Jätevesi

Vanhan Salon kaupungin ensimmäinen jätevedenpuhdistamo oli 1960-luvulla valmistunut n. 40 ha käsittävä lammikkopuhdistamo. Lupaehtojen kiristymisten myötä Salon kaupunki ja Halikon kunta rakensivat nykyisen keskusjätevedenpuhdistamon Satamakadulle, joka valmistui vuonna 1982. Laitoksen vesiasema toteutettiin kaksilinjaisena biologiskemiallisena rinnakkaissaostusratkaisuna.

Lietteet stabiloidaan mädättämössä, kuivataan koneellisesti lingolla ja vanhennetaan kaksi vuotta keskusjätevedenpuhdistamon alueella. Vanhennettu liete kuljetetaan pois jatkokäsittelyyn

Keskusjätevedenpuhdistamoa on tehostettu ja laajennettu useita kertoja. Viimeiset laajennukset, jotka käsittivät suodatinlaitoksen ja lietteenkäsittelyrakennuksen rakentamisen, valmistuivat vuonna 2008.

•  Viemärilaitoksen rakenne muodostuu viemäriverkostosta, jätevettä eteenpäin siirtävistä pumppaamoista ja verkoston päässä olevista jätevedenpuhdistamoista.
• Salon kaupungin alueella on neljä erillistä viemäröintialuetta, joilla on omat jätevedenpuhdistamot. Alueilla oli vuonna 2019 yhteensä jätevesiviemäriä 546,7 kilometriä, sadevesiviemäriä 190,5 kilometriä ja sekaviemäriä 2,9 kilometriä. Jätevesipumppaamoita oli yhteensä 166 kappaletta.
• Jätevesien laskemiselle vesistöön tarvitaan lupa. Kunnat hakevat ympäristöluvat ympäristölupavirastolta, joka myöntää luvat tietyillä ehdoilla.
• Ympäristökeskukset ja paikalliset ympäristöviranomaiset tarkkailevat viemärilaitoksen toimintaa hyväksyttyjen tarkkailuohjelmien mukaisesti. Kaikilla Salon kaupungin neljällä jätevedenpuhdistamolla on hyväksytyt ympäristöluvat ja tarkkailuohjelmat.
• Yli 90 % Salon kaupungin viemäriverkoston piirissä olevien kiinteistöjen jätevesistä käsitellään keskusjätevedenpuhdistamolla Satamakadulla. Keskusjätevedenpuhdistamolla käsitellään kaikki jätevedenpuhdistusprosessista poistettavat lietteet myös aluejätevedenpuhdistamoiden toiminnassa syntyvät lietteet.
• Lietteet stabiloidaan mädättämössä, kuivataan koneellisesti lingolla ja vanhenetaan kaksi vuotta keskusjätevedenpuhdistamon alueella. Liikelaitos Salon Vesi on tehnyt sopimuksen yksityisen yrityksen kanssa vanhennetun lietteen jatkokäsittelystä.
• Kisko Toijan pienpuhdistamo on tarkoitus lakkauttaa ja johtaa siirtoviemärillä keskusjätevedenpuhdistamolle. Siirtoviemäreitä rakennetaan vuosittain valtuuston myöntämien rahojen mukaisesti.

Liikelaitos Salon Veden viemärilaitos toimii vain kaupunginvaltuuston päättämällä toiminta-alueella, joka on yleensä asemakaava-alue.

Jätevesien käsittely on erittäin vaativaa teknistä toimintaa. Prosessi pitää sisällään paljon laitteita ja eritasoisia kemikaalien annostelujärjestelmiä. Laitoksen toimintaa valvovat useat eri viranomaiset kuten ELY-keskus, Tukes, palo- ja pelastuslaitos sekä Evira. Henkilökunnan tulee olla ammattitaitoista, koulutettua ja motivoitunutta.

