Kehittämishankkeet

Martti Wilhelms / TietoJärjestelmäPalvelu Salokorpi Oy
Elinvoimalaskennan tulokset – Salo H1 / 2019 (pdf) (3,82 Mt)

Elinvoimalaskenta on Elävät kaupunkikeskustat ry:n kehittämä menetelmä keskustan liiketilojen kartoittamisesta sekä luokittamisesta. Selvitys antaa tietoa kaupallisesta tiiviydestä sekä erilaisten liiketilojen sijoittumisesta keskusta-alueella. Elinvoimaluku kuvaa keskustan elinvoimaisuutta ja Salossa lukua tullaan seuraamaan vuosittain yhtenä elinkeinopoliittisen ohjelman mittareista.

Keskustojen elinvoimaa seurataan Suomessa 39:ssä kaupungissa. Yleisenä suuntana keskustoissa on ollut elinvoiman hiipuminen viimeisen vuoden aikana eli keskustojen elinvoima on heikentynyt seurannassa olevissa kaupungeissa noin 7,6 % prosenttia yhden vuoden aikana. Tulokseen arvioidaan vaikuttavan kaupan rakennemuutos, jota muovaavat verkkokaupan lisääntyminen sekä keskustojen ulkopuoliset kauppakeskukset.

Salon keskustan elinvoimalaskennan alkukartoitus tehtiin vuonna 2017, jolloin kartoituksen perusteella rajattiin keskusta-alue. Tänä keväänä suoritettu laskenta on päivitys ensimmäiseen laskentaan. Salon elinvoimaluku on laskenut viimeisen kahden vuoden aikana noin 8,7 %, mutta toisaalta ravintoloiden ja kahviloiden osuus lauantaisin palvelevista yrityksistä on noussut. Elinvoimainen keskusta on käyntikortti, joten Salon keskustan kehittämisen tulee olla yksi kaupungin tärkeistä kehittämishankkeista.

Salon itäinen ohikulkutie Kt52, vaiheen II aluevaraussuunnitelma (pdf) (8,91 Mt)
Salon itäinen ohikulkutie Kt52, vaiheen II meluselvitys (pdf) (7,87 Mt)

Kaupunginhallitus 12.2.2019, kaupunkikehityslautakunta 22.1.2019

Salon itäisen ohikulkutien kt52 tavoitteena on läpikulkevan liikenteen ohjaaminen pois Salon keskustan katuverkolta. Hankkeen I vaihe Perniöntieltä maantielle 110 valmistui vuonna 2016. II vaiheen aluevaraussuunnittelussa on tutkittu hankkeen jatkoa maantieltä 110 valtatielle 1.

Työn tavoitteena on ollut määritellä ohikulkutien ratkaisut sillä tarkkuudella, että suunnitelman pohjalta voidaan toteuttaa mahdolliset kaavamuutokset tai määritellä tekniset lisäselvitystarpeet.

Suunnittelulle asetettuja tavoitteita ja lähtökohtia ovat olleet seuraavat asiat:

• Valtakunnallisten päästötavoitteiden sekä kestävän liikkumisen (joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn) huomioiminen suunnittelussa.
• Maisema-arvojen ja kulttuuriympäristön huomioiminen.
• Kantatien estevaikutusten huomioiminen suunnittelussa.
• Ratkaisujen yhteensovittaminen olemassa olevaan ja tulevaan maankäyttöön.
• Sujuva yhteys keskustan suuntaan E18-tieltä ja kantatieltä.
• Keskustan katuverkon liikennemäärän väheneminen.
• Kantatien sujuvuus ja vähintään 80km/h nopeustaso. Kantatielle ei toteuteta kiertoliittymiä.
• E18-tielle ei liittymiä Somerontien eritasoliittymän ja Piihovin eritasoliittymän välillä. Rinnakkaistieyhteys huomioidaan Isokylän alueelle.
• Niinistönkadun kiertoliittymäsuunnitelmat otetaan huomioon.

Varsinaisen tiesuunnitelman laatiminen on edellytys kt52 vaiheen II toteuttamiselle. Kaupungin tehtävänä on käynnistää alueella tarvittavat kaavatarkistukset, jotta tiesuunnitelma voidaan hyväksyä.

