Kasvun ja oppimisen tuki

Varhaiskasvatus antaa lapselle hyvän pohjan elinikäiselle oppimiselle. Henkilöstön tavoitteena on luoda luottamuksellinen suhde lapseen sekä huolehtia sujuvasta yhteistyöstä huoltajien kanssa. Varhaiskasvatuksessa edistetään kaikkien lasten osallisuutta, yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja yhteisöllisyyttä sekä toimitaan syrjimättömyyden ja moninaisuuden arvostamisen periaatteiden mukaisesti.

Varhaiskasvatukseen osallistuvalle lapselle laaditaan varhaiskasvatussuunnitelma, jonka lähtökohtana ovat lapsen etu ja tarpeet. Varhaiskasvatussuunnitelman laadinnassa huomioidaan lapsen osaaminen, vahvuudet ja kiinnostuksen kohteet sekä yksilölliset tarpeet. Suunnitelma laaditaan yhdessä lapsen, huoltajien sekä mahdollisten muiden asiantuntijoiden kanssa.

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan kirjataan myös lapsen mahdollinen kehityksen ja oppimisen tuki, mikäli laadukas pedagogiikka ei riittävästi vastaa lapsen yksilöllisiin tarpeisiin. Varhaiskasvatukseen osallistuvalla lapsella on oikeus saada yleistä, tehostettua tai erityistä tukea inklusiivisten periaatteiden mukaisesti. Inklusiivinen toimintakulttuuri edistää lasten osallisuutta, ryhmään kuulumisen tunnetta ja oppimista sekä vastaa kaikkien lasten erilaisiin tarpeisiin. Varhaiskasvatuksessa käytettävät tuen muodot tarkoittavat lapsen tarvitsemia pedagogisia, rakenteellisia ja hoidollisia tukitoimia.

Tukeen liittyvät päätökset tehdään hallintolain ja kunnan hallintosäännön mukaisesti perustuen tuen tarpeen arviointiin sekä huoltajien kuulemiseen.

Varhaiskasvatuksen rakenteellisia tuen muotoja

Varhaiskasvatuksen erityisopettaja osallistuu lapsen tuen tarpeen, tukitoimenpiteiden ja niiden toteuttamisen suunnitteluun ja arviointiin yhteistyössä huoltajien, lapsen, varhaiskasvatuksen henkilökunnan sekä muiden mahdollisten asiantuntijoiden kanssa. Erityisopettajan antama tuki voi olla lapsikohtaista ja/tai ryhmässä toteutettavaa opetusta. Tuki voi olla säännöllistä, osa- tai kokoaikaista. Sitä voidaan toteuttaa samanaikaisopetuksena tai yhteisopettajuutena lapsiryhmän opettajan kanssa. Varhaiskasvatuksen erityisopettajan asiantuntemusta hyödynnetään myös henkilöstön ja huoltajien konsultoinnissa.

Varhaiskasvatuksen psykologitoiminnan tavoitteena on lasten oppimisen ja hyvinvoinnin edistäminen tarjoamalla alle kouluikäisille lapsille, huoltajille ja varhaiskasvatuksen henkilökunnalle psykologisia arviointi-, konsultaatio- ja tukipalveluja. Varhaiskasvatuksen psykologin on tarkoitus olla mukana mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ehkäisemässä lasten syrjäytymiskehitystä.

Apuvälineiden sekä tulkitsemis- ja avustamispalveluiden tarkoituksena on mahdollistaa ja tukea lapsen oppimisen edellytyksiä, esteettömyyttä sekä mahdollistaa vuorovaikutusta kaikissa varhaiskasvatuksen oppimisympäristöissä. Mikäli varhaiskasvatuksessa oleva lapsi tarvitsee henkilökohtaisia apuvälineitä, tulkitsemis- tai avustajapalveluita, tehdään siitä hallintopäätös myös yleisen tuen tasolla.

Salossa toimii myös pienennettyjä ryhmiä. Pienennettyjen ryhmien toiminnasta vastaavat varhaiskasvatuksen erityisopettaja ja varhaiskasvatuksen opettaja yhteistyössä kahden varhaiskasvatuksen hoitajan kanssa.

Muita rakenteellisen tuen muotoja ovat henkilöstön osaamisen ja erityispedagogisen osaamisen lisääminen, ryhmän lapsimäärän pienentäminen sekä henkilöstön mitoitukseen ja/tai rakenteeseen liittyvät ratkaisut.

Kieli-, kulttuuri- ja katsomustietoinen varhaiskasvatus

Varhaiskasvatuksessa lapsia rohkaistaan tutustumaan toisiin ihmisiin, kieliin, tapoihin ja kulttuureihin. Lasten erilaiset taustat ja kielet rikastuttavat lapsiryhmän toimintaa. Jotta jokainen lapsi voisi tuntea oman kielensä, perheensä ja itsensä arvokkaaksi, tehdään lapsiryhmässä edustettuina olevat kielet näkyväksi oppimisympäristössä ja kaikkea ryhmän kielellistä osaamista voidaan käyttää arjen tilanteissa. Kielellisen, katsomuksellisen ja kulttuurisen moninaisuuden myönteisessä kohtaamisessa henkilöstö on mallina lapsille. Lapset ja perheet kohdataan aina kunnioittavasti, arvostavasti ja sensitiivisesti.

Salossa on käytössä kaksivaiheinen tutustuminen varhaiskasvatuspaikkaan ennen hoidon aloitusta. Huoltajien ja henkilöstön tapaamisessa on mahdollista keskustella lapsen yksilöllisistä tarpeista ja vanhemmuuteen liittyvistä kysymyksistä, tutustua lapseen ja perheeseen luottamuksen, kunnioituksen ja tasavertaisuuden ilmapiirissä. Keskustelussa voidaan tarvittaessa hyödyntää tulkkipalvelua ja painottaa myös hänen avullaan henkilöstön vaitiolovelvollisuutta perheen asioissa. Huoltajille kerrotaan varhaiskasvatuksen sisällöistä, tavoitteista ja menetelmistä. Lapsen vasu turvaa, että lapsen ääni kuullaan ja huoltajien toiveet tulevat huomioiduksi. Perheelle varataan lapsiryhmään tutustumiseen riittävästi aikaa.

Kaksi- tai monikielisessä ympäristössä kasvaessaan lapsi altistuu useammalle kielelle, eikä niiden limittäinen käyttö vaaranna eri kielten kehittymistä. Kun kielet kehittyvät rinnakkain on luonnollista, että ne saattavat sekoittua välillä keskenään. Useamman kielen käyttö laajentaa ajattelua ja on suuri rikkaus ja voimavara. Arki ja toistuvat tilanteet ovat keskeisiä uuden kielen oppimisessa ja on tärkeää että arkea sanoitetaan ja asioita nimetään. Oppiminen on kokonaisvaltaista ja kaiken aikaista. Lapsi oppii sanoja ja fraaseja, joita hän tarvitsee ymmärtääkseen ja tullakseen ymmärretyksi.

Salon varhaiskasvatuksessa työskentelee kaksi kieli- ja kulttuuriopettajaa, jotka kiertävät yksiköissä ja tukevat henkilöstöä suomi toisena kielenä -opetuksen toteuttamisessa. Kieli- ja kulttuuriopettaja toimii ryhmässä samanaikaisopettajana. Kielen opettamista toteutetaan suunnitelmallisesti ja pedagogisesti perustellusti lapsen tarpeet ja huoltajien toiveet huomioiden.