Prosessi on pitkälti automatisoitu ja sitä valvotaan 24 tuntia joka päivä. Viemärilaitoksella on ns. erikoisammattimiesvarallaolo, joka huolehtii vuorokauden ympäri, että viemärilaitoksen laitteet toimivat teknisesti moitteettomasti. Aidatulla alueella liikkuminen on luvanvaraista räjähdys- ja kemikaalivaaroista johtuen.

Viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla kiinteistönomistaja vastaa jätevesien käsittelystä.
Lisätietoja löytyy Vesihuolto haja-asutusalueella/jätevesi

Tässä asiapaperissa on ote Liikelaitos Salon Veden yleisistä toimitusehdoista, jolla kerrotaan millaista jätevettä kiinteistö EI saa johtaa viemärilaitokseen.
Vesihuollon sopimus- ja yleiset toimitusehdot löytyvätVesihuollon sopimus- ja yleiset toimitusehdot (pdf) (665,33 Kt)
7.9 Yleiseen viemäriin johdettavan veden määrän ja laadun rajoitukset
Asiakas ei saa johtaa laitoksen viemäriin sellaisia vesiä tai sellaisia haitta-ainepitoisuuksia sisältäviä vesiä, joiden osalta on erikseen valtioneuvoston päätöksissä tai viranomaismääräyksissä säädetty tai määrätty tai, jotka ovat vahingollisia viemäreiden, pumppaamoiden ja puhdistamoiden toiminnalle tai jätevesilietteen käsittelylle ja hyötykäytölle tai vastaanottovesistölle.

Laitoksen viemäriin ei saa johtaa bensiiniä, liuottimia tai palo- ja räjähdysvaaraa aiheuttavia aineita tai muita ongelmajätteitä.

Laitoksen viemäriin ei saa johtaa haittaa tai vahingon vaaraa tuottavasti

• esineitä, tekstiilejä, metalleja, hiekkaa, multaa, lasia, kumia, muovia, rasvaa, öljyä tai muita sellaisia yhdyskunta- tai teollisuusjätteitä, jotka saattavat aiheuttaa viemärin tukkeutumista tai vaikeuttaa viemärivesien käsittelyä tai ainetta, joka reagoidessaan viemäriveden kanssa voi aiheuttaa tukkeutumista, myrkkyjä, syöpymistä tai viemäriveden merkittävää lämmön nousua
• myrkkyjä tai myrkyllisiä kaasuja muodostavia aineita, happoja tai viemärilaitoksen rakenteita syövyttäviä aineita
• viemärivettä, jonka pH-luku (happamuusarvo) yleisen viemärin liitoskohdassa on pienempi kuin 6,0 tai suurempi kuin 11
• suurta hetkellistä vesimäärää tai suurta määrää vettä, jonka lämpötila ylittää +40 oC
• viemärilaitoksen tai purkuvesistön kannalta muita vahingollisia tai myrkyllisiä aineita tai aineita, jotka häiritsevät viemäriverkoston tai jätevedenpuhdistamon toimintaa tai vaarantavat työntekijöiden terveyden

Huleveden ja perustusten kuivatusveden johtaminen jätevesiviemäriin samoin kuin jäteveden johtaminen hulevesiviemäriin on kielletty, ellei johtamisesta ole sovittu erillisellä sopimuksella.

7.10 Asiakkaan vastuu ja ilmoitusvelvollisuus
Asiakas on korvausvelvollinen laitokselle, muille asiakkaille ja kolmannelle osapuolelle niistä haitoista ja vahingoista, joita em. ohjeiden ja varoaikojen noudattamatta jättämisestä, sopimuksessa ja valtioneuvoston asetuksissa tai päätöksissä mainittujen enimmäispitoisuuksien ylittämisestä ja 7.9 kohdassa mainittujen kieltojen noudattamatta jättämisestä aiheutuu laitokselle, viemäriveden käsittelylle, vastaanottovesistölle tai jätevesilietteen hyötykäytölle.