Sitowise Oy

Salon keskustan katuympäristöllinen yleissuunnitelma – Asemapiirros (pdf) (2,61 Mt)

Salon keskustan katuympristön visio 2035 – Loppuraportti (pdf) (7,42 Mt)

Salon keskustan katuympäristöllinen yleissuunnitelma – Co-Design Sprintin yhteenveto (pdf) (3,12 Mt)

Siirry Salon ydinkeskustan katuympäristöllisen yleissuunnitelman esittelyvideoon

Salon katuympäristöllisen yleissuunnitelman laatiminen on osa Salon keskusta-alueen kehittämistä keskustan osayleiskaavan tavoitteiden mukaisesti. Työn tarkoituksena on laatia Salon ydinkeskustan katuverkostosta katuympäristöllinen yleissuunnitelma, joka palvelee varsinaisten katusuunnitelmien laatimisessa. Tavoitteena on torin ympärille rakentuneen Salon keskustan kehittäminen kävelypainotteiseksi, viihtyisäksi, houkuttelevaksi ja vetovoimaiseksi.

Salon keskustan katuympäristön visio 2035 (16.2.2018) oli nähtävillä 12.3.-20.4.2018 välisen ajan Halikon virastotalolla.

Suunnitelmasta pidetiin yleisötilaisuus kaupungintalolla Tammi valtuustosalissa torstaina 22.3.2018 klo 18.00. Tilaisuudessa suunnitelmaa esiteltiin virtuaalisesta esittelymallista.

Salon ydinkeskustan katuympäristöllisen yleissuunnitelman esittely. Videon tekijä Sitowise Oy.

Keskusta-alueen katuympäristöllinen yleissuunnitelma

Salon katuympäristöllisen yleissuunnitelman laatiminen on osa Salon keskusta-alueen kehittämistä keskustan osayleiskaavan tavoitteiden mukaisesti. Työn tarkoituksena on laatia Salon ydinkeskustan katuverkostosta katuympäristöllinen yleissuunnitelma, joka palvelee varsinaisten katusuunnitelmien laatimisessa. Tavoitteena on torin ympärille rakentuneen Salon keskustan kehittäminen kävelypainotteiseksi, viihtyisäksi, houkuttelevaksi ja vetovoimaiseksi.

Salon keskustan katuympäristön visio 2035 (16.2.2018) oli nähtävillä 12.3.-20.4.2018 välisen ajan Halikon virastotalolla.

Suunnitelmasta pidetiin yleisötilaisuus kaupungintalolla Tammi valtuustosalissa torstaina 22.3.2018 klo 18.00. Tilaisuudessa suunnitelmaa esiteltiin virtuaalisesta esittelymallista.

Susanna Mikkola

Salon Vähäjoen puistot – Jokivarren virkistysalueiden analyysi ja ideasuunnitelma sekä Anikaisten perhepuiston yleissuunnitelma (pdf) (14,43 Mt)

Vähäjoen ympäristön suunnittelu on osa Salon keskusta-alueen kehittämistä keskustan osayleiskaavan tavoitteiden mukaisesti. Työn tarkoituksena on luoda suuntaviivat Vähäjoen puisto- ja viheralueiden kehittämiselle ja jatkosuunnittelulle tulevia suunnitelmia ja kaavahankkeita laadittaessa.

Työssä on suunniteltu katkeamaton viheryhteys ja virkistysreitti Vähäjoen varren puistojen halki Salonjoelta Anisten perhepuistoon asti. Samalla on rakennettu yhtenäisyyttä erilaisille puistoille ja parannettu Vähäjoen virkistysalueiden virkistysarvoja.

Suunnitelmassa on luotu Vähäjoen vartta seuraillen jatkuva pitkänomainen tila, jota jaksottavat oleskeluun ja erilaisiin toimintoihin soveltuvat pienipiirteisemmät puistoalueet. Alueen läpi esitetään kaksi erilaista kevyenliikenteen yhteyttä: pääreitti ja pienempi ns. elämyspolku.

Työ nostaa esille, millaista potentiaalia Vähäjoen puistoilla olisi parantaa alueen ja sen lähiympäristön erilaisia arvoja ja käyttömahdollisuuksia.