digipolkuun. Näiden digikoulutusten toistuvalla tarjonnalla pyritään varmistamaan myös opettajien yhdenvertainen digiosaamisen kehittyminen ja ylläpito.

Viiden samaa asianhallintajärjestelmää käyttävän naapurikunnan yhteishanke, jonka toimintaa ja tavoitteita ohjaavat tiedonhallintalaki, digipalvelulaki ja Kansallisarkiston määräys arkistoitavien asiakirjojen muodosta. Varsin Digi –hanke on kuin pöytä, jolla on neljä jalkaa. Yhdistävänä pöytälevynä toimii tiedonhallintalaki ja hankkeen neljä jalkaa ovat tiedonhallintamalli, integraatiot ja migraatiot, paperiaineiston kartoitus ja digitointi sekä asiantuntijapalvelut ja koulutus. Samalla pystytään toteuttamaan EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen sekä tietosuojalain tietosuojalle määrittämiä vaatimuksia ja suunnitellaan integraatioarkkitehtuuri.

Salon kaupungin ruoka- ja puhtaanapitopalvelut on mukana yhdeksän muun ruokapalvelutoimittajan kanssa kolmivuotisessa kehitysohjelmassa, jossa luodaan toimintamalleja kestävän ruokajärjestelmän edistämiseksi ja ammattikeittiöiden kulutuksen päästöjen vähentämiseksi. Salon kaupungin lisäksi kehitysohjelmassa on mukana Arkea Oy, HY/Tvärminnen eläintieteellinen asema, Lempäälän kunnan ruokapalvelut, Kymijoen Ravintopalvelut Oy, Mikkelin ruoka- ja puhtauspalvelut, Kaarea Oy, Kajaanin Mamselli -liikelaitos, Palmia Oy ja Tuusulan kunnan ruokapalvelut.

Vastuulliset ruokapalvelut – kehitysohjelman (Varuke) tavoitteena on, että vastuullisuustyö on suunnitelmallinen ja pysyvä osa ruokapalveluiden toimintaa, ja se näkyy niin arjen teoissa, johtamisessa, toiminnan suunnittelussa kuin yhteistyössä sidosryhmien kanssa.

Varuke hanketta koordinoi Savon koulutuskuntayhtymä, XAMK, Ammattikeittiöosaajat, Ruokatieto, EkoCentria, Luke ja Maa- ja metsätalousministeriö.

Kehitysohjelman toteutus on ajalla 1.11.2020 – 31.7.2023.

Yhteisöllisen kotoutumisen startti (YKS) on pääosin AMIF:in (Asylum, Migration and Intergration Fund) rahoittama maahanmuuttajien kotoutumisen kehittämishanke. Hankkeen kohderyhmänä ovat erityisesti kolmansista maista tulevat maahanmuuttajat, jotka muuttavat tai ovat muuttaneet Salon seudulle.

Hankkeen tavoitteena on luoda Yhteisöllisen kotoutumisen startti -malli, joka nopeuttaa asiakasryhmän kotoutumista tarttumalla kotoutumisen alkuvaiheeseen yhdessä maahanmuuttajayhteisöjen kanssa. Oikean ja ajantasaisen tiedon jakaminen sekä tuen antaminen on erityisen tärkeää tilanteessa, jossa lainsäädännöllä kotoutumisaika tulee lyhenemään.

Tavoitteena on lisäksi, että taustalla oleva Stiglitzin hyvinvointimalli lisää maahanmuuttajien kokonaisvaltaisen kotoutumisen lisäksi heidän hyvinvointiaan elämän eri sektoreilla.

Päähankkeen toteuttaja on Turun kaupunki, osahankkeiden toteuttajina toimivat Salon kaupunki, Suomen Ukrainalaiset ry, Monikulttuurinen varhaiskasvatus, Koulu ja koti ry., Yhdessä-yhdistys ry ja Sateenkaari Koto ry. Lisäksi mukana on 21 Varsinais-Suomen kuntaa.

Lisätietoja hankkeen verkkosivulla – Salo.fi.