Jos kiinteistöltä on joutunut tai uhkaa joutua viemäriin kiellettyjä tai haitallisia aineita, on asiakkaan viipymättä ilmoitettava asiasta laitokselle.

Asiakas on velvollinen ilmoittamaan laitokselle sellaiset muutokset, jotka vaikuttavat kiinteistöltä laitokselle tulevan viemäriveden tai jätevesilietteen laatuun. Tieto viemäriveden tai jätevesilietteen laadun muuttumisesta ja niihin vaikuttavista olosuhteista on annettava laitokselle vähintään kaksi viikkoa ennen muutosten toimeenpanoa.

Rasvanerottimessa rasva erottuu vedestä jähmettymällä erottimen pinnalle.

hälytin
Anturi
Rasva
Vesi

Rasvajäte tukkii viemäriputket

Viemäreihin päätyy rasvaa useista eri lähteistä: ravintoloista, elintarviketeollisuudesta,
leipomoista ja kotitalouksista. Kun rasvaa käytetään paljon esimerkiksi ravintolassa,
se on poistettava rasvanerottimella. Siinä rasva erottuu vedestä jähmettymällä
erottimen pinnalle.

Rasvajäte voi aiheuttaa viemärissä hajuhaittoja ja muodostaa vähitellen rasvatukoksen.
Tukostilanteessa jätevesi saattaa purkautua viemäristä paineella kiinteistön
sisätiloihin, aiheuttaa kalliin vesivahingon ja jopa keskeyttää ravintolan toiminnan.
On tärkeää selvittää ja sopia, kuka vastaa kiinteistön rasvanerottimen toimivuudesta
ja tyhjennyksistä, sillä tukoksen aiheuttajalla on viime kädessä korvausvastuu
syntyneistä vahingoista.

Estä viemäritukos:

• Kerää ruoantähteet biojätteisiin
• Kerää uppopaistorasvat hyötykäyttöön.
• Varmista, että jätevedet esikäsitellään rasvanerottimessa, jos kyseessä on
  1. grilli
  2. valmistuskeittiö, jossa valmistetaan yli 50 ruoka-annosta päivässä
  3. jakelukeittiö, jossa käsitellään yli 100 ruoka-annosta päivässä.

Selvitä ja sovi kiinteistönhaltijan kanssa, kenen vastuulle kuuluu:

•  ravintolakiinteistön rasvanerotin ja sen oikea mitoitus
•  rasvanerottimen säännöllinen huolto ja tyhjennykset sekä hälyttimen kunnossapito
•  rasvanerottimen toiminnan tarkkailu ja hälyttimen toimivuuden testaaminen.

Jos viemäritukos yllättää, toimi näin:

•  Lopeta veden käyttö, kun viemäri ei vedä.
•  Imukupilla voi selvittää pienet tukokset.
•  Isommissa tukoksissa ota yhteyttä huoltoyhtiöön tai lokayritykseen.

Huolehdi asioista ajoissa, niin viemäri vetää ja ravintolasi pyörii. Pidä myös
yhteystiedot ajan tasalla esim. kiinteistönhaltijaan, huoltoyhtiöön ja lokakuljetusliikkeeseen.

*D1 Suomen rakentamismääräyskokoelma, kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistot, määräykset ja ohjeet 2007 (pdf) (235,00 t)

Muistilista kiinteistöille viemäritukosten välttämiseksi:

• Rasvanerotin tyhjennetään ja huolletaan säännöllisesti.
• Rasvanerottimen hälytin puhdistetaan ja sen toimivuutta testataan säännöllisesti.
• Rasvanerottimen toimintaa tarkkaillaan säännöllisesti.
• Rasvanerottimien ja kiinteistön jäteveden tarkastuskaivojen sijainti on selvitetty niin, että ne löytyvät myös talvella.
• Viemäreiden toimivuus tarkastetaan säännöllisesti.
• Viemäreiden korjaustarve selvitetään tarvittaessa viemärikuvauksella ja kuntokartoituksella.